Kunnanvaltuusto
Pöytäkirja 28.02.2022/Pykälä 7

Kunnanhallitus	§ 28	21.02.2022
Kunnanvaltuusto	§ 7	28.02.2022

 

KATSAUS SYNTYVÄÄN HYVINVOINTIALUEESEEN

 

111/01.019/2021, 34/08.082/2022

 

KH 21.02.2022 § 28

 

 

Suomessa siirrytään 1.1.2023 alkaen kokonaan uudistettuun sote- ym. palvelujen organisaatio- ja rahoitusmalliin. uudistus mullistaa suomalaiset sotepalvelut, joiden nykyinen muoto synnytettiin pitkälti vuonna 1976 voimaan tulleella kansanterveyslailla. Uudistuksella on poikkeuksellisen mittavat vaikutukset kuntien ja valtion väliseen kustannusvastuuseen. Erittäin merkittävä osa kuntien menoista siirtyy valtion vastattavaksi.

 

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä vastaavia hyvinvointialueita on yhteensä 21. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä alueellaan.

 

 

Hyvinvointialue on kunnista ja valtiosta erillinen julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Hyvinvointialue tytäryhteisöineen muodostaa hyvinvointialuekonsernin.

 

 

Hyvinvointialueen toiminta käsittää hyvinvointialueen ja hyvinvointialuekonsernin toiminnan lisäksi muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan. Hyvinvointialue järjestää sille lailla säädetyt tehtävät. Hyvinvointialueen lakisääteisiä tehtäviä ovat toiminnan alkaessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen.

 

 

Toiminta ja talous

 

Sote-uudistus vaikuttaa merkittävästi kuntien toimintaan ja talouteen. Se vaikuttaa muun muassa kuntien tehtäviin ja niitä koskevaan rahoitukseen, verotusoikeuteen ja valtionosuusjärjestelmään, omaisuuteen, velkoihin ja sopimuksiin sekä henkilöstöön. Samalla kuntasektorin työntekijämäärä vähentyy merkittävästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö siirtyy kokonaisuudessaan hyvinvointialueiden palvelukseen. Yli 173 000 ihmisen työnantaja vaihtuu.

 

 

Uudistuksen seurauksena kuntien toiminnan kustannukset vähenevät ja käyttötalousmenoista siirtyy pois noin puolet. Pitkällä aikavälillä oleellisin kuntavaikutus on, että väestön ikääntymiseen ja sairastavuuteen liittyvät kustannukset ja niistä seuraavat kuntatalouteen kohdistuvat riskit siirtyvät pois yksittäisten kuntien vastuulta.

 

 

Valtiovallan taholta ei vielä ole tehty päätöstä, kuinka paljon kuntien verotuloja leikataan. Näinollen uudistuksen vaikutuksiin kuntien talouteen liittyy edelleen erittäin merkittävä riski ja epävarmuus.

 

 

Henkilöstö

 

Kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen henkilöstö siirtyy uudistuksen yhteydessä hyvinvointialueiden palvelukseen.

 

 

Kuntien palveluksessa sosiaali ja terveydenhuollon palvelutuotantoon liittyvissä tukipalvelutehtävissä työskentelevät henkilöt siirtyvät hyvinvointialueiden palvelukseen, jos henkilön tosiasiallisista työtehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali- tai terveydenhuollon tukitehtäviä. Lisäksi opiskeluhuollon kuraattorit ja koulupsykologit siirtyvät hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien palvelukseen.

 

 

Henkilöstön siirtyminen hyvinvointialueille ja hyvinvointiyhtymiin, joka johtaa työnantajan vaihtumiseen, katsotaan esityksen perusteella liikkeenluovutukseksi. Työsopimuslain ja kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain liikkeenluovutussäännöksiä sovelletaan kaikkiin uudistuksen yhteydessä toteutettaviin työnantajan vaihtumista merkitseviin muutoksiin.

 

 

Henkilöstö siirtyy niin sanottuina vanhoina työntekijöinä ja säilyttää siirtymähetkellä voimassa olevat työ- tai virkasuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

 

 

Kuntien yhteisten tukipalvelujen osalta työntekijä siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen, jos henkilön nykytehtävistä vähintään puolet kohdistuu kunnan sosiaali- tai terveyspalveluihin. Tukipalveluiksi katsotaan kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tukevat tehtävät kuten keskitetty ruokahuolto, siivous, laitehuolto, toimisto- ja hallintopalvelut, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, ICT-palvelut tai kiinteistötoimi, tekniset palvelut sekä laboratoriot ja kuvantamispalvelut.

 

 

Säkylän kunnasta hyvinvointialueelle siirtyvän henkilöstön kanssa käytäviä yt-neuvotteluja on jo käynnistetty ja käyty.

 

 

Säkylän kunnalta siirtyy hyvinvointialueelle sama määrä sekä työtehtäviä että henkilöstöä. Näin ollen kunnan jäljelle jäävän henkilöstömäärän toimintaan ja talouteen vaikuttava tasapaino säilyy toteutuvalla henkilöstön siirrolla.

 

 

Omaisuuden ym. siirtyminen

 

Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät ja erityishuoltopiirit siirretään hyvinvointialueille suoraan lain nojalla eli niiden omaisuus, vastuut ja velvoitteet siirtyvät yleisseuraantona hyvinvointialueille.

 

 

Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat kunnan omistamat toimitilat siirtyvät vuokrasopimuksen nojalla hyvinvointialueen hallintaan. Siirtymäkauden vuokrasopimus on voimassa vähintään kolme vuotta, ja hyvinvointialueella olisi oikeus pidentää sopimuksen voimassaoloa vuodella. Vuokran on katettava kohtuulliset pääoma- ja ylläpitokulut, ja siitä säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Kunta ja hyvinvointialue voivat sopia vuoraamisesta tai vuokra-ajasta toisin, mutta siirtymäajan vuokran tulee olla säädetyn mukainen.

 

 

Säkylän kunnan omistamien sote- ym. tilojen vuokraamisesta hyvinvointialueelle ja perittävien vuokrien määrästä on erityisasiantuntijoita käyttäen laadittu alustavat esitykset Satasoten valmisteluelimille.

 

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen toimintaan liittyvä kunnan omistama irtaimisto eli koneet kalusteet, laitteet, materiaalit sekä immateriaaliset oikeudet ja muut luvat siirtyvät hyvinvointialueelle. Siirtyvään irtaimistoon eivät kuulu kunnan osakeomistukset eräiden sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien osakeyhtiöiden osakkeita lukuun ottamatta. Irtaimen omaisuuden siirtymisestä voivat kunta ja hyvinvointialue ennen mainittujen osakkeiden siirtymistä lukuun ottamatta sopia toisin.

 

 

Helmikuun loppuun mennessä laaditaan selvitykset sote-toimitiloista, siirtyvästä irtaimesta omaisuudesta, sopimuksista ja vastuista sekä arviot siirtyvän henkilöstön määrästä, palkkakuluista ja lomapalkkavelasta.

 

 

Hyvinvointialueelle siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämiseen liittyvät sopimukset, elleivät kunta ja hyvinvointialue sovi toisin. Säkylän kunnalta siirtyvien sopimusten siirto tuodaan kunnanvaltuuston käsittelyyn 28.2.2022.

 

 

Omaisuuden siirron kustannukset

 

Uudistuksesta seuraavista omaisuussiirroista ei makseta korvausta tai kompensaatiota kunnille eikä kuntayhtymille. Kuntayhtymäosuuksien ja irtaimiston poistuminen kunnan taseesta katetaan ilman tulosvaikutusta kirjanpidollisesti kunnan peruspääomaa alentamalla. Vastaavalla tavalla peruspääoman oikaisuna käsitellään myös lomapalkkavelkaa.

 

 

Kunta on kuitenkin oikeutettu korvaukseen sellaisista omaisuusjärjestelyistä aiheutuvista välittömistä kustannuksista, joiden syntymiseen kunta ei ole voinut omilla toimillaan vaikuttaa. Tällaisia voi syntyä esimerkiksi siirtymäajan jälkeen tarpeettomiksi jäävistä kuntien omistamista toimitiloista.

 

 

Korvausta myönnetään hakemuksen perusteella ja vain tilanteissa, joissa kunnan taloudellinen itsehallinto vaarantuu omaisuusjärjestelyiden seurauksena. Tilannetta arvioidaan lähtökohtaisesti kunnallisveroprosentin laskennallisen korotustarpeen perusteella määräytyvän korvausrajan mukaisesti. Jos kunnan mahdollisuus päättää omasta taloudestaan vaarantuu ilmeisesti, kunnalla on oikeus saada korvausta omaisuusjärjestelyihin liittyvistä välittömistä kustannuksista, vaikka korvausraja ei ylity.

 

 

Odotettavissa on, että näitä korvauksia tullaan maksamaan hyvin niukasti. Kunnille kuitenkin saattaa jäädä merkittäviäkin kiinteistömassoja, joiden poistojen kattamiseen ei enää synny toiminnan kautta tulovirtaa. Voidaankin odottaa ja edellyttää, että valtion tulee reagoida tähän kuntien talouden epäkohtaan, joka syntyy yksinomaan sote-uudistuksen omaisuusjärjestelyjen seurauksena.

 

 

Koronan vaikutukset

 

Koronapandemian taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset heijastuvat kuntiin samaan aikaan, kun sote-uudistus toteutuu. Valtio on tukenut kuntia ja kuntayhtymiä koronaepidemian vuoksi vuosina 2020-2021 yli 5 miljardilla eurolla. Vuonna 2020 tuet kunnille ja kuntayhtymille olivat yhteensä noin 2,6 miljardia euroa. Vuonna 2021 kuntien ja kuntayhtymien tukemiseen on varattu noin 2,5 miljardia euroa.

 

 

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla kuntia ja kuntayhtymiä on tuettu:

 

- peruspalvelujen valtionosuuden lisäysten,

 

- sairaanhoitopiireille maksettujen valtionavustusten sekä

 

- yhteisöveron jako-osuuden määräaikaisten korotusten muodossa.

 

 

Myös muut ministeriöt, erityisesti sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, ovat tukeneet kuntia ja kuntayhtymiä hallinnonaloilleen maksettuina tukina.

 

 

Kunnille maksettujen koronatukien kokonaisvaikutus kuntien tulevien vuosien talouden tasapainoon on vaikeasti ennakoitavissa. Mittavien koronatukien jälkeen valtiolle syntyy tarve omien menojensa leikkaamiseen ja aiempaakin suurempi tarve taloutensa tasapainottamiseen. Näiden leikkausten ja samoin kuntien omien "normaaliaikojen" menojen tason ennakointiin vuosina 2022-2024 sisältyy tällä hetkellä monia epävarmuustekijöitä.

 

 

Työnantajaedunvalvonta

 

Sote-uudistusta koskevien lakien yhteydessä on hyväksytty 1.7.2021 alkaen myös laki kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä, joka määrittelee uudelleen KT:n (Kuntatyönantajan) aseman ja tehtävät.

 

 

Lakimuutos ei muuta olennaisesti KT:n nykyisiä tehtäviä, mutta ne todetaan laissa nykyistä tarkemmin. KT toimii työmarkkinakeskusjärjestönä sekä kunta- ja hyvinvointialueiden työnantajaorganisaationa. KT:n tehtäviä ovat neuvottelut ja sopiminen virka- ja työehtosopimuksista, keskusjärjestösopimuksista sekä työnantajaedunvalvonta työ-, eläke- ja sosiaaliturvalakeja koskevissa valmisteluissa ja kansainvälisissä yhteisöissä.

 

 

Lain mukaan KT hoitaa ja kehittää työnantajatoiminnassa tarvittavaa työmarkkinatutkimusta sekä henkilöstöjohtamiseen, työelämän laatuun ja tuloksellisuuteen liittyviä tehtäviä. KT antaa myös suosituksia työelämän kehittämisestä, edistää työnantajaviestintää sekä hoitaa muita työnantajaedunvalvonnan lakisääteisiä tehtäviä.

 

 

Satasote

 

Satasote on valmistellut Satakunnan hyvinvointialuetta. Valmistelussa parannetaan ihmisten peruspalveluja. Samalla sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen siirretään kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle. Satakunnan hyvinvointialue järjestää Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut 1.1.2023 alkaen.

 

 

Satakunnan sisällöllistä valmistelua on ohjannut Satasoten ohjausryhmä. Satasoten johtoryhmä vastaa valmistelun operatiivisesta johtamisesta sekä ohjausryhmän päätösten valmistelusta. Johtoryhmä toimii myös VATE:n poliittisena seurantaryhmänä. Palvelurakenneryhmä puolestaan valmistelee sisältö- ja rakenneasiat johtoryhmän käsittelyyn ja tekee päätöksiä laajasti kuntien ja sote-kuntayhtymien ammattilaisten yhteistyönä.

 

 

Satasoten johtoryhmä käsitteli 13.1.2022 Satakunnan hyvinvointialueen luottamushenkilöorganisaation rakennetta. Satakunnan hyvinvointialueella käytössä tulee olemaan lautakuntamalli.

 

 

Hyvinvointialueelle tulee perustaa myös asukkaiden osallisuuden turvaamiseksi lakisääteiset vaikuttajatoimielimet. Nämä vaikuttajatoimielimet ovat vanhusneuvosto, vammaisneuvosto ja nuorisovaltuusto. Lisäksi Satakunnan hyvinvointialueelle esitetään perustettavaksi yhdistysten ja yritysten kanssa vuorovaikutusta kehittävä vaikuttajatoimielin.

 

 

Satasoten johtoryhmä kokoontui viimeisen kerran torstaina 10.2. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa hankkeiden ja hyvinvointialueen valmistelun tilannetta sekä aluevaltuuston ensimmäisen kokouksen sisältöä.

 

 

Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hanke etenee suunnitellusti ja jo myönnetyn täydentävän valtioavustuksen myötä hanke laajenee ja syventyy. Hankekokonaisuus täydentyy myös osin vuoden 2021 loppuun päättyneen rakenneuudistushankkeen kehittämishankkeen kokonaisuuksilla. Hankkeen keskiössä on asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen sekä sote-integraation varmistaminen. Tulevaisuuden sote-keskus -hanketta täydentää myös Satakunnan tulevaisuuden kotona asumista tukevat palvelut -erillishanke.

 

 

Jatkossa johtoryhmälle raportoinut Satakunnan tulevaisuuden sote-keskus -hanke raportoi hankkeen edistymisestä Satakuntaliitolle, joka vastaa hankehallinnosta vuoden 2022 loppuun asti. Hanketyöstä tullaan raportoimaan myös hyvinvointialueen aluehallitukselle maaliskuusta 2022 alkaen. Hankkeiden hallinnointi siirtyy hyvinvointialueelle 1.1.2023.

 

 

Satasoten johtoryhmä keskusteli myös aluevaltuuston ensimmäisen kokouksen asialistasta. Asialista hyväksytään Satakunnan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen viimeisessä kokouksessa. Johtoryhmä korostaa, että aluevaltuuston ensimmäisessä kokouksessa tulee VATEn esityksessä tuoda esille Satakunnan hyvinvointialueelle sovittu lautakuntarakenne.

 

 

Hyvinvointialueen väliaikaisen toimielimen toimikausi päättyy, kun aluevaltuuston ja aluehallituksen toimikausi alkaa maaliskuun alussa. Toimikauden päättyminen koskee myös Satasoten johtoryhmää.

 

 

Satakunnan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin piti viimeisen kokouksensa 15. helmikuuta. Kokouksessa päätettiin muun muassa aluevaltuuston ensimmäiseen kokoukseen liittyvistä asiakokonaisuuksista.

 

 

Hyvinvointialueen väliaikaisen toimielimen toimivaltaisuus päättyy, kun aluevaltuuston ja aluehallituksen toimikausi alkaa maaliskuun alussa. VATEn viimeisiin tehtäviin kuului muun muassa aluevaltuuston ensimmäisen kokouksen sisältöjen valmistelu. VATE käsitteli ja hyväksyikin kokouksessaan aluevaltuuston esityslistalle tulevat asiakokonaisuudet esimerkiksi aluevaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnasta, hallintosäännön ensimmäisestä versiosta, aluehallituksen valinnasta ja hyvinvointialuejohtajan viran perustamiseen ja täyttämiseen liittyvistä kokonaisuuksista.

 

 

Vaikka VATEn toimivaltaisuus päättyy, valmistelutyö jatkuu keskeytyksettä. Satakunnan hyvinvointialueen valmisteluun nimetyt valmistelijat, jaostot ja työryhmät jatkavat eri kokonaisuuksien valmistelua sovitusti.

 

 

Syntyvän hyvinvointialueen organisaatio

 

Valtakunnalliset aluevaalit pidettiin 23.1.2022 ja Satakunnan aluevaltuusto aloittaa toimintansa maaliskuussa.

 

 

Aluevaltuusto vastaa hyvinvointialueen toiminnasta ja taloudesta sekä käyttää hyvinvointialueen ylintä päätösvaltaa. Aluevaltuustoon valitaan valtuutetut ja varavaltuutetut hyvinvointialueella toimitettavissa aluevaaleissa. Aluevaltuuston toimikausi on neljä vuotta.

 

 

Aluevaltuusto asettaa aluehallituksen ja hyvinvointialueen muut toimielimet sekä valitsee hyvinvointialuejohtajan. Aluehallitus johtaa hyvinvointialueen toimintaa, hallintoa ja taloutta. Hyvinvointialuejohtaja johtaa aluehallituksen alaisena hyvinvointialueen hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa.

 

 

Aluevaltuusto päättää mm. hyvinvointialuestrategiasta, hyvinvointialueen hallintosäännöstä sekä hyvinvointialueen talousarviosta ja taloussuunnitelmasta.

 

 

Hyvinvointialueen pakolliset toimielimet ovat: aluevaltuusto, aluehallitus ja tarkastuslautakunta. Aluevaltuusto voi lisäksi asettaa lautakuntia, johtokuntia ja niiden jaostoja.

 

 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossa hyvinvointialueiden lisäksi myös kuntien tehtävänä. Kunnat järjestävät jatkossakin esimerkiksi päivähoito-, opetus-, liikunta- ja kulttuuripalvelut. Tavoitteena on ollut, että kunnat ja hyvinvointialueet tulisivat tekemään tiivistä yhteistyötä.

 

 

Satasoten johtoryhmä on esittänyt Satakunnan hyvinvointialueen väliaikaiselle valmistelutoimielimelle perustettavaksi neljää palveluiden järjestämiseen liittyvää lautakuntaa sekä kolmea substanssilautakuntaa aluevaltuuston ja aluehallituksen alaisuuteen. Lautakuntamalli on rakennettu elämänkaarimallin mukaiseksi.

 

 

Ehdotetut lautakunnat ovat:

 

- lasten, nuorten ja perheiden palvelujen lautakunta

 

- työikäisten palvelujen lautakunta

 

- ikäihmisten palvelujen lautakunta

 

- turvallisuus ja varautuminen lautakunta

 

- kuntayhteistyölautakunta

 

- toimitilalautakunta ja

 

- tarkastuslautakunta.

 

 

Lisäksi Satakunnan hyvinvointialueen aluehallitukselle perustettaisiin neljä jaostoa. Lakisääteisen yksilöasiainjaoston lisäksi aluehallitukselle ehdotetaan perustettavaksi henkilöstö-, talous- ja viestintäjaostot.

 

Lisätietoja:

Kunnanjohtaja Teijo Mäenpää, puh. 044 5171 012

 

Sosiaali- ja terveysjohtaja Taina Juvonen, puh. 044 4575 300

 

Kunnanjohtaja:

Kunnanhallitus merkitsee katsauksen tiedoksi.

 

 

Kunnanhallitus esittää katsauksen kunnanvaltuustolle tiedoksi.

 

Päätös:

Kunnanjohtaja selosti asiaa.

 

 

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn esityksen.

 

 

======

SAKKVALT 28.02.2022 § 7

 

Päätös:

Kunnanvaltuusto merkitsi katsauksen tiedoksi.

 

 

======