Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta
Pöytäkirja 27.02.2018/Pykälä 21

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta

§ 21

27.02.2018

 

SÄKYLÄN SORA-POJAT OY:N KIVIAINEKSEN MAA-AINESTENOTTOLUPA JA YMPÄRISTÖLUPA KALLION LOUHINNALLE JA MURSKAUKSELLE

 

645/65.651/2017

 

PJSYMPLK 27.02.2018 § 21

 

LUVAN HAKIJA JA MAANOMISTAJA

 

 

Nimi: Säkylän Sora-Pojat Oy

 

...

 

 

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

 

 

Laitoksen nimi on Vihelän louhos. Säkylän Sora-Pojat Oy hakee maa-ainestenottolupaa kalliokiviaineksen ottamiseksi sekä ympäristölupaa kallion louhintaan ja murskaukseen. Lupaa haetaan myös betoni- ja asfalttijätteen murskaukseen ja välivarastointiin. Vihelän louhos sijaitsee Säkylän kunnassa Vähäsäkylän kylässä tilalla Vihelä 783-405-3-72.

 

 

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

 

 

Maa-aineslain (MAL 555/1981) 4 §:n mukaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi tai paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi on oltava lupa.

 

 

Ympäristönsuojelulain (YSL 527/2014) 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaa on oltava lupa. Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohden 7c ja e mukaan luvanvaraisia toimintoja ovat kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää sekä tietylle alueelle sijoitettava murskaamo, jonka toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää. Saman taulukon kohdan 13 mukaan luvanvaraista on myös jätteen ammattimainen ja laitosmainen käsittely.

 

 

MAL 4 a §:n ja YSL 47 a §:n mukaan maa-ainesten ottamista koskeva lupahakemus ja samaa hanketta koskeva ympäristölupahakemus on käsiteltävä yhdessä ja ratkaistava samalla päätöksellä, jollei sitä ole erityisestä syystä pidettävä tarpeettomana.

 

 

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

 

Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon kohdan 7 c mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee kivenlouhinnan ja murskaamon ympäristöluvan sekä saman taulukon kohdan 13 f mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee jätteen laitos- tai ammattimaisen käsittelyn luvat, kun jätettä käsitellään alle 20 000 t/a. Maa-aineslain 7 §:n mukaan maa-aineslain ottamista koskevan lupa-asian ratkaisee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

 

 

ASIAN VIREILLETULO

 

 

Ympäristölupahakemus ja maa-ainestenottolupahakemus on jätetty Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle 11.12.2017.

 

 

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

 

 

Säkylän Sora-Pojat Oy on ottanut kalliokiviaineksia kyseiseltä alueelta 1990-luvulta alkaen. Tilalle on myönnetty maa-ainestenottolupa vuosina 2001 ja 2009. Vuoden 2009 lupa on myönnetty kymmeneksi vuodeksi maa-ainesmäärälle 448 000 k-m³, josta 439 000 k-m³ on kalliota ja 9000 k-m³ soraa. Lupa on voimassa 1.3.2018 asti. Säkylän Sora-Pojat Oy:lle on myönnetty alueelle ympäristölupa louhinnalle ja murskaukselle 14.4.2009. Lupaa on muutettu 18.5.2010. Muutos koski murskaamon luvan laajentamista koskemaan kivilouheen ohella myös betonia ja asfalttia.

 

 

Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava. Kaavassa ei ole toimintaa rajoittavia määräyksiä. Alueella on voimassa osayleiskaava vuodelta 1995. Sen mukaan alue on maa- ja metsätalousaluetta. Siellä ei ole asemakaavaa eikä se sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Siellä ei ole suojeltavia kohteita, toimenpidekieltoa tai erityisiä rajoituksia.

 

 

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖLOSUHTEET

 

 

Lupia haetaan Vihelän louhokselle, joka sijaitsee Säkylän kunnan ... alueella. Kiinteistö sijaitsee Säkylän kuntakeskuksen kaakkoispuolella lähellä Huovinrinteen aluetta. Etäisyys Säkylän keskustaan on linnunteitse noin 5 km ja Säkylän varuskunta-alueelle noin kilometri. Lähin asutus sijaitsee alueen länsipuolella noin 600 metrin etäisyydellä.

 

 

Vihelän tilalle haettavan ottoalueen pinta-ala on noin 8,3 ha. Ottoalueella ja sen lähiympäristössä kallio esiintyy joko kalliopaljastumina tai sitä peittää ohut maakerros. Hakemuksen mukainen otto on kohdistunut kalliokohoumaan, jonka lähialueella maasto laskee lähinnä länteen. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (0278301 Honkala) sijaitsee lähimmillään 510 metriä ottoalueen pohjoispuolella. Alueen ympäristö on metsätalouskäytössä ja sen valtapuuna on mänty.

 

 

LAITOKSEN TOIMINTA

 

 

Aineksen otto

 

Säkylän Sora-Pojat Oy hakee uutta maa-aineslupaa ja ympäristölupaa Vihelän louhoksen toiminnan jatkamiselle ja louhoksen syventämiselle. Haettava ottomäärä on 770 000 m³ kalliokiviainesta ja ottoaika 10 vuotta. Arvioitu vuotuinen otto on näin ollen 77 000 m³. Haettavan ottoalueen koko on noin 8,3 ha. Pääosa nykyisestä louhosmontusta sekä kulkureitti louhokseen ovat nykyisen luvan tasolla + 65,0 (N60). Hakemuksen mukaan ottoa suoritetaan samalla alueella kuin edellisenkin luvan aikana, mutta ottotasoa syvennetään nykyisen luvan tasosta +65,0 (N60) tasoon + 55,0 (N2000). Louhintasyvyys on nykyisen luvan mukaiselle tasolle louhitussa alueen länsiosassa 10 metriä ja itäosassa, johon louhinta ei ole vielä edennyt 15-20 metriä. Ottoalueelle sijoitetaan korkomerkkejä ottamistason seuraamista varten. Alueen pohjavesipinta on mittaustulosten perusteella tasolla + 63,0 (N2000). Näin ollen louhoksen pohjalle muodostuu pohjavesiallas.

 

 

Alueelta kuorittavista pintamaista rakennetaan louhoksen ympärille maavalli estämään pintavesien valumista louhokseen. Maavalli toimii myös louhoksen suojauksena. Kun louhintatasoa syvennetään, kertyy louhokseen vettä sadannan lisäksi jonkin verran myös kallion rakoilusta. Vedet pumpataan louhoksen länsipuolelle ja johdetaan selkeytysaltaan kautta nykyiseen ojitukseen. Lopputilanteessa vesialtaan reunat luiskataan kaltevuuteen 1:3 tasolle +61 (N2000), joka on noin kaksi metriä arvioidun lopputilanteen altaan vesipinnan alapuolella. Tämän alapuolinen osa louhitaan pystysuorana. Luiskat rakennetaan täyttämällä ne louheella tai pintamaalla.

 

 

Maa-aineksen otto ja jälkihoitotyöt järjestetään niin, että pohjavedelle vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään eikä pohjaveteen. Varastokasat sekä työkoneet varastoidaan louhoksessa, joka toimii myös tukitoiminta-alueena.

 

 

Kulku alueelle tapahtuu nykyistä reittiä alueen lounaiskulmasta. Toiminnanharjoittaja valvoo, että toiminnot ovat työturvallisuussäännösten mukaisia. Ulkopuolisia varoitetaan louhoksesta ja louhintatyöstä varoituskyltein ja suojaamalla louhos maavalleilla ja lohkareilla sekä tarvittaessa myös lippusiimalla. Jyrkimmät louhoksen reunat suojataan tarvittaessa aitaamalla.

 

 

Oton jälkeen alueelle muodostuu n. 8 metriä syvä vesiallas, jota voidaan käyttää esim. virkistyskäyttöön. Luiskauksiin tuodaan puhtaita maa-aineksia myös alueen ulkopuolelta ja kasvukerrokseen myös humuspitoisia pintamaita, mikäli alueelta kuorittujen ja kuorittavien pintamaiden määrä ei ole riittävä.

 

 

Louhinta ja murskaus

 

Vihelän louhoksella louhitaan ja murskataan kalliota, varastoidaan, lastataan ja kuljetetaan valmiita tuotteita sekä vastaanotetaan ja murskataan jätemateriaaleja eli betonia ja asfalttia. Murskattava kalliolouhe saadaan kokonaisuudessaan alueelta eikä ulkopuolelta tuoda lisäksi muuta kalliolouhetta. Neitseellisinä tuotteina syntyy kalliolouhetta ja erikokoista mursketta. Tuotteiden arvioitu vuosituotanto on keskimäärin 75 000 t/a ja maksimi 200 000 t/a. Jätemateriaaleja käsitellään keskimäärin 0-2000 t ja maksimissaan 10 000 t vuodessa.

 

 

Lupaa laitoksen toiminnalle haetaan 10 vuodeksi eli vuosille 2019-2029. Laitos toimii vuosittain yhdestä viiteen kuukautta kysynnän mukaan. Tällöin toimintaa on viikkotasolla maanantaista perjantaihin. Toiminta-aikana alueella suoritetaan räjäytyksiä klo 8.00 -16.00 ja muita työvaiheita kuten murskaamista, poraamista, rikotusta sekä kuormaamista ja kuljetusta tehdään klo 6.00-22.00 välisenä aikana.

 

 

Kalliokiviaineksen louhinta ja murskaus sekä jätemateriaalien murskaus suoritetaan siirrettävillä laitteilla, joiden mallit ja tehokkuuden vaihtelevat.

 

 

Tuotannossa käytettävät raaka-aineet ja polttoaineet ovat toiminta-alueella tuotettavan kiviaineksen lisäksi kevyt polttoöljy, muut öljyt, voiteluaineet sekä nestemäiset ja jauhemaiset räjähdysaineet. Kevyttä polttoöljyä käytetään tuotannon mukaan 70-180 t/v, muita öljyjä 1,3-3,4 t, voiteluaineita 0,75-2,0 t ja räjähdysaineita 15-40 t vuodessa. Kevyt polttoöljy on yleensä siirrettävien murskauslaitosten rakenteissa olevissa polttoainesäiliössä. Toiminnanharjoittajien toimesta ei poltto- ja voiteluaineita varastoida alueella. Alueella toimivat murskausurakoitsijat tuovat alueelle tarpeen mukaan työn ajaksi omat polttoainesäiliönsä, jotka ovat kaksoisvaipallisia ja ne on varustettu ylitäytönestimellä. Öljyvuotojen varalta alueella säilytetään imeytysturvetta ja öljynimeytysmattoja. Vettä käytetään tarvittaessa pölyämisen estämiseen. Se otetaan louhoksesta tai tuodaan paikalle säiliöissä. Tarvittava sähköenergia hankitaan aggregaatista.

 

 

Louhos toimii tukitoiminta-alueena, johon sijoitetaan varastokasat sekä säilytetään tarvittavissa määrin työkoneita ja urakoitsijoiden kaksoisvaipallisia polttoainesäiliöitä. Siirrettävä murskauslaitos sijoitetaan kalliolouhoksen pohjalle. Tuotekasojen varastointiajat louhoksessa ovat 1-3 vuotta. Murskaamaton asfaltti/betoni sekä jätteiden käsittely suoritetaan alueen lounaisosissa. Varastokasojen sijoittelulla ehkäistään melun ja pölyn leviämistä ympäristöön mahdollisuuksien mukaan. Merkitys ei kuitenkaan ole suuri, sillä toiminta tapahtuu louhoksessa, jonka seinämät vähentävät jo sinällään pölyn ja melun leviämistä.

 

 

Raskasta liikennettä aiheutuu kysynnän laajuudesta riippuen 0-50 käyntiä vuorokaudessa. Louhokselle kuljetaan alueen lounaiskulmasta nykyistä reittiä käyttäen. Tietä ei päällystetä ja sitä kastellaan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi.

 

 

KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

 

 

Maa-aineslain 5 a §:n ensimmäisen momentin mukaan jätehuoltosuunnitelma on tehtävä, jos ainesten ottamisessa tai niiden varastoinnissa tai jalostamisessa syntyy ympäristönsuojelulain 45a §:n 1 momentissa tarkoitettua kaivannaisjätettä. Maa-ainesten ottamisen yhteydessä syntyviä kaivannaisjätteitä ovat mm. kaivualueiden pintamaat, sivukivet, selkeytys- ja pesulietealtaiden lietteet, kivituhka ja vastaavat ainekset, jos niitä ei käytetä tai voida käyttää hyödyksi jokseenkin välittömästi ja suunnitelmallisesti esimerkiksi rakentamisessa tai ottamisalueiden jälkihoidossa.

 

 

Maa-ainestenottosuunnitelman yhteydessä on esitetty kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma, jonka mukaan maa-ainestenoton yhteydessä syntyy seuraavia kaivannaisjätteiksi luettavia aineksia: pintamaita arviolta 3000-5000 m³ ja kantoja ja hakkuutähteitä noin 5-10 m³. Pintamaat varastoidaan alueen reunalla ja käytetään louhoksen suojavalliin ja maisemointivaiheessa tehtäviin luiskauksiin. Suuret kannot viedään haketettavaksi energiantuotantoon tai murskataan ja sekoitetaan kasvukerrokseen käytettäviin pintamaihin. Syntyvillä kaivannaisjätteillä ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ympäristöön.

 

 

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

 

 

Toiminnasta mahdollisesti syntyvät riskit ympäristölle ovat pöly ja muut päästöt ilmaan, päästöt pinta- ja pohjavesiin ja maaperään sekä melu/tärinä ja jätteet.

 

 

Alueella toimivien louhinta-, räjäytys- ja murskaamoyrittäjien edellytetään käyttävän parasta mahdollista tekniikkaa omissa toiminnoissaan.

 

Kallion louhinnassa ja räjäytystyössä noudatetaan voimassa olevia määräyksiä. Tarvittaessa lähistöllä sijaitseva metsätie suljetaan tilapäisesti räjäytysten ajaksi turvallisuuden vuoksi. Räjäytystöistä varoitetaan säädetyllä tavalla. Räjähdysaineiden säilytyksessä ja varastoinnissa noudatetaan niitä koskevia määräyksiä ja asetuksia.

 

 

Pöly ja muut päästöt ilmaan

 

Murskauslaitoksen toiminnasta syntyy koneiden ja laitteiden osalta pakokaasupäästöjä ilmaan. Pölylähteitä ovat mm. liikenne, murskaus- ja seulontalaitos sekä varastokasat. Pölyämisen suuruus riippuu materiaalin vesipitoisuudesta, tuulioloista, vuodenajasta jne. Pölylaskeuma on merkittävä yleensä vain toiminta-alueella. Tarvittaessa pölyämistä ehkäistään laitteistojen koteloinnein, tuulisuojin ja kastelemalla. Pölyn leviämistä voidaan ehkäistä myös varastokasojen sijoittamisella. Suurempi merkitys on kuitenkin sillä, että murskauslaitos sijoitetaan alas louhokseen, jolloin louhosrinteet ehkäisevät haittojen syntyä oleellisesti. Laskennalliset arviot laitoksen aiheuttamista päästöistä ilmaan t/a ovat seuraavat: Hiukkaset (sis. pölyn) 0,36-0,94, typen oksidit (NOx) 2,8-7,4, rikkidioksidi (SO2) 0,075-0,20 ja hiilidioksidi (CO2) 233,1-621,4.

 

 

Kivipölyä syntyy pääasiassa murskausprosessissa ja jonkin verran myös kuormauksissa kuivana aikana. Murskaus tapahtuu louhinta-alueen välittömässä läheisyydessä. Näin vältytään turhalta siirtoajolta ja osaksi ehkäistään myös pölyhaittoja. Murskauslinjaa laitteineen siirretään tarpeen mukaan lähemmäs louhosta sen edetessä suunnitellussa ottamissuunnassa.

 

 

Kesällä tai muuten kuivana aikana pölyn haitallinen leviäminen estetään kastelemalla ja/tai suojaamalla pölynlähteet peittein tai koteloinnein. Työmaa-aluetta kastellaan ja suolataan tarvittaessa pölyämisen estämiseksi. Pölyn ja melun mahdollista leviämistä voidaan ehkäistä myös sijoittamalla tarvittaessa pintamaita ja varastokasoja toiminta-alueen ja lähimmän mahdollisesti häiriintyvän kohteen väliin. Alueelle johtava tie on sorapäällysteinen. Sitä kastellaan ja suolataan pölyhaittojen estämiseksi. Murskausalueen sorapäällysteisiä kulkureittejä kastellaan ja suolataan tarvittaessa.

 

 

Pinta- ja pohjavedet

 

Kiinteistölle ei tule vesijohtoa. Pölyämisen ehkäisyyn käytetään puhdasta vettä, joka joko tuodaan säiliössä alueelle tai otetaan pintavetenä louhoksesta. Kasteluvesi imeytyy takaisin maaperään. Kasteluveden käyttömäärä vaihtelee tarpeen mukaan, sadeaikana sitä ei tarvita ja kuivana aikana vastaavasti enemmän. Murskaustoiminta on kausiluontoista, joten veden käyttö on ajoittaista. Saniteettijätevesiä ei alueella synny. Murskauksen tekevällä urakoitsijalla on oma käymälä, jonka säiliöstä jätteet toimitetaan pois jäteautolla. Maa-ainestenoton yhteydessä ei vaikuteta pohjaveden pintaan alentavasti. Louhosalueelle kertyvää vettä pyritään vähentämään estämällä pintavesien valuminen louhokselle. Kertyvä sadevesi ja kallion raoista tihkuva vesi pumpataan laitoksen länsipuolella olevaan selkeytysaltaaseen ja siitä ojaan. Merkittävimmät riskit ovat mahdolliset öljy- ja polttoainevuodot ja onnettomuudet. Louhoksesta johdettavan veden laatua tarkkaillaan silmämääräisesti. Mikäli siinä havaitaan jotain poikkeavaa tai ottoalueella tapahtuu esim. öljyvuoto, ojista otetaan vesinäytteitä, jotka analysoidaan hyväksytyssä laboratoriossa. Alueelta pumpattavan veden määrää tarkkaillaan ja huolehditaan, ettei se aiheuta vettymistä johtamisreitillä.

 

 

Päästöt maaperään

 

Merkittävimmät riskit ovat mahdolliset öljy- ja polttoainevuodot alueen maaperään. Vuotojen varalta murskauslaitos, koneiden tankkauspaikat ja paikoitusalue sijoitetaan mahdollisimman ehjälle kallioperälle, joka estää vuotaneen öljyn tai polttoaineen valumisen syvemmälle kallioperään. Tarvittaessa alusta voidaan tiivistää esimerkiksi kivituhkalla. Tankkaus suoritetaan säiliöstä, joka on varustettu ylivuodon estolla. Alueella säilytetään myös turvetta tai muuta öljynimeytysainetta. Alueelle ei sijoiteta koneiden huolto tai pesupaikkoja.

 

 

Melu ja tärinä

 

Melua syntyy kallion porauksesta ja räjäytyksestä, kallioaineksen kuljetuksesta murskauslaitokselle ja syötöstä, murskauksesta ja seulonnasta, lajitteiden kuljetuksesta varastokasoille sekä lajitteiden kuormauksesta ja kuljetuksesta. Melua vähennetään tarvittaessa käyttämällä porauksessa meluesteitä, murskauslaitoksen koteloinnein, pienentämällä materiaalin pudotuskorkeutta sekä erilaisin meluestein.

 

 

Toiminnassa syntyy liikennettä laitteiden ja tuotteiden kuljetuksesta. Raskasta liikennettä aiheutuu kysynnän laajuudesta riippuen 0-50 käyntiä vuorokaudessa.

 

 

Jätehuolto ja yleinen siisteys

 

Ensisijainen tavoite on välttää jätteiden syntymistä ja toissijainen tavoite on toimittaa syntynyt jäte hyötykäyttöön. Ne jätteet, joiden toimittaminen hyötykäyttöön on mahdollista, kerätään erikseen. Betonimursketta tehtäessä betoniraudoitus erotellaan ja toimitetaan romuliikkeeseen. Rakennusten purkujätteen joukossa on myös jonkin verran muita epäpuhtauksia, kuten puuta, muovia, styroksia jne. Jätteet joita ei voi hyötykäyttää toimitetaan Hallavaaran jätekeskukseen sekajätteenä. Jätteiden keräily keskitetään yhteen paikkaan.

 

 

Varsinaisessa murskaustoiminnassa ei synny jätettä, koska prosessissa ei käytetä apu- tai lisäaineita. Urakoitsijan toimesta mahdolliset ongelmajätteet kerätään huoltoautossa olevaan jäteastiaan ja viedään pois alueelta. Jätteinä syntyy sekajätettä 100 kg/a, jäteöljyjä 50 kg/a ja pieniä määriä vaarallisia jätteitä. Sekajäte kerätään kannellisiin astioihin ja toimitetaan jätekeskukseen. Jäteöljyt ja vaaralliset jätteet kerätään lukittaviin kontteihin tai säiliöihin ja toimitetaan vaarallisten jätteiden keräilyyn tai käsittelyyn.

 

 

 

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT

 

 

Maa-ainesten ottotoiminnan ja jatkojalostuksen pysyvä vaikutus alueen ympäristöön on näkyvä maiseman muutos. Louhoksen syventäminen nykyisestä ei kuitenkaan muuta maisemallisia arvoja merkittävästi. Tilapäisiä vaikutuksia ovat toiminnasta ja liikenteestä aiheutuvat pöly- ja meluhaitat.

 

 

Tielaitoksen laatiman julkaisun "Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristösuojelu" mukaan murskaamon aiheuttaman kivipölyn kahden tunnin leijuma-arvioksi on esitetty 0,4 mg/m³. Julkaisun mukaan tämä lukema arvioidaan alitettavan viimeistään 300 metrin etäisyydellä murskaamosta. Näin ollen pölyn osalta murskauslaitoksen vaikutus ulottuu enintään 300 metrin etäisyyteen murskaamolta.

 

 

 

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

 

 

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailua suoritetaan maa-ainesluvan edellyttämällä tavalla, kuten ilmoittamalla vuosittain otetut maa-ainesmäärät valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen myös suorittaa vuosittain maastotarkastuksen, jossa annetaan tarvittavia lisäohjeita sekä todetaan mahdolliset puutteet ja laiminlyönnit.

 

 

Murskauslaitoksen käyttäjä tarkkailee laitoksen toimintaa ja tarvittaessa keskeyttää tuotannon, kunnes häiriö on poistettu. Toiminnasta pidetään käyttö- ja/työmaapäiväkirjaa, johon kirjataan myös ympäristöasioita, kuten poikkeavat melu- ja pölypäästöt, maaperän likaantuminen tai likaantumista aiheuttavat vuodot, roskien tai muun ulkopuolisen materiaalin ilmaantuminen alueella jne. Toiminnanharjoittaja suorittaa myös tarvittaessa pöly- ja melumittauksia.

 

 

Merkittävästä ympäristövahingosta tiedotetaan välittömästi palokunnalle, ympäristöviranomaiselle ja maa-ainesten ottoa valvovalle viranomaiselle ja ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi ja korjaamiseksi.

 

 

 

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

 

Lupahakemuksesta tiedottaminen

 

Ympäristölupa- ja maa-aineshakemusten vireilläolosta on kuulutettu Säkylän kunnan ilmoitustaululla 13.12.2017-11.1.2018. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Alasatakunta- lehdessä. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Pyhäjärviseudun ympäristötoimistossa.

 

 

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet

 

Lausuntoja ei ole pyydetty eikä hakemuksen johdosta ole jätetty muistutuksia.

 

 

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

 

Louhoksella on suoritettu tarkastus viimeksi 14.9.2017. Tarkastuksessa olivat läsnä Esko Koivisto Säkylän Sora-Pojat Oy:stä ja ympäristötarkastaja Johanna Thessler Pyhäjärviseudun ympäristötoimistosta. Tarkastuksesta on laadittu muistio.

 

 

 

YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ympäristöpäällikkö:

Ympäristölautakunta päättää myöntää Säkylän Sora-Pojat Oy:lle maa-aineslain 4 §:n mukaisen luvan maa-ainestenottamiseen ja ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan Säkylän kunnan Vähäsäkylän kylään tilalle Vihelä 783-405-3-72. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä.

 

 

Kapasiteetti, ottamisalue ja toiminta-aika

 

 

1. Louhittavan maa-aineksen kokonaisottomäärä Vihelän louhoksella on enintään 770 000 m³ kalliokiviaineksia. Alueelle ei tuoda kallioaineksia muualta vaan laitoksella murskataan ainoastaan louhokselta irrotettua kallioainesta, joten murskattavan aineksen kokonaismäärä on myös 770 000 m³. Lisäksi louhokselle saa vastaanottaa ja varastoida betoni- ja asfalttijätteitä sekä murskata ja varastoida murskattuja jätemateriaaleja enintään 10 000 t/a.

 

 

2. Ottamisalue voi olla enintään ottamissuunnitelmassa esitetyn laajuinen. Niille rajoille, joissa ottoalue rajoittuu muihin kiinteistöihin, jätetään kiinteistöjen rajalle riittävän leveät suunnitelman mukaiset suojavyöhykkeet, josta maa-aineksia ei oteta. Ottamisalueen rajat on merkittävä näkyvästi maastoon. Kallioaineksia saa ottaa lupahakemuksen mukaisesti ottotasoon +55.00 (N2000). Alueen ottotaso tulee merkitä pysyvään merkkiin selvästi havaittavalla tavalla.

 

 

3. Laitoksen toiminta-aikana alueella saa maanantaista perjantaihin suorittaa räjäytyksiä klo 8.00 -16.00 ja muita työvaiheita kuten murskaamista, poraamista, rikotusta sekä kuormaamista ja kuljetusta klo 6.00-22.00 välisenä aikana.

 

 

4. Kiviaineksen poraus, louhinta- ja murskaustyöt on suoritettava siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. Jyrkät rintaukset on ottotoiminnan aikana aidattava tai merkittävä lippusiimoin.

 

 

Päästöt maaperään ja pohja- ja pintavesiin

 

 

5. Alueella voi säilyttää hakemuksessa esitetyn mukaisesti polttonesteitä ja voiteluaineita vain siinä määrin kuin se keskeytymättömän toiminnan kannalta on välttämätöntä. Työkoneiden sellaista huoltoa, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, ei saa tehdä toiminta-alueella. Ottamisalueella ei saa säilyttää romuja tai jätteitä. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojeltava asianmukaisesti ympäristölle aiheutuvan pilaantumisriskin välttämiseksi

 

 

6. Toiminnassa on huolehdittava siitä, että maa- tai kallioperään tai pohja- tai pintavesiin ei pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Mahdollisia pölynsidonta- ja liukkaudentorjunta-aineita sekä räjähteitä ei saa käyttää siten, että niistä voi aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

 

 

7. Ojaan voidaan johtaa ainoastaan puhtaita sadevesiä. Vedet on johdettava selkeytysaltaan kautta ja vesien johtaminen on toteutettava hallitusti niin, että vesimäärän hetkellisestä kasvusta mahdollisesti aiheutuvat haitat jäävät mahdollisimman pieniksi.

 

 

8. Alueelle on rakennettava uusi pohjavesiputki rikkoutuneen tilalle 1.6.2018 mennessä ja tarkkailtava pohjaveden pintaa kahdesti vuodessa syksyisin ja keväisin.

 

 

Päästöt ilmaan

 

 

9. Laitoksen kaikissa toiminnoissa on huolehdittava, ettei pölyämisestä aiheudu haittaa lähimpiin häiriintyviin kohteisiin. Pölyn leviämistä ympäristöön tulee vähentää murskausteknisin keinoin esim. murskauslaitteiston sijoituksella sekä koteloimalla päästölähteet. Murskattava kiviaines ja/tai kuljetettava murske sekä kuljetukseen käytettävät alueet ja reitit on kasteltava tarpeen tullen pölyn synnyn ehkäisemiseksi ja myös pölyn leviäminen kuljetusten yhteydessä alueen ulkopuolelle on estettävä. Tien ja työmaa-alueen pölyämistä on tarvittaessa estettävä myös suolauksella.

 

 

10. Hengitettävien hiukkasten (PM10) osalta pölypitoisuus alueilla, jolla asuu tai oleskelee ihmisiä ja joilla ihmiset saattavat altistua ilman epäpuhtauksille ei saa ylittää raja-arvoa 50 µg/m³ vuorokausikeskiarvona eikä ohjearvoa 40 µg/m³ vuosikeskiarvona. (Vna 38/2011)

 

 

Melu ja tärinä

 

 

 

11. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia melulle asetettuja ohjearvoja. Asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

 

 

12. Murskausta ja muita melua aiheuttavia työvaiheita suoritettaessa on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan vähentämään toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa. Melunmuodostusta on minimoitava laiteteknisin ja työteknisin keinoin. Melun leviämistä ympäristöön on vähennettävä mm. sijoittamalla murskain niin, että voimakkain ääni ei lähde lähimpien melulle alttiiden kohteiden suuntaan. Myös louhinnan etenemisen suunnittelulla sekä varasto- ja pintamaakasojen sijoittelulla on minimoitava meluvaikutusten leviämistä häiriintyvien kohteiden suuntaan.

 

 

Maisemointi

 

 

13. Maisemoinnin yhteydessä luiskat on muotoiltava kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi tasoon +61 (N2000) asti. Tämän alapuolinen osa voidaan louhia pystysuorana. Louhostäytön päälle on levitettävä pintamaita. Pintamaiksi ei saa tuoda maa-ainesta, joka sisältää ympäristölle haitallisia aineita eikä määrältään enempää maa-aineksia, kuin mikä on maisemoinnin kannalta tarkoituksenmukaista.

 

 

14. Maisemointia on suoritettava vaiheittain ottamistoiminnan edistymisen mukaan. Maisemointi on suoritettava loppuun välittömästi ottotoiminnan loputtua ja viimeistään ottoluvan voimassaoloaikana.

 

 

Jätteet, niiden käsittely, varastoiminen ja hyödyntäminen

 

 

15. Poltto- ja voiteluaineita ja toiminnassa syntyviä jätteitä on varastoitava ja käsiteltävä alueella siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Toiminnanharjoittajan on muutenkin huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä.

 

 

16. Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- tai jätelain edellyttämällä tavalla.

 

 

Onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä muut poikkeukselliset tilanteet

 

 

17. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

 

 

18. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto sekä riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

 

 

19. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy.

 

 

Tarkkailu, tiedonsaanti ja raportointi

 

 

20. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Toiminnasta pidettävään käyttö- ja/työmaapäiväkirjaan on kirjattava myös ympäristöasioita, kuten poikkeavat melu- ja pölypäästöt, maaperän likaantuminen tai likaantumista aiheuttavat vuodot, roskien tai muun ulkopuolisen materiaalin ilmaantuminen alueelle jne. Vuosiraportti edellisen vuoden kirjanpidosta on toimitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä.

 

 

Kirjanpidosta tulee selvitä myös seuraavat asiat:

 

 

- louhitun ja murskatun sekä varastoidun kiviaineksen määrä

 

- polttoaineiden ja räjäytysaineiden laatu- ja kulutustiedot

 

- murskauksen ja louhinnan toiminta-ajat sekä räjäytysajat

 

- pohjaveden tarkkailutiedot ja mahdolliset pintaveden vedenlaatutulokset

 

- yhteenveto syntyneistä jätteistä ja niiden toimituspaikoista

 

- vastaanotettujen ja käsiteltyjen betoni- ja asfalttijätteiden määrä

 

- hyödynnettäväksi toimitettujen betoni-ja asfalttijätteiden määrä ja toimituspaikka

 

- yhteenveto poikkeuksellisista päästöistä

 

 

21. Toiminnanharjoittaja on velvollinen tarvittaessa suorittamaan pöly- tai melumittauksia sekä tutkimaan ojaan johdettavan pintaveden, alueelle muodostuvan altaan veden ja pohjavesiputkesta otettavan pohjaveden laatua ympäristönsuojeluviranomaisen erikseen edellyttämällä tavalla.

 

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö

 

 

22. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava toimintaan soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

 

 

Toiminnan aloittaminen, muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen

 

 

23. Lupamääräyksen 2 määräämät toimenpiteet on tehtävä ennen tämän luvan mukaisen ottamistoiminnan alkua. Myös luvan mukainen vakuus on toimitettava Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle ennen ottotoiminnan aloittamista.

 

 

24. Ympäristö- ja maa-ainesluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle

 

 

25. Toiminnan loputtua louhosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminnan loputtua ja vakuuden voimassa oloaikana on alueella pidettävä loppukatselmus, jossa todetaan alueen jälkihoidon ja maisemointitöiden riittävyys ja luvan mukaisuus.

 

 

RATKAISUN PERUSTELUT

 

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Maa-aineslain 3 §:n mukaan aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen.

 

 

Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

 

 

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

 

 

Lupamääräysten perustelut

 

 

Lupamääräyksillä 1 ja 2 on määritelty toiminnan laajuus ja toiminta-alue. Määräyksillä on asetettu toiminnan kapasiteettirajat haetun luvan mukaisesti sekä määritelty alueella käsiteltävän jätteen laatu, määrä ja käsittelytapa sekä ottoalueen rajat.

 

 

Lupamääräyksellä 3 on määritelty rajat laitoksen toiminta-aikoihin, minkä avulla omalta osaltaan hallitaan kivenmurskauksen aiheuttamia melu- ja pölyhaittoja.

 

 

Lupamääräys 4 on annettu haittojen minimoimiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Maa-aineslain 11 §:n mukaan maa-ainesten ottoluvassa on annettava määräyksiä siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi.

 

 

Lupamääräykset 5 ja 6: Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä eikä muutakaan ainetta, joka voi pilata maaperän tai aiheuttaa haittaa terveydelle tai ympäristölle. Polttoaineita ja ongelmajätteitä on varastoitava siten, että päästöt maaperään ja pohjaveteen voidaan estää.

 

 

Lupamääräys 7 on laadittu estämään alueelta johdettavien vesien aiheuttamat haitat pintavesille ja lupamääräys 8, jotta toiminnanharjoittaja voisi osoittaa, että toiminnalla ei ole vaikutuksia alueen pohjaveden pintaan.

 

 

Lupamääräykset 9 ja 10 on annettu pölyämisen haittojen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on valtioneuvoston asetuksen 38/2011 kokonaisleijuman ja hengitettävien hiukkasten ohjearvon alittaminen.

 

 

Lupamääräykset 11 ja 12 on annettu melu- ja tärinähaittojen minimoimiseksi. Melun raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) Murskaimen ja varastokasojen asianmukaisella sijoittamisella on huomattava vaikutus melutasoon lähimmissä melulle alttiissa kohteissa.

 

 

Lupamääräykset 13 ja 14 on annettu alueen maisemoinnin turvaamiseksi. Maa-aineslain 11 §:n mukaan maa-ainesten ottoluvassa on annettava määräyksiä siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Määräyksiä on annettava ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnista sekä alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen sekä puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen.

 

 

Lupamääräykset 15 ja 16 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätelain 4 §:n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista kohtuullisin kustannuksin. Jätelain 12 §:n mukaan jätteen haltijan on huolehdittava jätteen hyödyntämisen tai käsittelyn järjestämisestä.

 

 

Lupamääräykset 17, 18 ja 19: Poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen.

 

 

Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 20 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta vuosittain saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Maa-aineslain 23a§:n mukaan maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu. Toimintapäivien kirjaamisella pyritään helpottamaan valvontaa mahdollisten haitankärsijöiden valittaessa toiminnasta.

 

Lupamääräys 21 on annettu sillä perusteella, että toiminnanharjoittajalla on velvollisuus olla tietoinen toimintansa vaikutuksista. Jos lupamääräysten mukaisesta toiminnasta myöhemmin todetaan aiheutuvan ennalta arvaamatonta haittaa, toiminnanharjoittaja on velvollinen selvittämään toiminnan vaikutuksien laajuutta, suuruutta ja haitallisuutta.

 

 

Lupamääräyksellä 22 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia

 

 

Lupamääräykset 23 ja 24 varmistavat, että luvan mukaisten velvoitteiden toteutuminen ja muu tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

 

 

Lupamääräys 25: Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamisen päätyttyä luvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen suorittamista varten. Toiminnan lopettaminen edellyttää myös ympäristöriskien poistamista ja varastoitujen jätteiden hävittämistä. Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä.

 

 

 

LUVAN VOIMASSAOLO

 

 

Lupa myönnetään määräajaksi eli 10 vuodeksi. Tämä lupapäätös on voimassa 1.6.2028 asti. Mikäli toimintaa tämän jälkeen jatketaan, tulee toiminnanharjoittajan toimittaa uusi maa-aineslupa- ja ympäristölupahakemus lupaviranomaiselle.

 

 

ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN

 

 

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia määräyksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

 

 

 

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Toimintaa on harjoitettava tämän luvan mukaisesti, kun tämä päätös saavuttaa lainvoiman.

 

 

VAKUUS

 

 

Hakijan on ennen tämän luvan mukaisen maa-ainesten ottotoiminnan ja jätteidenkäsittelytoiminnan aloittamista annettava Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle lupamääräyksissä ja ottamissuunnitelmassa määrättyjen toimenpiteiden suorittamisen vakuudeksi maa-aineslain 12 §:n ja ympäristönsuojelulain 59 §:n mukainen vakuus. Vakuuden määrä on 38 000 €. Vakuuden tulee olla voimassa vähintään vuoden pidempään kuin mitä on tämän päätöksen voimassaoloaika eli 1.6.2029 asti.

 

 

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5. luku; Lupamenettely, 6. luku; Lupaharkinta ja lupamääräykset, 8. luku; Lupapäätös ja 9. luku; Luvan voimassaolo, muuttaminen ja toiminnan lopettaminen. 19. luku; Muutoksen haku ja päätöksen täytäntöönpano

 

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 1. luku; Lupaviranomaisen toimivalta, 2. luku; Lupahakemus, 3. luku; Lupahakemuksen käsittely ja lupapäätös

 

Maa-aineslaki (555/1981)

 

Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (926/2005)

 

Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (190/2013)

 

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

 

Jätelaki (646/2011) 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, 28-31 §, 72-73 §

 

Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

 

Terveydensuojeluasetus (1280/94) 11 §

 

Valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta (Vna 38/2011)

 

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/92)

 

Valtioneuvoston asetus kivenlouhimojen, muun kivenlouhinnan ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelusta (MURAUS-asetus 800/2010)

 

 

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

 

Ympäristöluvan ja maa-ainestenottoluvan yhteiskäsittelystä peritään käsittelymaksua 8439,50 euroa. Maksu perustuu Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan hyväksymiin maa-aines- ja ympäristölupataksoihin.

 

 

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

 

Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely- ympäristökeskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:ssä mainituille sekä julkaistaan kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivulla.

 

 

MUUTOKSENHAKU

 

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä.

 

Päätös:

Esityksen mukaan.

======