Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta
Pöytäkirja 27.02.2018/Pykälä 20

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta

§ 20

27.02.2018

 

JANI VÄLILÄN JA JAANA JÄRVISEN YMPÄRISTÖLUVAN MUUTTAMINEN

 

146/64.641/2013

 

PJSYMPLK 27.02.2018 § 20

 

 

 

LUVAN HAKIJA

 

 

Nimi: Jani Välilä ja Jaana Järvinen

 

...

 

 

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

 

 

Säkylän kunnan ...Toimintaan liittyy myös Säkylän kunnan .. kylässä tilalla .. sijaitseva hiehojen eläinsuoja.

 

 

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

 

 

Ympäristönsuojelulain 27 § (yleinen luvanvaraisuus) ja ympäristönsuojelulain liite 1 kohta 11 a.

 

 

Ympäristönsuojelulain 34 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 10 a kohdan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristöluvan, kun kysymyksessä on vähintään 50 lypsylehmän eläinsuoja.

 

 

Ympäristönsuojelulain 29 §:n mukaan ympäristöluvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.

 

 

ASIAN VIREILLETULO

 

 

Hakemus ympäristöluvan muuttamiseksi on jätetty Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle 21.12.2017.

 

 

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

 

 

Kiinteistöllä on Köyliön ympäristölautakunnan 5.6.2002 myöntämä ympäristölupa lypsykarjanavetalle. Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta on 26.6.2012 tarkistanut ympäristöluvan määräyksiä. Tarkistuksen yhteydessä tilan eläinmääräksi on kirjattu 50 lypsylehmää, 25 hiehoa, 10 lihanautaa sekä 25 vasikkaa. Jani Välilä on 11.1.2013 kirjatussa puhelinkeskustelussa ilmoittanut, että tilan hiehot siirretään tilakeskuksesta kiinteistön ...vanhaan eläinsuojaan. Toiminnan muuttaminen ei ole lisännyt eläinmääriä.

 

 

Ympäristöhakemuksen liitteenä on viisi pellon vuokrasopimusta sekä yksi lietelannan vastaanottosopimus.

 

 

Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava. Se on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.11.2011. Maakuntakaavassa ei ole kiinteistöä tai sen lähialueita koskevia merkintöjä. Alue ei ole yleis- eikä asemakaava-aluetta.

 

 

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

 

 

Tila sijaitsee Säkylän kunnan ...osoitteessa .... Osa eläimistä on lisäksi sijoitettu ... varrella sijaitsevan Säkylän kunnan tilalle .... Toimintaa harjoitetaan kahdessa navettarakennuksessa, joista lypsykarjanavetta sijaitsee toiminnanharjoittajan tilakeskuksen yhteydessä ja nuorkarjanavetta kiinteistön ... alueella. Lypsykarjanavetan lähin naapurirakennus sijaitsee runsaan 300 metrin päässä ja nuorkarjanavetan noin 150 metrin päässä. Toiminta-alueen ympäristö on aukeaa peltomaisemaa. Tila sijaitsee Eurajoen vesistöalueen Köyliönjoen osa-alueella (34.05). Lähin vesistö on Köyliönjoki, joka kulkee aivan tilakeskuksen vieressä. Etäisyydet tuotantorakennuksista jokeen ovat n. 120 m (...) ja n. 250 m (...).

 

 

LAITOKSEN TOIMINTA

 

 

Tilalla keskitytään jatkossa maidontuotantoon ja luovutaan lihanautojen kasvatuksesta. Lehmille rakennetaan lisää parsitilaa ja poikimaosasto. Tilan eläinmäärä on maksimissaan laajennuksen jälkeen 108 lehmää, 30 hiehoa, 15 kpl 6-12 kk ikäistä lehmävasikkaa ja 40 alle 6 kk ikäistä vasikkaa. Laajennuksen jälkeen eläimet jaetaan kahteen rakennukseen tilakeskukseen ja Välitielle. Laajennettuun lypsykarjanavettaan tulee lehmille 91 parsipaikkaa. Lisäksi lehmille on 17 poikima/sairaskarsinaa. Karsinoista 7 on lypsykarjanavetassa ja 10 nuorkarjanavetassa. Lypsykarjanavetassa ovat myös pikkuvasikat, joita voi olla maksimissaan 40 kpl. Uudistuskäyttöön tulevat vasikat kasvatetaan ja muut menevät välitykseen 14 vrk iässä. Nuorkarjanavetassa on 10 lehmäkarsinan lisäksi 30 paikkaa hiehoille ja 15 paikkaa kasvatettaville 6-12 kk ikäisille vasikoille.

 

 

Tila tuottaa laajennuksen jälkeen 1000 000 kg maitoa ja 7500 kg lihaa.

 

 

Lannan varastointi ja jätevedet

 

 

Hakemuksen mukaan lypsylehmät (91 kpl) sekä osa pikkuvasikoista (25 kpl) ovat lietelannalla. Poikimakarsinat (7 kpl) sekä osa pikkuvasikoista (15 kpl) ovat kuivikelannalla. ... nuorkarjanavetta on kokonaan kuivikelantajärjestelmässä (10 lehmää, 30 hiehoa ja 15 kpl 6-12 kk ikäistä vasikkaa). Lehmillä on myös kuivitettu erillinen makuualue ja ruokintapaikka. Kuivitetun alueen pinta-ala on 102 m² ja kuivikkeen paksuus 80 cm. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Kuivikepohja tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa.

 

 

Lypsykarjatilan käytössä on kaksi lietesäiliötä, joista toinen suurempi (1590 m³) sijaitsee lypsykarjatilan yhteydessä tilakeskuksessa ja toinen pienempi (850 m³) nuorkarjanavetan yhteydessä.... Lisäksi lietetilavuuteen lasketaan lypsykarjanavetan vanhan osan lietekuilut (298 m³) sekä laajennuksen yhteydessä rakennettavat uudet lietekuilut (252 m³). Näin ollen lietesäiliöiden yhteenlaskettu tilavuus on 2990 m³. Lietelantalat ovat betonirakenteisia alta täytettäviä säiliöitä. Katteena on luonnollinen kuorettuma. Tilakeskuksen lietesäiliön kuormausalue on asfalttia ja ... on tiivis sora-alue. Kuivalantaloita on kaksi, joista toinen pienempi (240 m³) sijaitsee tilakeskuksen käytöstä poistetun vanhan navetan yhteydessä ja toinen suurempi (540 m³) nuorkarjanavetan yhteydessä Välitiellä. Näin ollen kuivalantaloiden yhteenlaskettu tilavuus on 780 m³. Kuivalantalat ovat kolmereunaisia, katettuja, betonirakenteisia lantaloita, joiden ajoluiskan korkeus on 0,5 m. Tilakeskuksen lantalassa kuormausalue on tiivis sorapohja ja ...kuormaus tapahtuu betonisella 40 m²- kokoisella alustalla. Kuivalantalaan laitetaan myös pilaantuneet rehuerät.

 

 

Toiminnasta muodostuu maitohuoneen jätevesiä 120 m³ ja WC-vesiä 2 m³ vuodessa. Jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Säiliörehua valmistetaan esikuivatettuna laakasiilossa 1000 t/a ja aumassa 500 t/a. Puristenesteen aumaus tapahtuu joko asfaltilla tai tarpeen vaatiessa pellolla pohjamuovin päällä. Puristenestettä ei paljon muodostu, sillä rehu on kuivaa. Se vähä mitä muodostuu, johdetaan lietelantalaan.

 

 

Lannan levitys

 

 

Kaikki navetan tuottama lanta käytetään lannoitteena pelloilla. Tilalla on 101 ha levitykseen käytettävää peltoalaa, joista 50 ha on omaa, 36 ha vuokrapeltoa ja 15 ha sopimuspeltoa. Levitykseen käytettävät pellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lantaa leivitetään sekä keväällä että syksyllä.

 

 

Laiduntaminen

 

 

Kaikki eläimet laiduntavat 5-6 kk vuodessa. Laidunalaa on yhteensä 20 ha. Tästä 13,5 ha sijaitsee tilakeskuksen navetan ja 6,5 ha nuorkarjanavetan ympäristössä. Eläimet ovat laidunkautena yöllä ulkona. Laitumista osa rajoittuu Köyliönjokeen kuitenkin niin, että eläimet eivät pääse jokeen asti. Juomavesi on sisällä eläinsuojassa, minne eläimillä on vapaa kulku. Ruokintapaikkaa laitumilla ei ole.

 

 

Jätehuolto, öljysäiliöt ja liikenne

 

 

Kuolleet eläimet (1 t/v) toimitetaan raatokeräilyyn ja sitä kautta Honkajoki Oy:lle hävitettäviksi. Vaaralliset jätteet kuten akut ja loisteputket (0,3 t/v) kerätään astioihin ja toimitetaan vaarallisten jätteiden keräykseen Hallavaaran jätekeskukseen. Energiajätettä toimitetaan vuosittain 5 t polttolaitokselle. Sekajäte (2 t/v) kerätään 600 litran jäteastiaan. Metallijäte (1t/v) toimitetaan metallijätteen keräykseen ja pilaantuneet rehut (3 t/v) kompostoidaan kuivalantalassa.

 

 

Tilalla on kaksi maanpäällistä polttoainesäiliötä työkoneiden tankkausta varten. Toinen on kooltaan 4 m³ ja toinen 2 m³. Säiliöt on varustettu betonisella pohjalla, lukituksella ja lapon estolaitteella. Tilalla käytetään kemikaaleja kuten pesuaineita vuodessa noin 300 litraa. Pesuaineet säilytetään 20 litran astioissa sisällä navetassa.

 

 

Liikenne kuormittaa pääsääntöisesti .... Maitoauto käy joka toinen päivä ja eläinkuljetuksia on kaksi kertaa kuukaudessa. Lisäksi on lannan ja rehunajoa kasvukaudella.

 

 

 

 

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

 

 

Ympäristökuormitusta ja sen rajoittamista on arvioitu hakemuksen, edellisissä tarkastuksissa saatujen tietojen ja yleisesti tiedossa olevien asioiden perusteella. Toiminnasta mahdollisesti syntyvät päästöt ovat ravinnepäästöt vesistöön sekä päästöt ilmaan ja maaperään.

 

 

Nautakarjatilan toiminnasta aiheutuva keskeinen päästö on lannanlevityksen seurauksena pintavesiin aiheutuva ravinteiden hajakuormitus. Toisaalta lannankäyttö vähentää teollisten ravinteiden käyttötarvetta ja voi parantaa peltomaan laatua. Ravinnepäästöjä ja lannan varastoinnista aiheutuvia mikrobiologisia riskejä maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin rajoitetaan riittävän suurten ja tiiviiden lantavarastojen avulla, joihin myös maitohuoneen jätevedet ja muut ravinnepitoiset nesteet johdetaan.

 

 

Lieteallas on sijoitettu niin, että mahdollisen vuodon seurauksena valumat ohjautuvat pellolle päin pois vesistöstä. Sähkökatkojen varalla tilalla on varavoimakone ja vesikatkosten varalle oma kaivovesi kunnallisen vesijohtoverkon lisäksi. Kuormauksen ja kuljetuksen yhteydessä syntyviin riskeihin varaudutaan hyvällä kuljetus- ja kuormauskalustolla sekä tiiviillä kuormausaluesoilla. Lietelanta levitetään pellolle sijoittavalla multaimella.

 

 

Lannoitteiden ja lannan käyttömääriä pellolla rajoitetaan. Käyttömäärät perustuvat ensisijaisesti hehtaari- ja lohkokohtaiseen fosforitaseeseen.

 

 

Lannan varastoinnista ja levityksestä aiheutuu hajuhaittoja sekä haitallisten ammoniakkikaasujen päästöjä ilmaan. Karjankasvatus aiheuttaa myös metaanipäästöjä. Päästöjä ilmaan aiheuttavat kattamattomasta lantalasta haihtuvat kaasut. Kuivalantalat on katettu, mutta lietelantaloissa ei käytetä katemateriaaleja. Lanta kuitenkin muodostaa luonnollisen kuorettuman. Toiminnasta syntyy hajuhaittoja eläinsuojasta, lantaloista sekä lannan levityksen yhteydessä. Navetan koneellinen ilmanvaihto vaihdetaan luonnolliseen ilmanvaihtoon. Eläinsuojan ja lantalan hajuhaitat rajoittuvat lähelle eläinsuojaa ja vähenevät edelleen luonnollisen ilmanvaihdon ansiosta. Myös melu pienenee, kun ei tarvita ilmanvaihtopuhaltimia. Lannan levityksessä syntyviä hajuhaittoja pyritään vähentämään muokkaamalla pelto välittömästi kuitenkin viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lanta kalkkistabiloidaan kesällä lämpimään vuoden aikaan hajuhaittojen vähentämiseksi.

 

 

Eläinraatojen ja muiden jätteiden asianmukainen käsittely vähentää toiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia.

 

 

Tilalle kohdistuva liikenne aiheuttaa vähäistä melua ja polttoainesäiliöt muodostavat potentiaalisen maaperän pilaantumisriskin vahinkotapauksissa.

 

 

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT

 

 

Toiminnasta ei todennäköisesti aiheudu merkittäviä eikä pysyviä vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan ympäristöriskit arvioidaan vähäisiksi.

 

 

Hakemuksen mukainen toiminta ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä.

 

 

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

 

 

Tilalla noudatetaan normaalia maataloustuotannon toiminnan tarkkailua ja seurantaa mm. tuotantomääristä. Toimintaa ja sen vaikutuksia valvotaan silmämääräisesti. Toiminnassa seurataan ravinnetaseraportteja. Öljysäiliöt tarkistetaan määräajoin.

 

 

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

 

Lupahakemuksesta tiedottaminen

 

 

Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Säkylän kunnan ilmoitustaululla 22.12.2017-22.1.2018 ja kuulutusta koskeva tiedotus on julkaistu Alasatakunta- lehdessä. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asiaosaisille. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Pyhäjärviseudun ympäristötoimistossa.

 

 

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet

 

 

Hakemuksen johdosta ei ole pyydetty lausuntoja eikä jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä.

 

 

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

 

 

Ympäristölupatarkastusta ei lupakäsittelyn aikana tehty. Tilalla on edellisen kerran suoritettu 18.4.2012 ympäristölupatarkastus, jossa olivat läsnä Jani Välilä sekä ympäristötarkastaja Johanna Thessler. Ympäristölupatarkastuksesta on laadittu muistio.

 

 

 

YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ympäristöpäällikkö:

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta päättää myöntää Jani Välilälle ja Jaana Järviselle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan lypsykarjatilan toiminnan laajentamiselle Säkylän kunnan ... tilalle ... sekä Säkylän kunnan .... Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä.

 

 

Lannan ja jätevesien varastointi

 

 

1. Eläinsuojissa syntyvä lanta ja jätevedet on varastoitava vesitiiviissä varastointitiloissa. Sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon vesitiivistä varastointitilaa, että niissä voidaan varastoida kaikki lanta levityshetkeen asti. Tilan mukaisella eläinmäärällä tämä tarkoittaa 1704 m³ lietelantatilavuutta ja 823 m³ kuivalantalatilavuutta, kun sisäruokintakausi on 260 vrk vuodessa. Lietesäiliön tilavuuteen on myös lisättävä maitohuonejätevesien ja muiden ravinnepitoisten vesien aiheuttama tilantarve (n. 200 m³). Kattamattomien säiliöiden mitoituksessa on otettava huomioon myös sadevesien vaikutus.

 

 

2. Käytössä olevat lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Varastojen kunto on tarkistettava tyhjennyksen yhteydessä ja niiden kuntoa on muutoinkin tarkkailtava. Lantavarastoissa olevat mahdolliset vuodot ja muut puutteet on korjattava välittömästi.

 

 

Pohjarakenteet

 

 

3. Eläinsuojarakennusten pohjarakenteiden sekä lietelannan ja jätevesien siirtokourujen ja viemärien tulee olla vesitiiviitä siten, että lannan, jätevesien ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin estetään. Rakenteissa mahdollisesti ilmenevät puutteet on korjattava välittömästi.

 

 

Lannan ja jätevesien käsittely ja hyödyntäminen

 

 

4. Lanta ja jätevedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, että niitä ei joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen.

 

 

5. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Alueelta ympäristöön voidaan johtaa vain puhtaita sadevesiä. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja huolehdittava, että lantaa ei joudu tielle.

 

 

6. Lanta ja ravinnepitoiset vedet on joko hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai toimitettava käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan käsittelylaitokseen. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla käytettävissä luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 98 hehtaaria, kun kaikki lanta käytetään lannoitteena pellolla.

 

7. Pellolle levitetty lanta on kynnettävä tai muulla tavalla muokattava maan sisään yhden vuorokauden kuluessa levityksestä. Kohtuuttoman hajuhaitan syntyminen naapureille tulee estää mm. välttämällä lannan käsittelyä ja levitystä yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä, näiden aattopäivinä sekä juhlatilaisuuksien aikana.

 

 

8. Lantaa levitettäessä pellolle on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa. Lietettä ei saa levittää 15 m lähemmäksi vesistöjä eikä 10 m lähemmäksi valtaojia.

 

 

Laiduntaminen

 

 

9. Laiduntaminen tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu pohja- eikä pintavesien pilaantumista eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta.

 

 

Jätteet ja yleinen siisteys

 

10. Tilalla kuolleet eläimet ja muut eläinperäiset tuotteet, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi ja joka on muuta kuin lantaa, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

 

 

11. Haittaeläimiä on tarvittaessa torjuttava rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen estämiseksi.

 

 

12. Poltto- ja voiteluaineita ja toiminnassa syntyviä jätteitä on varastoitava ja käsiteltävä alueella siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Toiminnanharjoittajan on muutenkin huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä.

 

 

13. Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- tai jätelain edellyttämällä.

 

 

Raportointi

 

 

14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Seuraavat asiat on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojelun valvontaviranomaiselle:

 

 

- tiedot eläinmääristä

 

- tiedot lantamääristä, levitysaloista ja muista mahdollisista lannan toimituspaikoista sopimuksineen

 

- tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista

 

- yhteenveto syntyneiden jätteiden määristä, lajeista ja niiden toimituspaikoista ja - päivämääristä

 

- tiedot mahdollisista laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista.

 

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö

 

 

15. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

 

 

Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi ja käsittely

 

 

16. Polttoaineita, kemikaaleja, vaarallisia jätteitä, jätteitä, raaka-aineita ja tuotteita on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden päätyminen pohjaveteen ja pintavesiin estetään, sekä niin että ne eivät aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Polttoaineita ja öljyjä on varastoitava tiiviissä säiliöissä tarkoitukseen soveltuvalla alustalla. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein.

 

 

Onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä muut poikkeukselliset tilanteet

 

 

17. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

 

 

18. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto sekä riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

 

 

19. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy.

 

 

Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen

 

 

20. Ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

 

 

21. Toiminnan keskeytyessä tai loppuessa toiminnassa varastoidut lanta ja jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen viipymättä tai viimeistään 12 kuukauden kuluessa keskeytymisestä. Toiminnan loputtua laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

 

 

 

 

 

RATKAISUN PERUSTELUT

 

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

 

Toimittaessa hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitetyllä tavalla toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupapäätöstä annettaessa on muutoinkin otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

 

 

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, haittaa luonnolle tai sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Siitä ei myöskään aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, tai vedenhankinnan tai muulta yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.

 

 

Lupamääräysten perustelut

 

 

Lupamääräykset 1-8 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan varastointi, käsittely ja hyödyntäminen eivät aiheuta vesistökuormitusta, pinta- tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Lupamääräykset on osittain annettu ennaltaehkäiseviksi toimiksi ympäristöonnettomuuksien syntymisen estämiseksi.

 

 

Lupamääräykset 1-8 on annettu myös sen varmistamiseksi, että lannan varastointi ja käsittely tilalla eivät aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointitilavuus on laskettu valtioneuvoston asetuksen mukaisilla eläinkohtaisilla kuivikelantakertoimilla. Osakuivikepohja voidaan laskea lannan varastointitilavuuteen varsinaisen lantalan ohella. Lannan varastointi sekä varastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä ympäristöön, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Ylimääräisten vesien pääsy lannan ja jätevesien varastointitiloihin aiheuttaa mm. varastointitilojen täyttymisen ennenaikaisesti. Ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).

 

 

Varastojen vuosittaisella tyhjentämisellä (lupamääräys 2) varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

 

 

Lupamääräys 3 on annettu varmistavaksi ja ennaltaehkäiseväksi toimeksi pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi.

 

 

Lupamääräyksellä 5 pyritään estämään alueelta johdettavien sadevesien aiheuttamat haitat pintavesille.

 

 

Peltoalavaatimus (lupamääräys 6) perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Peltoalavaatimus tarkoittaa tilannetta, jossa kaikki lanta käytetään lannoitteena pellolla. Lannan toimittaminen muuhun käsittelyyn ja/tai luovuttaminen lannoitekäyttöön muille viljelijöille vähentää tarvittavan oman peltoalan määrää.

 

 

Lupamääräys 7 on annettu lannan levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen, ravinteiden vesistöpäästöjen sekä ammoniakin ilmaan joutumisen ehkäisemiseksi. Lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti, suositeltavaa on mullata pelto neljän tunnin sisällä levittämisestä. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä käsittelyä ja levitystä sellaisina ajankohtina, kuten yleisinä juhlapäivinä, koulujen yms. tiedossa olevien juhlatilaisuuksien aikana, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa esim. levityspeltojen naapureille. Lannan levityksestä ei saa myöskään aiheutua muuta kohtuutonta haittaa naapureille, joten lannan levityksessä tulee ottaa huomioon levityspellon sijainti ja etäisyys suhteessa häiriintyviin kohteisiin.

 

 

Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä mahdollisten talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä sekä estää kohtuuttoman haitan syntyminen naapureille (lupamääräys 8). Suoja-alueet perustuvat valtioneuvoston antamaan asetukseen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, jonka mukaan typpilannoitus on kielletty viidestä kymmeneen metriä lähempänä vesistöä muokkaamisesta riippuen ja talousvesikaivojen ja -lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30-100 metrin levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla

 

 

Lupamääräys 9 on annettu sen varmistamiseksi, että nautojen laiduntamisesta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta naapuruston asukkaille, kuten viihtyvyys tai terveyshaittaa.

 

 

Lupamääräyksen 10 mukaisesti tilalla kuolleiden tuotantoeläimistä saatavien sivutuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan estää raatojen hautaamisen kautta vesien ja pohjaveden pilaantumisen vaaran syntyminen ja valvomattoman polton kautta ilman pilaantuminen sekä mahdollisten eläintautien leviäminen ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleiden eläinten ruhojen ja eläinperäisten tuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan myös estää naapureille aiheutuvan viihtyvyyshaitan syntyminen.

 

 

Haittaeläinten torjunnalla (lupamääräys 11) estetään haitallisten ympäristövaikutusten, kuten terveys-, ympäristö-, epäsiisteys- ja viihtyisyyshaitan syntyminen. Haittaeläimillä tarkoitetaan mm. rottia, hiiriä, kärpäsiä sekä muita haitallisia hyönteisiä ja tuholaisia.

 

 

Lupamääräykset 12 ja 13 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Vaarallisten jätteiden, kuten jäteöljyn, akkujen ja loisteputkien, toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä.

 

 

 

Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 14 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä.

 

 

Lupamääräyksellä 15 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia.

 

 

Lupamääräys 16 on annettu yleisesti sen varmistamiseksi, että raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet varastoidaan ja käsitellään toiminnassa niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonesteiden varastoinnissa ja käsittelyssä tulee muutoinkin noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta maaperän ja pohjaveden sekä pintavesien pilaantumisen estämiseksi. Määräys kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden käyttöturvallisuusohjeen noudattamisesta on annettu, jotta kemikaalien varastointi ei aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveyshaittaa.

 

 

Lupamääräykset 17, 18 ja 19: Poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen.

 

 

Lupamääräys 20 varmistaa, että tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

 

 

Lupamääräys 21 on annettu, koska toiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen tilalla edellyttää sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä

 

 

 

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

 

 

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

 

 

ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN

 

 

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

 

 

Lannan varastoinnissa ja käsittelyssä tulee noudattaa asetuksessa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) annettuja määräyksiä ja ohjeita.

 

 

 

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

Toimintaa on harjoitettava tämän luvan mukaisesti sen jälkeen, kun tämä päätös saavuttaa lainvoiman.

 

 

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5. luku; Lupamenettely, 6. luku; Lupaharkinta ja lupamääräykset, 8. luku; Lupapäätös ja 9. luku; Luvan voimassaolo, muuttaminen ja toiminnan lopettaminen. 19. luku; Muutoksen haku ja päätöksen täytäntöönpano

 

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 1. luku; Lupaviranomaisen toimivalta, 2. luku; Lupahakemus, 3. luku; Lupahakemuksen käsittely ja lupapäätös

 

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

 

Jätelaki (646/2011) 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, 28-31 §, 72-73 §

 

Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

 

Terveydensuojeluasetus (1280/94) 11 §

 

Asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta(1250/2014)

 

 

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

 

Ympäristöluvan käsittelystä peritään käsittelymaksua 1371 euroa. Maksu perustuu Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan 1.6.2016 voimaan tulleeseen taksaan.

 

 

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

 

Tämä päätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:n mainituille sekä julkaistaan kunnan ilmoitustaululla ja nettisivulla.

 

 

MUUTOKSENHAKU

 

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä.

 

Päätös:

Esityksen mukaan.

======