Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 01.03.2022/Pykälä 23

Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta

§ 23

01.03.2022

 

PAULI JÄYKKÄ KY:N MAA-AINESTENOTTOLUPA, SÄKYLÄ

 

498/65.651/2021

 

E-Symplk 01.03.2022 § 23

 

HAKIJA JA MAANOMISTAJA

 

 

Kommandiittiyhtiö Pauli Jäykkä

 

Taskutie 1, 27510 Eura

 

Yhteyshenkilö: Matti Jäykkä, 0400 731 996

 

Maanomistajat: Kommandiittiyhtiö Pauli Jäykän oikeudenomistajat

 

 

OTTOALUE

 

 

Ottoalue sijaitsee Säkylän kunnan Kankaanpään kylässä tiloilla Sorala 391-403-5-91, Niemelä 319-403-5-89 ja Soramaa 319-403-4-72. Suunnitellun ottoalueen pinta-ala on 11,2 ha. Ottoalue jakaantuu kahteen osaan, joiden välistä kulkee Vuorenmaantie (tie no 212 Säkylä-Vuorenmaa). Tien luoteispuolelle jäävällä osalla on aikaisemminkin ollut maa-ainestenottolupa, mutta toisella puolella oleva alue ei ole aikaisemmin kuulunut maa-ainestenoton piiriin. Uudellakin alueella on nähtävissä vanhaa todennäköisesti ennen maa-aineslakia tapahtunutta maa-ainestenottoa. Suunnittelualueet rajautuvat suurelta osin muihin nykyisiin tai entisiin maa-ainestenottoalueisiin. Ainoastaan koillis- ja kaakkoisreunoiltaan suunniteltu ottoalue rajoittuu metsätalouskäytössä olevaan mäntyvaltaiseen kuivaan kangasmetsään.

 

 

Kankaanpään kylätaajama sijaitsee suunnitelma-alueesta luoteeseen noin neljän kilometrin etäisyydellä ja Säkylän kuntataajama länteen noin 6 km:n etäisyydellä. Alueen etäisyys Huovinrinteen varuskuntaan on noin 2 km, lähimpiin varuskunnan harjoittelualueisiin noin 700 metriä ja lähimpään asuttuun rakennukseen noin 700 metriä. Kiinteistön naapuritontilla on Säterin Hiekka Oy:n hiekankuivaamo ja noin 300 metrin päässä moottorirata.

 

 

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

 

 

Maa-aineslain 4 §:n mukaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi tai paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi on oltava lupa.

 

 

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

 

Luvan maa-ainesten ottamiseen myöntää maa-aineslain 7 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka on Euran, Huittisten ja Säkylän kunnissa Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta.

 

 

ASIAN VIREILLETULO

 

 

Maa-aineslupahakemus ottosuunnitelmineen on jätetty Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle 23.11.2021.

 

 

OTTOALUEEN KAAVOITUS, RAJOITUKSET JA VANHAT LUVAT

 

 

Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava. Ottoalue sijaitsee Säkylänharjun-Virttaankankaan pohjavesialueella, joka on yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (pv). Alue kuuluu puolustusvoimien melualueelle niin, että melualue yhden raja kulkee suunnitellun ottoalueen kaakkoisrajaa pitkin ja koko suunnittelualue on melualue kahdella.

 

Kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeen raja kulkee keskeltä suunnittelualuetta. Alueen pohjoispuolella kulkee historiallinen tie. Suunnittelualueen läheisyydessä tai sen vaikutusalueella ei sijaitse Natura 2000 -ohjelman alueita tai luonnonsuojelualueita. Lähimmät suojelualueet sijaitsevat noin 3 kilometrin etäisyydellä. Valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluvan Säkylänharjun raja sijaitsee lähimmillään noin 850 metrin etäisyydellä. Kaavassa ei ole luontoon tai maisemaan liittyviä varauksia, jotka estäisivät suunnitellun maa-ainesten oton. Alueella ei ole voimassa muita kaavoja eikä siellä ole toimenpidekieltoa tai erityisiä rajoituksia.

 

 

Suunnittelun kohteena olevalla alueella on harjoitettu maa-ainestenottoa jo pitkään osin ennen maa-aineslain voimaantuloa. Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta on myöntänyt Pauli Jäykkä Ky:lle osalle nyt suunnittelun kohteena olevasta alueesta edellisen luvan vuonna 2010. Se on ollut voimassa 1.3.2020 asti.

 

 

OTTOSUUNNITELMA/ASIASELOSTUS

 

 

Pauli Jäykkä Ky hakee maa-ainestenottolupaa Säkylän kunnan Kankaanpään kylän tiloille Sorala 391-403-5-91, Niemelä 319-403-5-89 ja Soramaa 319-403-4-72. Lupaa haetaan 1 127 470 m³:lle soraa ja hiekkaa. Lupaa haetaan kymmeneksi vuodeksi ja vuotuiseksi ottomääräksi 112 747 m³.

 

 

Alue rajautuu molemmin puolin tasolla +83-+85 sijaitsevaan Vuorenmaantiehen. Ottotoiminta rajautuu 20 metrin etäisyydelle Vuorenmaantien keskilinjasta. Tien ja ottoalueen väliin rakennetaan pohjoispuolella maisemavalli, joka metsitetään, ja joka estää näkyvyyden tieltä monttualueelle ja eteläpuolella väliin jää olemassa oleva tien sivuojan ulkoluiska maisemavalliksi. Soralan ja Niemelän tilojen Vuorenmaantien pohjoispuolinen suunnitelma-alue on pääosin vanhan ottotoiminnan jälkeen jäänyttä jyrkkää luiskaa, jossa yläreuna on tasolla noin +80 ja alareuna tasolla +63 - +69. Suunnitelman myötä luiskan sijainti muuttuu ja loivenee 1:3 kaltevuuteen. Tilojen Säteri ja Sorala raja-alueen materiaali hyödynnetään yhteistyössä naapurin kanssa. Soralan, Niemelän ja Soramaan tilojen Vuorenmaantien eteläpuolinen suunnitelma-alue on pienimuotoisen ottotoiminnan jäljiltä aluetta, jossa ylin kohta on tasolla noin +94 ja alin kohta tasolla +80. Suunnitelman myötä pohja laskee tasolle +66 ja luiskat muotoillaan 1:3 kaltevuuteen. Tilojen Säteri ja Sorala rajalle on rakennettu tieyhteys Vuorenmaantieltä. Tämä tie poistuu ja kulku alas monttualueelle tulee tapahtumaan nykyisen pohjoispuolella sijaitsevan tien kautta.

 

 

Suunnitelma-alue sijaitsee Säkylänharjun - Virttaankankaan tärkeällä pohjavesialueella (luokka IE), jolla sijaitsee useita pohjavedenottamoita ja jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen. Pohjaveden pääasiallinen virtaussuunta alueella on kaakosta luoteeseen. Suunniteltu alin ottotaso on +66 (N2000), jolloin pohjavedenpinnan päälle jäisi hakemuksen mukaan noin 4-5 metrin suojakerros maa-ainesta. Vuorenmaantien pohjoispuolella, kiinteistöllä 319-403-5-91 sijaitsevasta pohjavesiputkesta 617 mitattu korkein pohjaveden taso on ollut +62,48. Vuorenmaantien eteläpuolella, ottamisalueesta noin 250 länteen sijaitsevassa havaintoputkessa Hp 7 pohjaveden pinnantaso on ollut korkeimmillaan +80,65.

 

 

Maa-ainesten ottotoiminnassa noudatetaan mm. seuraavia yleisiä ohjeita:

 

- ottoalue ja kaivuraja sekä ottotaso merkitään maastoon

 

- ottoalueesta varoitetaan käyttäen lippusiimaa tai köysiaitaa, jotka varustetaan varoituskilvin

 

- alueen pintamaat varastoidaan ja käytetään maisemoinnin yhteydessä alueen verhoiluun

 

- mikäli alueella kaikista varotoimista huolimatta tapahtuu öljyvahinko, ilmoitetaan siitä välittömästi kunnan öljyntorjunta- ja ympäristönsuojeluviranomaisille ja ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi ja korjaamiseksi

 

- öljyvahingon varalle alueelle varataan imeytysturvetta

 

- kaivualueella ei polteta eikä sinne haudata jätteitä, romutavara kuljetetaan hävitettäväksi asianmukaisesti. Aluetta ei käytetä myöskään ylijäämämassojenläjitysalueena.

 

 

Alueella suoritetaan aika ajoin maa-ainesten seulontaa. Tällöin seulontalaitos sijaitsee suunnitelma-alueen pohjoisosissa nykyisen sorakuopan alueella. Seulottu materiaali varastoidaan varasto- ja toiminta-alueeksi varatulla alueella.

 

 

Kaivetulla alueella ei pääsääntöisesti säilytetä öljytuotteita eikä huolleta tai tankata koneita. Mikäli alueella varastoidaan pieniä määriä öljytuotteita alueella käytettäviä työkoneita varten, säiliöt sijoitetaan katettuun vähintään säiliön tilavuutta vastaavaan suoja-altaaseen tai käytetään kaksoisvaippasäiliöitä. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat sijaitsevat toiminta-alueeksi varatulla alueella ja ne suojataan siten, ettei pohjavedelle vaarallisia aineita pääse maahan. Siten alusta rakennetaan hienosta maa-aineksesta tai käytetään muovia, jonka päälle tiivistetään 30 cm hienoa hiekkaa tai vastaavaa. Näin estetään mahdollisen öljyn tai polttoaineen kulkeutuminen syvemmälle maaperään.

 

 

Ottotoiminnan loputtua pohja tasataan suunniteltuun tasoon +66, ellei kallio tai epäkurantit maa-ainekset estä kaivuuta. Pohja verhoillaan alueelta kuorituilla pintamailla. Luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3. Loivennusvaran säilyttämiseksi kaivualue merkitään maastoon. Taitekohdat pyöristetään riittävän suurella säteellä. Alueelle mahdollisesti jääneet lohkareet murskataan, haudataan luiskien taitekohtiin tai käytetään maisemointiin. Ajoteiden ja laitteiden tiivistämät kohdat revitään auki ja tasoitetaan. Mikäli alueen tasaamisen jälkeen pinnassa on karkeita maalajeja, levitetään niiden päälle vettä läpäisevää hiekkaa. Viimeisenä alue verhoillaan kuoritun pintamaan ja hiekan sekoituksella. Tällä tavoin alueelle muodostuu nopeasti hyvä, humuspitoinen kasvupohja, joka pysyy myös luiskissa valumatta alas. Maastomuotoilun jälkeen rinteet ovat riittävän loivia, jolloin alueen saattaminen takaisin metsätalouskäyttöön onnistuu hyvin eikä alueella liikkumiselle ole esteitä. Pintamailla verhoiltujen pohjan ja luiskien metsittäminen tapahtuu pääosin luonnonsiemennyksellä. Mikäli siemennys ei ole tuottanut havaittavaa / riittävää tulosta vuoden kuluessa ottotoiminnan päättymisestä, istutetaan alueelle 2 500 kolmivuotiasta puuntainta/ha. Valtapuulajina käytetään mäntyä, mutta myös lehtipuita istutetaan sekametsän aikaansaamiseksi. Toiminnan päätyttyä alue on palautettu metsätalouskäyttöön.

 

 

KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

 

 

Maa-aineslain 5 a §:n ensimmäisen momentin mukaan jätehuoltosuunnitelma on tehtävä, jos ainesten ottamisessa tai niiden varastoinnissa tai jalostamisessa syntyy ympäristönsuojelulain 45a §:n 1 momentissa tarkoitettua kaivannaisjätettä. Maa-ainesten ottamisen yhteydessä syntyviä kaivannaisjätteitä voivat olla esimerkiksi kaivualueiden pintamaat, sivukivet, selkeytys- ja pesulietealtaiden lietteet, kivituhka ja vastaavat ainekset, jos niitä ei käytetä tai voida käyttää hyödyksi jokseenkin välittömästi ja suunnitelmallisesti esimerkiksi rakentamisessa tai ottamisalueiden jälkihoidossa.

 

 

 

 

 

Maa-ainestenottoon liittyvä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on laadittu maa-ainestenottosuunnitelman osana ja toimitettu hakemuksen yhteydessä. Sen mukaan maa-ainestenoton yhteydessä syntyy seuraavia kaivannaisjätteiksi luettavia aineksia: pintamaita, kantoja ja hakkuutähteitä.

 

 

Suunnitelma-alueen tien pohjoispuolelta on metsä jo kaadettu lähes kokonaan ja eteläpuolella kasvaa kuivan kankaan mäntymetsää. Kantoja ja hakkuutähteitä syntyy noin 100 tonnia. Pintamaita on kuorittu jo suurelta osalta suunnitelma-aluetta. Niiltä alueilta, joilla pintamaita vielä on, kuoritaan niitä noin 0,3 metrin vahvuudelta. Niiden määräksi arvioidaan noin 21 000 m³.

 

 

Maa-ainesten ottoalueen pintamaat varastoidaan suunnitelma-alueen reunoille ja varastoalueelle. Näillä alueilla maaperä on hiekkaa ja soraa ja maanpinta on pääosin tasolla +65 - +83. Siten kaivannaisjätteiden (pintamaiden) varastointialueilla suojakerrokseksi pohjaveteen tulee noin 6-20 metriä. Pintamaat kuoritaan maa-ainesten ottoalueen reunoille, josta ne ovat helposti hyödynnettävissä maisemointiin. Maisemoinnissa pintamaat sekoitetaan luiskien ja pohjan mineraalimaahan, jolloin saadaan nopeasti aikaiseksi humuspitoinen kasvualusta puuntaimille ja aluskasvillisuudelle. Kannot ja hakkuutähteet myydään bioenergiaksi, joten niitä ei pitkäaikaisesti varastoida alueella. Rungot toimitetaan ainespuuksi.

 

 

Syntyvät kaivannaisjätteet ovat ns. ei-pysyviä kaivannaisjätteitä. Kannot ja hakkuutähteet eivät aiheuta enempää ympäristövaikutuksia kuin normaaleissa metsänhoitotoimenpiteissä. Pintamaiden varastokasat muodostavat pitkänomaisen, kapean, muutaman metrin korkuisen selänteen. Ne ovat rinteiltään loivahkoja ja pysyviä eivätkä aiheuta vaaraa ympäristölle tai kulkijoille. Pintamaita voidaan tarvittaessa käyttää meluvallina. Tällöin huolehditaan siitä, että niistä mahdollisesti lähtevä pölymäärä ei ylitä raja-arvoja. Pölyämistä ehkäistään puhtaalla vedellä. Pintamaakasoihin syntyy nopeasti kasvillisuutta, joka ehkäisee tehokkaasti pölyämisen.

 

 

Toiminnan aikana kaivannaisjätteiden varastointi ei aiheuta erityistarkkailua lukuun ottamatta mahdollista pintamaakasojen pölyämistä. Viimeistään toiminnan päättyessä kaivannaisjätteet on hyödynnetty alueen maisemoinnissa tai jalostettu tuotteeksi. Kaivannaisjätteiden varastoalue maisemoidaan ja metsitetään maa-ainesten ottosuunnitelman ja lupaehtojen mukaisesti. Siten toiminnan päätyttyä ei tarvita kaivannaisjätteiden seurantaa tai tarkkailua.

 

 

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

 

Kuuleminen ja tiedottaminen

 

 

Kuulutus maa-ainesten ottolupahakemuksesta on ollut Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla 24.11.-30.12.2021. Naapurikiinteistön omistajille on lisäksi lähetetty tiedoksianto maa-ainestenottolupahakemuksesta. Sanomalehdessä asiasta ei ole tiedotettu, sillä hankkeella ei ole huomattavaa vaikutusta laajalle alueelle eikä lukuisten henkilöiden oloihin (MAL 13 §).

 

 

Muistutukset ja mielipiteet

 

 

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

 

 

 

 

 

Lausunnot

 

 

Hakemuksesta on pyydetty Varsinais-Suomen ELY -keskuksen lausunto. ELY- Ympäristö on antanut asiasta lausunnon, sillä alue on pohjavesialuetta ja ELY-Liikenne sen vuoksi, että suunnitelma-alue rajautuu seututiehen molemmin puolin. Muita lausuntoja ei ole pyydetty, sillä hanke ei aiheuta seurauksia toisen kunnan alueella, eikä sillä ole huomattavaa merkitystä maakuntakaavoituksen kannata. (Maa-ainesasetus 4 §)

 

 

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat-vastuualue katsoo lausunnossaan, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen tarkoittamalta alueelta on mahdollista luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelun kannalta edellyttäen, että erityisesti pohjaveden suojelun vaatimukset otetaan toiminnassa ja ottamisalueen maisemoinnissa riittävästi huomioon. Ennen maa-ainesluvan myöntämistä ottamisalueen Vuorenmaantien eteläpuolisen alueen pohjaveden taso tulee selvittää alimman ottotason määrittämiseksi. Lisäksi lupaharkinnan yhteydessä on otettava huomioon ainakin seuraavaa:

 

 

- Ottamistoiminta tulee vaiheistaa, jotta ottamisalueen maisemointi saadaan tehtyä mahdollisimman nopeasti. Ottamisalue tulisi jakaa vähintään kahteen osa-alueeseen (esim. Vuorenmaantien pohjois- ja eteläpuoliseen osaan) siten, että ottamisen jatkaminen toiselle osa-alueelle edellyttää, että ensimmäinen osa-alue on ensin otettu ja maisemoitu (lukuun ottamatta tarvittavia ajouria ja varastoalueita) maa-ainesluvan ehtojen mukaisesti. Koko ottamisalueen tulee olla maisemoitu luvan voimassaolon aikana.

 

- Ottamissuunnitelmassa esitetty toiminta- ja varastoalue ja sen kiinteistöt tulee rajata ottamisalueeseen kuuluvaksi ja sitä koskevien maisemointitoimien piiriin.

 

- Ottamisalueen pohjaveden laatua ja korkeutta on seurattava säännöllisesti. Lupapäätöksessä on annettava määräykset tarkkailusta. Tarkkailua tulee tehdä ottamisalueelle tai sen välittömään läheisyyteen asennetuista pohjaveden havaintoputkista. Tarkkailua varten ottamisalueella tulee olla vähintään kaksi pohjaveden havaintoputkea, joista toinen sijaitse Vuorenmaantien pohjois- ja toinen eteläpuolella. Mikäli tarkkailuun käytetään olemassa olevaa havaintoputkea 617, sen soveltuvuus pohjaveden näytteenottoon tulee varmistaa. Tarkkailuun soveltuvan pohjavesiputken asentamista on käsitelty esimerkiksi oppaassa http://www.vesiyhdistys.fi/pdf/Pohjavesiopas.pdf

 

- Pohjaveden pinnan taso ottamisalueella tai sen välittömässä läheisyydessä on mitattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään 4-5 metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunniteltua alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat. Pohjaveden korkeustulokset ilmoitetaan valtakunnallisessa N2000 korkeusjärjestelmässä.

 

- Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa ottamisalueelle tai sen välittömään läheisyyteen asennetusta havaintoputkesta. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli - bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa.

 

- Pohjavesitarkkailun tulokset (pinnankorkeus ja laatu) tulee raportoida vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle (kirjaamo.varsinaissuomi@ ely-keskus.fi) sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta vesinäytteitä analysoivan laboratorion kanssa. Ensimmäisellä kerralla tarkkailutuloksien mukaan tulee toimittaa pohjavesiputken putkikortti.

 

- Mikäli kaivun yhteydessä ottamisalueella havaitaan orsivettä tai orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia, kaivu on viipymättä keskeytettävä ja otettava yhteys valvontaviranomaisen jatkotoimenpiteistä sopimiseksi.

 

- Ottamisalueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti tiiviillä alustalla. Mahdollisista öljy- tai kemikaalivahingoista on ilmoitettava välittömästi viranomaisille.

 

- Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia.

 

- Alueen maisemointi tulee lupamääräyksellä edellyttää tehtäväksi seuraavasti: Alue siistitään ja sen epäsopiva käyttö estetään. Alue muotoillaan ja luiskat loivennetaan maa-ainesten ottosuunnitelman mukaan. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Karkea pohjasora peitetään noin 20-30 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin 10-20 cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta, kuten maatunutta turvetta. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasveja tai nurmikkoa. Puustoksi istutetaan sekametsää.

 

- Maa-ainesluvan vakuuden määrittämisessä tulee huomioida edellä mainitut maisemointivaatimukset.

 

- Ottamisalue voidaan yhdistää viereisiin soranottoalueisiin, mikäli naapuritiloilla on samaan aikaan voimassa olevat, yhdistämisen huomioivat maa-ainesluvat ja asiasta on sovittu ottajien kesken. Muilta osin ottamisalueen reunat tulee loiventaa maisemoinnin yhteydessä kaltevuuteen 1:3.

 

 

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Liikenne-vastuualue korjaa lausunnossaan virheellisiä ja/tai epätarkkoja tietoja suunnitelmassa ja lisäksi lausuu seuraavaa:

 

 

- Maantien suoja-alueelta (20 m maantien keskilinjasta, LjMTL 44 §) maa-ainesta ei saa ottaa eikä maanpintaa laskea (LjMTL 46.2 §).

 

- Suunnitelman mukaiseen luiskakaltevuuteen (1:3) pääsemiseksi voidaan luiskaa maantien suoja-alueella täyttää normaalisti.

 

- Ilmakuvassa keltaiseksi (sinisten viivojen väli) korostetulla osuudella on maa-ainesta jo otettu suoja-alueelta tiealueen rajalle asti ja n. 11-12 m etäisyydellä maantien keskilinjasta mitattuna. Tästä montulle päin luiskaa on pituusleikkauksen A-A perusteella tarkoitus täyttää ja loiventaa 1:3, mikä ELY-L:n kannalta on hyvä asia.

 

- Tiemaiseman kannalta olemassa olevat maavallit tulee säilyttää ja tarvittaessa korottaa ja hakemuksesta poiketen myös eteläpuolella istuttaa (tiealueen ulkopuolisilta osin). Alueella olevat nykyiset ottoalueet ovat kohtuullisen hyvin suojattuina maavallein ja tämän perusteella tulee tälläkin alueella pyrkiä samaan lopputulokseen.

 

- Pohjoispuolen osalta tulee huomioida ELY-Ympäristön lausunto, jonka mukaan toiminta- ja varastoalue ja sen kiinteistöt tulee rajata ottamisalueeseen ja edellyttää niihin kohdistuvia maisemointitoimia.

 

 

Tarkastukset

 

 

Ympäristöylitarkastaja on edellisen lupakauden aikana suorittanut alueella vuosittain maa-ainesvalvontaa. Edellinen tarkastus ottoalueella on suoritettu 8.10.2020. Tarkastuskäynneistä on laadittu tarkastusmuistiot.

 

 

 

 

YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ympäristöpäällikkö:

Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta päättää myöntää Pauli Jäykkä Ky:lle maa-ainesten ottoluvan Säkylän kunnan Kankaanpään kylän tiloille Sorala 391-403-5-91, Niemelä 319-403-5-89 ja Soramaa 319-403-4-72. Ottotoimintaa on harjoitettava hakemuksen ja ottosuunnitelman mukaisesti, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä.

 

 

Lupamääräykset

 

 

1. Maa-aineksia saa ottaa ottamissuunnitelman mukaiselta alueelta enintään hakemuksen mukaisen määrän eli 1 127 470 m³ soraa ja hiekkaa. Maa-aineksia saa ottaa ottamissuunnitelman mukaan pohjatasoon +66. Alin ottotaso tulee merkitä mittapaaluun tai muuhun pysyvään merkkiin selvästi havaittavalla tavalla valvonnan helpottamiseksi.

 

 

2. Niille rajoille, joissa ottoalue rajoittuu sellaisiin kiinteistöihin, joilla ei ole maa-ainestenottoa pitää kiinteistöjen rajalle jättää viisi metriä leveä suojavyöhyke, josta maa-aineksia ei oteta, ellei naapurikiinteistön omistajan kanssa muuta sovita. Uuden luvan mukainen ottoalue tulee merkitä maastoon ennen ottotoiminnan aloittamista.

 

 

3. Ottamisalueen vähimmäisetäisyys Vuorenmaantiestä (tie no 212 Säkylä-Vuorenmaa) tulee olla vähintään 20 m tien keskilinjasta. Tien molemmin puolin on ylläpidettävä/rakennettava maisemavalli, joka estää näkymän tieltä maa-ainestenottoalueelle. Valleihin istutetaan kasvillisuutta.

 

 

4. Ennen ottamistoiminnan ulottamista ottamisalueen Vuorenmaantien eteläpuoliselle alueelle tulee eteläosan pohjaveden taso selvittää alimman ottotason tarkistamiseksi. Ottotaso määräytyy vasta tämän jälkeen eteläisen ottoalueen osalta.

 

 

5. Ennen ottotoiminnan alkamista on paikalla pidettävä alkutarkastus. Luvanhaltijan on otettava yhteyttä valvontaviranomaiseen alkutarkastusajan sopimiseksi. Ottoluvan mukainen vakuus on toimitettava Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle ennen ottotoiminnan aloittamista. Lisäksi alkutarkastuksen yhteydessä on esitettävä valvontaviranomaiselle pohjavesitarkkailuun käytettävät asianmukaiset pohjavesiputket. Tarkkailua varten ottamisalueella tulee olla tarkkailun piirissä vähintään kaksi pohjaveden havaintoputkea, joista toinen sijaitse Vuorenmaantien pohjois- ja toinen eteläpuolella.

 

 

6. Orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli kaivun yhteydessä havaitaan orsivettä tai orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia, kaivu on viipymättä keskeytettävä ja otettava yhteys valvontaviranomaiseen jatkotoimenpiteistä sopimiseksi.

 

 

7. Ottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että maa- tai kallioperään tai pohja- tai pintavesiin ei pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Paikalle on varattava riittävästi imeytysmateriaalia kuten esimerkiksi turvetta mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen varalle. Pohjavesialueella ei saa säilyttää romuja, jätteitä eikä öljytuotteita eikä huoltaa koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti tiiviillä alustalla ympäristölle aiheutuvan pilaantumisriskin välttämiseksi. Pölysidonnassa tai muussa toiminnassa ei saa käyttää suolaa tai muita pohjavedelle haitallisia aineita.

 

 

 

 

 

8. Mikäli maahan joutuu öljyä tai muuta ympäristölle vaarallista ainetta on siitä välittömästi ilmoitettava maa-ainesten oton valvontaviranomaiselle ja mahdollisesti saastunut maa on kuljetettava viipymättä pois alueelta jätehuollon valvontaviranomaisen osoittamaan paikkaan.

 

 

9. Pohjaveden pinnan korkeus on mitattava neljästi vuodessa kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään 4-5 metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunniteltua alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat. Tarvittaessa tulosten luotettavuuden varmistamiseksi ottamisalueelle on asennettava uudet soranoton vaikutusten tarkkailuun soveltuvat pohjaveden havaintoputket.

 

 

10. Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa ottamisalueelle tai sen välittömään läheisyyteen asennetusta havaintoputkesta. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli -bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa ja näytteet tulee analysoida akkreditoidussa laboratoriossa.

 

 

11. Ottamistoimintaa tulee harjoittaa niin, että sen aiheuttamat ympäristöhaitat kuten pöly- ja meluhaitat ovat mahdollisimman pieniä. Tarvittaessa pölyämistä tulee estää kastelemalla varastokasoja tai kulkuväyliä. Melua on tarpeen vaatiessa ehkäistävä meluestein tai koteloinnein.

 

 

12. Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ainoastaan siitä ottamisalueen osasta, jossa kaivu on käynnissä. Suositeltava pintamaiden varastointiaika on alle kolme vuotta, koska orgaaninen aines hajoaa nopeasti varastoitaessa.

 

 

13. Maisemointiin on ryhdyttävä välittömästi niiltä osin, joista ottotoimintaa ei enää harjoiteta. Ottamissuunnitelmassa esitetty toiminta- ja varastoalue tulee rajata ottamisalueeseen kuuluvaksi ja sitä koskevien maisemointitoimien piiriin. Maisemointia on myös koko ajan suoritettava vaiheittain ottamistoiminnan edistymisen mukaan. Maisemointi on suoritettava loppuun välittömästi ottotoiminnan loputtua ja viimeistään ottoluvan voimassaoloaikana lukuun ottamatta istutusten loppuun saattamista.

 

 

14. Maisemoinnin yhteydessä alue muotoillaan ja vähintään 10 cm:n humusta sisältävä pintakerros on levitettävä ottoalueelle vaiheittain ottamistoiminnan edistymisen mukaan. Maa voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta, kuten maatunutta turvetta. Pintamaaksi ei saa tuoda maa-ainesta, joka sisältää ympäristölle tai pohjavedelle haitallisia aineita eikä aluetta voi käyttää ylijäämämaiden läjitysalueena. Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia. Luiskat on metsitettävältä alueen osalta muotoiltava kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi ja muutoin soveltuvin osin yhdistettävä ympäröiviin maa-ainestenottoalueisiin. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Alueelle on istutettava puita ottamistoiminnan loputtua, jollei alueelle ole luontaisesti muodostunut taimikkoa.

 

 

15. Luvan saajan on noudatettava hakemuksen mukaista ottamissuunnitelmaan sisältyvää jätehuoltosuunnitelmaa. Alueella on ottamissuunnitelman lisäksi noudatettava pohjavesialueen suojelumääräyksiä.

 

 

16. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa otetun maa-aineksen määrästä ja laadusta. Tiedot on raportoitava lupaviranomaiselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Raportointiin käytetään valtion sähköistä järjestelmää.

 

 

17. Pohjavesitarkkailun tulokset (pinnankorkeus ja laatu) raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi).

 

 

18. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle. Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus.

 

 

RATKAISUN PERUSTELUT

 

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

 

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Maa-aineslain 3 §:n mukaan aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen.

 

 

Lupamääräysten perustelut

 

 

Maa-aineslain 11 §:n mukaan maa-ainesten ottoluvassa on annettava määräyksiä siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Määräyksiä on annettava ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnista sekä alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen sekä puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa myös ottamiseen liittyvistä laitteista ja liikenteen järjestämisestä sekä ajasta, jonka kuluessa tämän pykälän nojalla määrätyt toimenpiteet on suoritettava sekä muista hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä.

 

 

Lupamääräysten 9 ja 10 perusteluna todetaan, että maa-ainestenoton on todettu lisäävän pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden vaihteluja sekä lisäävän likaantumisriskiä. Riski pohjavedelle lisääntyy, kun ottamisalueiden osuus pohjaveden muodostumisalueiden pinta-alasta kasvaa.

 

 

Lupamääräyksen 12 perusteluina todetaan, että soranoton pohjavesivaikutuksista tehtyjen tutkimusten perusteella on todettu, että pintamaan poisto laajalla alueella useiden vuosien ajaksi saattaa aiheuttaa haittaa alueen pohjaveden käyttökelpoisuudelle. Tämän vuoksi on tärkeää, että maisemointi ja pohjavettä suojaavan aluskasvillisuuden ja maannoskerrosten muodostumisen nopeuttamiseen tähtäävä jälkihoito suoritetaan mahdollisimman nopeasti.

 

 

 

 

 

Lupamääräyksen 14 perusteluina todetaan, että alueelta kuoritut pintamaat eivät yksinään välttämättä riitä asianmukaiseen maisemointiin, koska pitkään jatkuneessa soranotossa pintamaiden hyödyntämiskelpoisuus heikkenee ja maisemointiin soveltuvaa pintamaakerrosta voidaan joutua rakentamaan alueelta kuorittujen pintamaiden lisäksi muusta tarkoitukseen soveltuvasta materiaalista, kuten vähän ravinteita sisältävästä turpeen ja hiekan seoksesta. Lisäksi luonnonsiemennys ei välttämättä ole riittävä maisemointitoimenpide, jos maisemointia ei ole toteutettu vaiheittain ottamisen etenemisen mukaan jo luvan voimassaolon aikana.

 

 

Maa-aineslain 23a§:n mukaan maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu.

 

 

Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamisen päätyttyä luvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen suorittamista varten.

 

 

VAKUUS

 

 

Hakijan on ennen tämän luvan mukaisen ottotoiminnan aloittamista annettava Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi maa-aineslain 12 §:n mukainen vakuus. Vakuuden määrä pitää olla 67 200 euroa ja sen pitää olla voimassa 1.4.2033 asti.

 

 

LUVAN VOIMASSAOLO

 

 

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

 

 

Tämä maa-ainestenottolupa on voimassa hakemuksen mukaisesti 10 v eli 1.4.2032 saakka.

 

 

LUPAMAKSU

 

 

Luvan saaja on velvollinen suorittamaan maa-aineslain 23 §:n nojalla lupaviranomaiselle lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta lupamaksun. Maa-ainestaksan mukainen lupamaksu on 8723 euroa.

 

 

Lisäksi luvanhaltijan on suoritettava ottamistoiminnan valvonnasta vuosittain taksan mukainen valvontamaksu. Maksu määräytyy lupapäätöksessä otettavaksi myönnetyn vuotuisen maa-ainesmäärän mukaan.

 

 

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

 

Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään myös maa-aineslain 19 §:n 2 momentissa mainituille sekä julkaistaan kunnan nettisivuilla.

 

 

MUUTOKSEN HAKU

 

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valitusohjeet ovat liitteenä.

 

Päätös:

Esityksen mukaan.

 

 

======