Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 01.03.2022/Pykälä 16

Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta	§ 28	02.03.2021
Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta	§ 16	01.03.2022

 

LAUSUNTO KORPILEVONMÄEN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVASTA / SÄKYLÄ

 

74/41.412/2020

 

E-Symplk 02.03.2021 § 28

 

 

Säkylän kunnassa on käynnissä Korpilevonmäen tuulivoimaosayleiskaavan laatiminen, jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä luonnosaineistosta pyydetään mm. ympäristölautakunnan lausuntoa. Kaavaluonnos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä luontoselvitykset on esityslistan liitteenä.

 

 

Korpilevo Wind Oy Ab (y-tunnus 3107690-5) suunnittelee tuulivoima puistoa Korpilevonmäen alueella Säkylän kunnassa. Hankealue sijaitsee lähellä Huittisten kuntarajaa entisen Köyliön kunnan alueella. Hankealueelta on etäisyyttä Kokemäen keskustaan noin 12 kilometriä, Huittisten keskustaan noin 13 kilometriä, Säkylän keskustaan noin 14 kilometriä ja Euran keskustaan noin 16 kilometriä.

 

 

Tuulivoimalat tulisivat sijoittumaan Korpilevonmäen alueelle valtatien 12 eteläpuolelle yksityisomistuksessa olevalle kiinteistölle 319-411-1-354 "Tuohiniemi". Hankealue on suurelta osin metsäistä maastoa, joka on paikoin ojitettu. Alueella on myös avokallioita sekä hakkuuaukeita. Alustavasti suunnitellun hankealueen pinta-ala on noin 460 hehtaaria.

 

 

Hankealueelle suunnitellaan seitsemän tuulivoimalan rakentamista. Tuulivoimapuiston suunniteltu kokonaisteho olisi noin 42 MW yksittäisen tuulivoimalan tehon ollessa noin 6 MW. Voimaloiden maksimikorkeudeksi on suunniteltu 270 metriä voimalan roottorin halkaisijan ollessa noin 180 metriä. Tuulivoimaloiden lisäksi alueelle rakennetaan teitä, maakaapeleita ja sähköasema, ja rakentamisen ajaksi alueelle siirretään työmaatoimintoja palvelevia parakkeja.

 

 

Nyt kaavoitettava alue on Satakunnan vaihemaakuntakaava 1:ssä huomioitu tuulivoimatuotantoa varten siten, että alueelle voidaan sijoittaa 8-10 tuulivoimalaa. Ympäristölautakunta on aiemmin antanut Korpilevon tuulivoimaloiden ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeen arvioinnista lausunnon ELY-keskukselle. ELY-keskus päätti sittemmin, että hankkeeseen ei ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

 

Ympäristöpäällikkö:

Ympäristölautakunta toteaa, että kaava-aineistosta saa hyvän kuvan hankkeesta. Luontoselvitykset on laadittu melko hyvin, mutta ne ovat pääosin jo kuusi vuotta vanhoja, mikä vähentää niiden arvoa. Kaava-alueen sijainti on sellainen, että vaikutukset asutukseen maisemavaikutuksia lukuun ottamatta ovat selvitysten mukaan vähäiset. Melu- ja välkevaikutukset asutukseen ovat suomalaisten tai kansainvälisten ohjearvojen alapuolella. Puutteena on, että melu- ja välkevaikutusten selvityksiä ei ole liitetty kaava-aineistoon, vaan niitä on ainoastaan referoitu kaavaselostuksessa.

 

 

Hankkeessa rakennettava voimajohtoreitti on suositeltavaa rakentaa lyhyimmän vaihtoehdon mukaisesti olemassa olevien tie- ja sähkölinjojen varteen metsäalueita mahdollisimman paljon välttäen. Ympäristölautakunta toteaa, että tuulienergian käyttöönoton edistäminen on kannatettavaa, mutta kääntöpuolena voi olla, että osa ihmisistä kokee tuulivoimaloiden maisemavaikutukset negatiivisina.

 

Päätös:

Esityksen mukaan.

 

 

======

E-Symplk 01.03.2022 § 16

 

Kaavaehdotuksessa esitetään aiemmasta poiketen kuuden tuulivoimalan rakentamisoikeutta osayleiskaavan alueelle. Tavoitteena on rakentaa 7 MW:n tuulivoimaloita, jolloin kokonaisteho olisi 42 MW. Voimaloiden enimmäiskorkeudeksi esitetään edelleenkin 270 metriä ja alueelle tulisi ohjeellisia uusia huoltoteitä sekä tuulivoimaloiden välisiä keskijännitekaapeleita maakaapeleina. Myös Kolsi-Forssa-voimajohtoon liitytään maakaapelilla. Tuulivoimaloiden yhteyteen rakennetaan kivimurskeesta suurehko 1000-2000 m3:n tasattu ja tiivistetty nosturipaikka, jonka päällä on kantava sorakerros. Hankkeen rakentamisvaiheessa puustoa kaadetaan pysyvien muutosten alueilta noin 5,5 hehtaaria ja palautuvan muutosten alueilta 11,2 hehtaaria. Tuulivoimalaitoksen rakentaminen kestää noin vuoden ajan. Tuulivoimaloiden tekninen käyttöikä on noin 25-30 vuotta, mutta käyttöikää voidaan pidentää huollon ja osien vaihdon avulla. Kun käyttöikä on lopussa voimalat ja sisäinen sähköverkko voidaan purkaa pystytysalueella.

 

 

Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia on kaavaehdotuksessa selvitetty aiempaa tarkemmin. Hankkeen visuaalisia vaikutuksia on kaavaselostuksessa havainnollistettu näkyvyysaluekartoilla ja havainnekuvin eri paikoissa. Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu ympäröivien alueiden peitteisyydestä, korkeusvaihteluiden eroista sekä voimaloiden koosta. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten erityisesti lähialueelta tarkasteltuna. Peitteisessä ympäristössä, kuten metsäisillä alueilla voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja katkonaisiksi. Korpilevonmäen lähivaikutusalueella ei ole taajamia.

 

 

Hankkeen luontovaikutuksia on joiltakin osin selvitetty ja päivitetty uudelleen. Selvitysten mukaan hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia kasvillisuuteen, metsälain mukaisiin tärkeisiin elinympäristöihin, pesimälinnustoon, metsojen soidinpaikkoihin, muuttolinnustoon, lepakoihin eikä viitasammakkoon. Yksi liito-oravan reviiri on huomioitu kaavaehdotuksessa. Ns. Köyliön susireviiristä hankealue kattaa yhden prosentin ja hankkeella arvioidaan olevan vaikutusta susien käyttämiin alueisiin voimaloiden rakennusaikana. Hankkeen toteuttamisen lähtökohdaksi ilmoitetaan, että rakennusvaihe ajoitetaan susien herkimmän pesimäajan ulkopuolelle.

 

 

Melumallinnuksien mukaan vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen kohdalla tuulivoimaloiden aiheuttama melu ei ylitä valtioneuvoston asetuksen yöajan ohjearvoa 40 dB. Melumallinnuksen epävarmuustekijöitä on vähennetty ympäristöministeriön julkaisemilla mallinnuksen lähtötiedoilla.

 

 

Auringon paistaessa matalalta saattaa pyörivän roottorin varjo aiheuttaa ns. vilkkumista tai välkettä. Suomessa ei ole viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä tuulivoimaloiden muodostaman varjostusvälkkeen enimmäiskestoista eikä varjonmuodostuksen arviointiperusteista. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen suunnitteluohjeistuksessa esitetään käytettäväksi muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta (Ympäristöministeriö 2012). Useissa maissa on annettu raja-arvoja tai suosituksia hyväksyttävän välkevaikutuksen määrästä. Esimerkiksi Ruotsissa suositus on alle kahdeksan tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. Välkemallinnus on tehty voimalalle, jonka kokonaiskorkeus on 270 metriä ja roottorin läpimitta on 200 metriä. Välkelaskelmissa on otettu huomioon keskimääräiset auringonpaisteajat. Arvioitu todennäköinen välkealtistus, kun puuston suojaavaa vaikutusta ei oteta huomioon, on yhden asuinrakennuksen osalta yli Ruotsissa ja Saksassa käytössä olevan suositusarvon 8 tuntia vuodessa. Ky-seinen asuinrakennus on asumaton. Muun asutuksen kohdalla jäädään alle suositusarvon.

 

Puuston suojaava vaikutus kuitenkin vähentää välkeaikaa, jolloin suurin yksittäisen asuinrakennuksen alueelle muodostuva välkeaika jää todennäköisesti alle vertailumaiden suositusarvojen. Eniten alistuvissa kohteissa (asumaton asuinrakennus) välkevaikutus on päivätasolla lyhytkestoista ja ajoittuu keskipäivään vuodenvaihteen tienoilla. Esimerkiksi kesäaikaan, jolloin asuntojen piha-alueella todennäköisesti oleskellaan eniten, välkehaittaa ei esiinny.

 

Ympäristöpäällikkö:

Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan tuulivoimaosayleiskaavan ehdotuksesta:

 

 

Tuulivoimalat ovat niin korkeita, että ne erottuvat ympäröivässä maisemassa ja asutuksessa selvästi melko kaukanakin, ellei puusto tai rakennukset ole esteenä. Tuulivoimaloilla voi asutuksen kokeman haitan lisäksi olla negatiivista vaikutusta maisemaan myös valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävillä arvokkailla maisema-alueilla ja kulttuuriympäristöissä. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksista saa melko hyvän käsityksen kaavaselostuksen havainnekuvista ja näkemäaluekartoista. Puutteena on, että havainnekuvaa ei ole Kankaanpään-Yttilän alueelta, joka on osa arvokasta maisema-aluetta. Maakuntakaavassa, jossa suunniteltu alue on merkitty tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi, tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia on arvioitu selvästi matalampien voimaloiden pohjalta.

 

 

Ympäristölautakunnalla ei luonto- eikä välkevaikutusten osalta tehtyjen selvitysten pohjalta ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. Jos voimalatyyppinä on tuulivoimalaitos, jonka melun lähtötaso on suurempi, kuin meluselvityksessä lähtötietona ollut voimalaitostyyppi, voi voimalaitoksista aiheutuva melutaso altistuvissa kohteissa olla selvityksen arvoja suurempi. Tästä syystä voimalatyypin valintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaavassa on edellytettävä, että valtioneuvoston asettamat tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot (asetus 1107/2015) eivät melun osalta asuntojen piha-alueilla ja häiriintyvissä kohteissa ylity.

 

 

Puolustusvoimien hyväksyttävyyslausunto pääesikunnasta tulee saada yleiskaavatyön yhteydessä ennen kaavan hyväksymistä eikä jättää hyväksyttävyyslausunnon pyytämistä rakennuslupavaiheeseen, kuten kaavakartassa on mainittu.

 

Päätös:

Esityksen mukaan.

 

 

======