Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 29.06.2021/Pykälä 94

Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta

§ 94

29.06.2021

 

SATAKUNNAN SORAJALOSTUS OY:N MAA-AINESTENOTTOLUPA / HANNUNMETSÄ, SÄKYLÄ

 

189/65.651/2021

 

E-Symplk 29.06.2021 § 94

 

HAKIJA

 

 

Nimi: Satakunnan Sorajalostus Oy

 

Osoite: Rinnetie 5, 27840 Köyliö

 

Yhteyshenkilö: Esa Haavisto, p. 040 032 2278,

 

Kiinteistönomistajat: Esa Haavisto ja Anita Kuvaja

 

 

OTTOALUE

 

 

Ottoalue sijaitsee Säkylän kunnan Karhian kylässä tilalla Hannunmetsä 319-404-5-75. Ottamisalueen pinta-ala on noin 2,7 ha, josta kaivualuetta on noin 1,9 ha. Alue on kuivaa mäntykangasta, jonka itäosa on vanhaa soranottoaluetta ja pohjoispuoli on viljelykäytössä. Muu ympäröivä alue on metsätalouskäytössä. Ottamisalue sijaitsee varsinaisella muodostumisalueella Säkylänharjun - Virttaankankaan 1E-luokan pohjavesialueella, mikä on vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Alueen läheisyydessä ei ole asuinrakennuksia eikä loma-asuntoja.

 

 

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

 

 

Maa-aineslain 4 §:n mukaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi tai paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi on oltava lupa.

 

 

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

 

Luvan maa-ainesten ottamiseen myöntää maa-aineslain 7 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka on Euran, Huittisten ja Säkylän kunnissa Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta.

 

 

ASIAN VIREILLETULO

 

 

Maa-aineslupahakemus ottosuunnitelmineen on jätetty Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle 19.4.2021.

 

 

OTTOALUEEN KAAVOITUS, RAJOITUKSET JA VANHAT LUVAT

 

 

Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava. Ottoalue sijaitsee Säkylänharjun-Virttaankankaan pohjavesialueella, joka on yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (pv). Ottamisalueen länsipuolella kulkee kulttuurihistoriallisesti arvokas Varkaantie ja itäpuolella ovat geologisesti arvokkaat Hympyläistenjärven rantavallit. Lisäksi ottamisalue sijaitsee runsaan kilometrin etäisyydellä Köyliönjärven kulttuurimaisema-alueesta. Ottoalue rajautuu näiden ulkopuolelle. Alueella ei ole voimassa muita kaavoja eikä siellä ole toimenpidekieltoa tai erityisiä rajoituksia.

 

 

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta on myöntänyt Haaviston Sora Oy:lle kiinteistön Hannunmetsä alueelle maa-ainesluvan 12.10.2010. Lupa on päättynyt 1.11.2020.

 

 

OTTOSUUNNITELMA/ASIASELOSTUS

 

 

Satakunnan Sorajalostus Oy hakee maa-ainestenottolupaa Säkylän kunnan Karhian kylän tilalle Hannunmetsä 319-404-5-75. Lupaa haetaan 60 000 m³:lle soraa ja hiekkaa. Lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi ja vuotuiseksi ottomääräksi 6 000 m³. Suunnitteilla oleva alue on jatkoa edellisen luvan mukaiselle alueelle. Maa-ainesten ottoa jatketaan suorakaiteen muotoista kiinteistöä pitkin vanhan sorakuopan reunalta luoteeseen. Hakemuksen mukainen ottotaso on sama kuin aiemmassa luvassa eli +66 (N60), jolloin hakemuksen tarkoittama ottamisalue yhdistyy edelliseen alueeseen saumatta. Naapurikiinteistöihin jätetään pintamaiden varastointia varten noin 5 m:n levyiset suojavyöhykkeet.

 

 

Ottamistoiminnassa noudatetaan työturvallisuuslainsäädännössä asetettuja vaatimuksia. Kuopalle tuleva ja kuopalta lähtevä liikenne hoidetaan pääsääntöisesti olemassa olevia teitä ja liittymiä pitkin. Vanhalle ottamisalueelle johtava tie poistetaan käytöstä ja uutta toimintaa varten rakennetaan uusi liittymä. Ottamisalueella ei säilytetä poltto-, öljy-, voitelu- yms. haitallisia aineita. Tankkaukset ja huoltotoimet suoritetaan läheisellä hallilla. Mahdollinen vesien ja maaperän likaantuminen pyritään estämään noudattamalla huolellisuutta koneiden (pyöräkuormaaja, siirrettävä seula) käsittelyssä ja säilytyksessä

 

 

Suunniteltu maa-ainesten ottamisaika on 10 vuotta, jona aikana alue myös maisemoidaan. Alue palautetaan ottotoiminnan loputtua metsätalouskäyttöön. Kaivualueen reunaluiskat loivennetaan ja muotoillaan työn edetessä lopulliseen kaltevuuteensa 1:2. Kaltevuutta perustellaan reunaluiskien mataluudella (n. 2-5-m). Luiskien taitekohdat kuopan pohjan kanssa pyöristetään riittävällä säteellä. Ottamistoiminnan päätyttyä alueelle levitetään siitä kuoritut pintamaat ja alueen annetaan metsittyä luontaisesti. Tarvittaessa voidaan alueella tehdä täydennysistutuksia. Mikäli pintamaita ei ole tarpeeksi, voidaan käyttää hiekkaan sekoitettua humusta tai turvetta (min paksuus n. 0.2-0.3 m).

 

 

Suunniteltu ottamisalue sijaitsee varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella Säkylänharjun -Virttaankankaan tärkeällä pohjavesialueella (1E-luokka), jolla on useita pohjavedenottamoita ja jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Pohjaveden päävirtaussuunta harjualueella on kaakosta luoteeseen. Kankaanpään vesiyhtymän vedenottamo noin 1,3 km:n päässä ottamisalueen luoteispuolella ei ole enää käytössä. Ottamisalueen välittömässä läheisyydessä ei hakemuksen mukaan ole kaivoja eikä muita vedenottopaikkoja. Kiinteistölle on asennettu pohjaveden havaintoputki (HP +66,75, putken pää), joka suoritetuissa mittauksissa on todettu kuivaksi. Ottamisalueen luoteissuunnassa olevista havaintoputkista (UUSI6 AM, Säkylänharju ja UUSI6, Vuorenmaa) tehtyjen viimeisempien mittausten (04/2021) mukaan pohjaveden korkeus on ollut 51,92 (N2000). Hakemuksen mukaan pohjaveteen jätetään riittävän paksuinen suojakerros.

 

 

KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

 

 

Maa-aineslain 5 a §:n ensimmäisen momentin mukaan jätehuoltosuunnitelma on tehtävä, jos ainesten ottamisessa tai niiden varastoinnissa tai jalostamisessa syntyy ympäristönsuojelulain 45a §:n 1 momentissa tarkoitettua kaivannaisjätettä. Maa-ainesten ottamisen yhteydessä syntyviä kaivannaisjätteitä voivat olla esimerkiksi kaivualueiden pintamaat, sivukivet, selkeytys- ja pesulietealtaiden lietteet, kivituhka ja vastaavat ainekset, jos niitä ei käytetä tai voida käyttää hyödyksi jokseenkin välittömästi ja suunnitelmallisesti esimerkiksi rakentamisessa tai ottamisalueiden jälkihoidossa.

 

 

Maa-ainestenottoon liittyvä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on laadittu ja toimitettu maa-ainestenottosuunnitelman osana. Sen mukaan maa-ainestenoton yhteydessä syntyy kaivannaisjätteiksi luettavista aineksista ainoastaan pintamaita, sillä puusto kantoineen on poistettu alueelta ennen lupakauden alkua. Pintamaiden määräksi arvioidaan 500 m³. Ne varastoidaan poiston yhteydessä ottoalueen reunoille ja käytetään ottotoiminnan loppuvaiheessa alueen maisemontiin. Pintamailla ja maa-aineksilla ei ole haitallisia vaikutuksia ympäristöön.

 

 

Syntyvät kaivannaisjätteet ovat ns. ei-pysyviä kaivannaisjätteitä. Pintamaiden varastokasat muodostavat pitkänomaisen kapean selänteen. Ne ovat rinteiltään loivahkoja ja pysyviä eivätkä aiheuta vaaraa ympäristölle tai kulkijoille. Ne eivät myöskään aiheuta maisemahaittaa suojaisan sijaintinsa vuoksi. Pintamaavallit ottoalueen reunoilla toimivat suoja- ja meluvallina.

 

 

Viimeistään toiminnan päättyessä kaivannaisjätteet on hyödynnetty alueen maisemoinnissa. Kaivannaisjätteiden varastoalue maisemoidaan ja metsitetään maa-ainesten ottosuunnitelman ja lupaehtojen mukaisesti. Siten toiminnan päätyttyä ei tarvita kaivannaisjätteiden seurantaa tai tarkkailua.

 

 

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

 

Kuuleminen ja tiedottaminen

 

 

Kuulutus maa-ainesten ottolupahakemuksesta on ollut Säkylän kunnan nettisivuilla 28.4.-3.6.2021. Lisäksi lupahakemus sekä ottosuunnitelma liitteineen ovat olleet nähtävillä asian käsittelyaikana ympäristötoimiston nettisivuilla sekä ympäristötoimistossa. Naapurikiinteistön omistajille on lisäksi lähetetty tiedoksianto maa-ainestenottolupahakemuksesta. Sanomalehdessä asiasta ei ole tiedotettu, sillä hankkeella ei ole huomattavaa vaikutusta laajalle alueelle eikä lukuisten henkilöiden oloihin (MAL 13 §).

 

 

Muistutukset ja mielipiteet

 

 

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

 

 

Lausunnot

 

 

Hakemuksesta on pyydetty Varsinais-Suomen Ely -keskuksen lausunto, sillä alue on pohjavesialuetta. Muita lausuntoja ei pyydetty, sillä hanke ei aiheuta seurauksia toisen kunnan alueella, eikä sillä ole huomattavaa merkitystä maakuntakaavoituksen kannata. (Maa-ainesasetus 4 §)

 

 

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue lausuu, että ennen uuden luvan myöntämistä tulee selvittää, mistä Notto-järjestelmään kirjattu (9 480 m³:n) ottomäärän ylitys aiemmalla lupakaudella johtuu. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue katsoo, ettei alueelle tule myöntää uutta maa-ainesten ottolupaa ennen kuin aiemmat, luvan vastaisesti liian syvälle kaivetut kohdat on täytetty tasoon +66. Toiminnanharjoittajan tulee koko ajan olla selvillä alueen pohjaveden korkeudesta varmistuakseen, että pohjaveden pinnan päälle jää riittävän paksuinen suojakerros maa-ainesta.

 

Maa-ainesten ottaminen hakemuksen tarkoittamalta alueelta on mahdollista luonnonmaiseman- ja vesiensuojelun kannalta edellyttäen, että erityisesti pohjaveden suojelun vaatimukset otetaan toiminnassa ja ottamisalueen maisemoinnissa riittävästi huomioon.

 

 

Lupaharkinnan yhteydessä on otettava huomioon ainakin seuraavaa:

 

 

 

- Ottamistoiminnan yhteydessä on huolehdittava siitä, että maa- tai kallioperään tai pinta- tai pohjavesiin ei pääse ympäristölle haitallisia aineita.

 

 

- Pohjavesialueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti tiiviillä alustalla. Mahdollisista öljy- tai kemikaalivahingoista on ilmoitettava välittömästi viranomaisille.

 

 

- Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ainoastaan siitä ottamisalueen osasta, jossa kaivu on käynnissä, koska pintamaiden pitkäaikainen varastointi heikentää niiden käyttökelpoisuutta maisemointiin. Suositeltava pintamaiden varastointiaika on alle kolme vuotta, koska orgaaninen aines hajoaa nopeasti varastoitaessa.

 

 

- Orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli kaivun yhteydessä havaitaan tiiviitä välikerroksia tai orsivettä, kaivu on viipymättä keskeytettävä ja otettava yhteys valvontaviranomaiseen jatkotoimenpiteistä sopimiseksi.

 

 

- Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia, jota voidaan käyttää ainoastaan maisemoinnissa maan pintakerroksessa.

 

 

- Lupamääräyksiin tulee sisällyttää pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailuvelvoite.

 

 

- Suositeltava suojaetäisyys ottamistoiminnan sijoittumisessa on soran ottamisalueilla vähintään 10 m naapurikiinteistön rajasta. Suojaetäisyys voi olla pienempi, mikäli siihen on saatu naapurikiinteistön omistajan kirjallinen suostumus.

 

 

- Pohjaveden pinnan taso on mitattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään 4 - 5 metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunniteltua alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat. Pohjaveden korkeustulokset tulee ilmoittaa N2000- korkeusjärjestelmässä.

 

 

- Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa alueelle asennetuista havaintoputkista. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli - bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa.

 

 

- Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi ottamisalueelle tulee tarvittaessa asentaa uusi pohjaveden havaintoputki. Tarkkailuun soveltuvan pohjavesiputken asentamista on käsitelty esimerkiksi oppaassa http://www.vesiyhdistys.fi/pdf/Pohjavesiopas.pdf

 

 

- Tulokset (pinnankorkeus ja laatu) raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta laboratorion kanssa.

 

 

- Alueen maisemointi tulee lupamääräyksin edellyttää tekemään seuraavasti: Alue siistitään, muotoillaan ja luiskat loivennetaan maa- ainessuunnitelman mukaisesti. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastointialueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi.

 

 

- Karkea pohjasora peitetään noin 20-30 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin 10-20 cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta, kuten maatunutta turvetta.

 

- Kasvualustan muodostumista nopeuttaa aluskasvillisuuden kylväminen pintamaakerrokseen. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasveja tai nurmikkoa. Puustoksi istutetaan sekametsää.

 

 

- Alueen epäsopiva käyttö tulee estää.

 

 

- Maa-ainesluvan vakuuden määrittämisessä tulee huomioida edellä mainitut maisemointivaatimukset.

 

 

Hakijalta on pyydetty vastine lausunnosta. Vastinetta ei ole toimitettu.

 

 

Tarkastukset

 

 

Ympäristöylitarkastaja suorittaa alueella vuosittain maa-ainestenoton luvanmukaisuuden valvontaa. Edellinen tarkastus ottoalueella on suoritettu 1.10.2020. Tarkastuskäynneistä on laadittu tarkastusmuistiot.

 

 

YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ympäristöylitarkastaja:

Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta päättää myöntää Satakunnan Sorajalostus Oy:lle maa-ainesten ottoluvan Säkylän kunnan Karhian kylään tilalle Hannunmetsä 319-404-5-75. Ottotoimintaa on harjoitettava hakemuksen ja ottosuunnitelman mukaisesti, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä.

 

 

Lupamääräykset

 

 

1. Maa-aineksia saa ottaa ottamissuunnitelman mukaiselta alueelta yhteensä hakemuksen mukaisen määrän 60 000 m³. Maa-aineksia saa ottaa ottamissuunnitelman mukaan pohjatasoon +66. Maa-aineksia voidaan ottaa kuitenkin enintään niin, että pohjavedenpinnan päälle jää vähintään neljän metrin suojakerros maa-ainesta. Alin ottotaso tulee merkitä mittapaaluun tai muuhun pysyvään merkkiin selvästi havaittavalla tavalla valvonnan helpottamiseksi.

 

 

2. Niille rajoille, joissa ottoalue rajoittuu sellaisiin kiinteistöihin, joilla ei ole maa-ainestenottoa pitää kiinteistöjen rajalle jättää viisi metriä leveä suojavyöhyke, josta maa-aineksia ei oteta, ellei naapurikiinteistön omistajan kanssa muuta sovita. Uuden luvan mukainen ottoalue tulee merkitä maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista.

 

 

3. Ennen uuden luvan mukaisen ottamistoiminnan aloittamista alueella on suoritettava Ely-keskuksen lausunnossa esitetyt maa-ainestenottoalueen täytöt pohjatasoon + 66 sekä esitettävä selvitys edellisen lupakauden ottomääristä. Tämän jälkeen ennen ottamistoiminnan aloittamista on paikalla pidettävä alkutarkastus. Luvanhaltijan on otettava yhteyttä valvontaviranomaiseen alkutarkastusajan sopimiseksi. Ottoalue on myös merkittävä maastoon ennen alkutarkastusta. Myös ottoluvan mukainen vakuus on toimitettava ympäristölautakunnalle ennen ottotoiminnan aloittamista. Lisäksi alkutarkastuksen yhteydessä on esitettävä valvontaviranomaiselle pohjavesitarkkailuun käytettävä asianmukainen pohjavesiputki.

 

 

4. Orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli kaivun yhteydessä havaitaan orsivettä tai orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia, kaivu on viipymättä keskeytettävä ja otettava yhteys valvontaviranomaiseen jatkotoimenpiteistä sopimiseksi.

 

 

5. Ottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että maa- tai kallioperään tai pohja- tai pintavesiin ei pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Paikalle on varattava riittävästi imeytysmateriaalia kuten esimerkiksi turvetta mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen varalle. Pohjavesialueella ei saa säilyttää romuja, jätteitä eikä öljytuotteita eikä huoltaa koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti tiiviillä alustalla ympäristölle aiheutuvan pilaantumisriskin välttämiseksi. Pölysidonnassa tai muussa toiminnassa ei saa käyttää suolaa tai muita pohjavedelle haitallisia aineita.

 

 

6. Mikäli maahan joutuu öljyä tai muuta ympäristölle vaarallista ainetta on siitä välittömästi ilmoitettava maa-ainesten oton valvontaviranomaiselle ja mahdollisesti saastunut maa on kuljetettava viipymättä pois alueelta jätehuollon valvontaviranomaisen osoittamaan paikkaan.

 

 

7. Pohjaveden pinnan korkeus on mitattava neljästi vuodessa kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään 4-5 metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunniteltua alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat. Tarvittaessa tulosten luotettavuuden varmistamiseksi ottamisalueelle on asennettava uusi soranoton vaikutusten tarkkailuun soveltuva pohjaveden havaintoputki.

 

 

8. Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa alueelle asennettavasta havaintoputkesta tai pohjaveden virtaussuunnassa alapuolella olevasta havaintoputkesta Hp 40A. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli -bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa ja näytteet tulee analysoida akkreditoidussa laboratoriossa.

 

 

9. Ottamistoimintaa tulee harjoittaa niin, että sen aiheuttamat ympäristöhaitat kuten pöly- ja meluhaitat ovat mahdollisimman pieniä. Tarvittaessa pölyämistä tulee estää kastelemalla varastokasoja tai kulkuväyliä. Melua on tarpeen vaatiessa ehkäistävä meluestein tai koteloinnein.

 

 

10. Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ainoastaan siltä alueelta, jossa kaivu on käynnissä. Suositeltava pintamaiden varastointiaika on alle kolme vuotta, koska orgaaninen aines hajoaa nopeasti varastoitaessa.

 

 

11. Maisemointiin on ryhdyttävä välittömästi niiltä osin, joista ottotoimintaa ei enää harjoiteta. Maisemointia on myös koko ajan suoritettava vaiheittain ottamistoiminnan edistymisen mukaan. Maisemointi on suoritettava loppuun välittömästi ottotoiminnan loputtua ja viimeistään ottoluvan voimassaoloaikana lukuun ottamatta istutusten loppuun saattamista.

 

 

12. Maisemoinnin yhteydessä alue muotoillaan ja vähintään 10 cm:n humusta sisältävä pintakerros on levitettävä ottoalueelle vaiheittain ottamistoiminnan edistymisen mukaan. Maa voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta, kuten maatunutta turvetta. Pintamaaksi ei saa tuoda maa-ainesta, joka sisältää ympäristölle tai pohjavedelle haitallisia aineita eikä aluetta voi käyttää ylijäämämaiden läjitysalueena. Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia Luiskat on metsitettävältä alueen osalta muotoiltava kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Alueelle on istutettava puita ottamistoiminnan loputtua, jollei alueelle ole luontaisesti muodostunut taimikkoa.

 

 

13. Toiminnanharjoittajan on mahdollista käyttää hakemuksen mukaista rinteiden loivennussuhdetta 1:2, jos alueelle toteutetaan paahdeympäristöjä. Paahdealueelle ei levitetä pintamaata tai muuta kasvualustaa, sillä luontainen paahdelajisto suosii paljasta kivennäismaata. Maa möyhennetään niiltä osin kuin se on tiivistynyt. Alue jätetään hiekkapintaiseksi ja sinne kylvetään paahteisuutta suosivia lajeja. Vähintään 30 % alasta jätetään kylvämättä, jotta ympäristön luontainen lajisto saa myös itsestään levitä alueelle.

 

 

14. Luvan saajan on noudatettava hakemuksen mukaista ottamissuunnitelmaan sisältyvää jätehuoltosuunnitelmaa. Alueella on ottamissuunnitelman lisäksi noudatettava pohjavesialueen suojelumääräyksiä.

 

 

15. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa otetun maa-aineksen määrästä ja laadusta. Tiedot on raportoitava lupaviranomaiselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Raportointiin käytetään valtion sähköistä järjestelmää.

 

 

16. Pohjavesitarkkailun tulokset (pinnankorkeus ja laatu) raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi).

 

 

17. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle. Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus.

 

 

RATKAISUN PERUSTELUT

 

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

 

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Maa-aineslain 3 §:n mukaan aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen.

 

 

Lupamääräysten perustelut

 

 

Maa-aineslain 11 §:n mukaan maa-ainesten ottoluvassa on annettava määräyksiä siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Määräyksiä on annettava ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnista sekä alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen sekä puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa myös ottamiseen liittyvistä laitteista ja liikenteen järjestämisestä sekä ajasta, jonka kuluessa tämän pykälän nojalla määrätyt toimenpiteet on suoritettava sekä muista hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä.

 

 

Lupamääräysten 7 ja 8 perusteluna todetaan, että maa-ainestenoton on todettu lisäävän pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden vaihteluja sekä lisäävän likaantumisriskiä. Riski pohjavedelle lisääntyy, kun ottamisalueiden osuus pohjaveden muodostumisalueiden pinta-alasta kasvaa.

 

 

Lupamääräyksen 10 ja 11 perusteluina todetaan, että soranoton pohjavesivaikutuksista tehtyjen tutkimusten perusteella on todettu, että pintamaan poisto laajalla alueella useiden vuosien ajaksi saattaa aiheuttaa haittaa alueen pohjaveden käyttökelpoisuudelle. Tämän vuoksi on tärkeää, että maisemointi ja pohjavettä suojaavan aluskasvillisuuden ja maannoskerrosten muodostumisen nopeuttamiseen tähtäävä jälkihoito suoritetaan mahdollisimman nopeasti.

 

 

Lupamääräyksen 12 perusteluina todetaan, että alueelta kuoritut pintamaat eivät yksinään välttämättä riitä asianmukaiseen maisemointiin, koska pitkään jatkuneessa soranotossa pintamaiden hyödyntämiskelpoisuus heikkenee ja maisemointiin soveltuvaa pintamaakerrosta voidaan joutua rakentamaan alueelta kuorittujen pintamaiden lisäksi muusta tarkoitukseen soveltuvasta materiaalista, kuten vähän ravinteita sisältävästä turpeen ja hiekan seoksesta. Lisäksi luonnonsiemennys ei välttämättä ole riittävä maisemointitoimenpide, jos maisemointia ei ole toteutettu vaiheittain ottamisen etenemisen mukaan jo luvan voimassaolon aikana.

 

 

Maa-aineslain 23a§:n mukaan maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Ilmoittamiseen käytetään valtion sähköistä järjestelmää.

 

 

Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamisen päätyttyä luvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen suorittamista varten.

 

 

VAKUUS

 

 

Hakijan on ennen tämän luvan mukaisen ottotoiminnan aloittamista annettava Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi maa-aineslain 12 §:n mukainen vakuus. Vakuuden määrä pitää olla 13 500 euroa ja sen pitää olla voimassa 1.9.2032 asti.

 

 

LUVAN VOIMASSAOLO

 

 

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

 

 

Tämä maa-ainestenottolupa on voimassa hakemuksen mukaisesti 10 v eli 1.9.2031 saakka.

 

 

LUPAMAKSU

 

 

Luvan saaja on velvollinen suorittamaan maa-aineslain 23 §:n nojalla lupaviranomaiselle lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta lupamaksun. Maa-ainestaksan mukainen lupamaksu on 1078 euroa.

 

 

Lisäksi luvanhaltijan on suoritettava ottamistoiminnan valvonnasta vuosittain taksan mukainen valvontamaksu. Maksu määräytyy lupapäätöksessä otettavaksi myönnetyn vuotuisen maa-ainesmäärän mukaan.

 

 

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

 

Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään myös maa-aineslain 19 §:n 2 momentissa mainituille sekä julkaistaan kunnan nettisivuilla.

 

 

MUUTOKSEN HAKU

 

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valitusohjeet ovat liitteenä.

 

Päätös:

Esityksen mukaan.

 

 

======