Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 01.03.2022/Pykälä 21

Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta

§ 21

01.03.2022

 

ELÄINSUOJAN ILMOITUSPÄÄTÖS / EVELIINA JA JUHANI KESKITALO, HUITTINEN

 

470/64.641/2021

 

E-Symplk 01.03.2022 § 21

 

Ilmoittaja

 

 

Nimi: Eveliina ja Juhani Keskitalo

 

Liike- ja yhteisötunnus: 2874730-9

 

Osoite: Punkalaitumentie 188, 32700 Huittinen

 

Yhteyshenkilö: Juhani Keskitalo, p. 040 543 3883, keskitalonluomutila@outlook.com

 

 

Eläinsuoja ja sen sijainti

 

 

Nimi: Keskitalon tila

 

Toimiala: Maidontuotanto

 

Sijainti: Huittisten kaupunki, Hirvelä, Keskitalo 102-403-1-129, Punkalaitumentie 188.

 

 

Ilmoituksen käsittelemisen peruste ja viranomainen

 

 

Eveliina ja Juhani Keskitalo ovat päättäneet laajentaa Keskitalon tilalla harjoitettavaa maidontuotantoa 46 lypsylehmästä 150 lypsävään. Toiminnalla ei ole aikaisempia ympäristönsuojelulain mukaisia lupia, sillä tilan eläinmäärä on aikaisemmin ollut lupa-/ilmoitusrajan alapuolella.

 

 

Ympäristönsuojelulain 115 a §: 1 momentin mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus lain liitteen 4 mukaisesta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta. Eläinsuojien ilmoitusvelvollisuudesta määrätään liitteen 4 kohdassa 5.

 

 

Ympäristönsuojelulain 115 a §:n 4. momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee kyseisen ilmoituksen.

 

 

Ilmoituksen vireille tulo

 

 

Ilmoitus on jätetty Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle 29.10.2021.

 

 

Ilmoituksen mukainen toiminta

 

 

Ilmoitushakemus on laadittu 150 lypsylehmän, 74 hiehon, 40 6-12 kk ikäisen vasikan ja 58 alle 6 kk ikäisen vasikan navetan toimintaan. Laajennuksen jälkeen tilalla on eläimiä neljässä eri rakennuksessa. Tilalle rakennetaan kokonaan uusi pihattorakennus lypsylehmille. Vanhaan pihattoon sijoitetaan hiehot ja osa (10 kpl) isommista vasikoista. Vanhaan navettaan tulevat tilat 30 isommalle vasikalle ja 26 pikkuvasikalle. Muiden pikkuvasikoiden (32 kpl) navetaksi kunnostetaan vanha konehalli. Uusi pihattorakennus on suunniteltu rakennettavan suurimmaksi osaksi (135 lypsylehmää) lietelannalla toimivaksi. Loput eli 15 lypsylehmää sekä muut eläinsuojat ovat kuivikelantatiloja.

 

 

Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan uusi betonirakenteinen 4500 m³:n lietelantala. Lantalaa ei ole tarkoitus kattaa vaan kuorettuma toimii katteena. Kuormausalustana on tiivistetty murske. Liete täytetään valuttamalla säiliön alaosaan. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan uusi 1320 m³:n katettu kuivalantala. Aikaisemmat kuivalantalat eli vanhan navetan yhteydessä olevat 375 m³ kattamaton betonipohja sekä 96 m³- kokoinen katettu lantala jäävät edelleen käyttöön. Vanhan navetan yhteydessä on myös vanha virtsasäiliö (285 m³).

 

Betonipohjalla varastoidaan jaloittelualueelta siivotut lannat ja virtsasäiliöön johdetaan sieltä syntyvät hulevedet. Lannan varastointitilavuutena halutaan huomioitavan kaksi kuivikepohjaa, jotka ovat nykyisen pihaton kuivikepohja (350 m², 84 kpl 11-24 kk ikäistä eläintä) ja uuden pihaton 15 lehmän poikima/sairaskarsina 188 m². Kuivikepohjat tyhjennetään kuivalantaloihin 1-2 kuukauden välein.

 

 

Lantalaskelman mukaan lietelantaa syntyy 3442 m³ vuosittain. Lietesäiliöön johdetaan lisäksi myös 300 m³ maitohuoneen ym. pesuvesiä. Sadevedet mukaan laskien lietetilavuutta tarvitaan 4116 m³. Uusi lietelantavarasto kattaa hyvin lannan vuosittaisen säilytystarpeen. Kuivalantaa syntyy seuraavasti: lypsylehmät 429 m³, hiehot 991 m³, isot vasikat 349 m³ ja pikkuvasikat 378 m³ eli yhteensä 2148 m³. Uuden kuivalantalan 1320 m³ lisäksi tilalla on olemassa olevia varastoja sekä kuivikepohjia yhteensä 1028 m³. Kuivalantaloiden yhteenlaskettu tilavuus on 2348 m³. Myös se riittää lannan varastointitilavuudeksi vuoden tarpeisiin. Laskelmat on tehty sen mukaan, että tila on luomutila ja eläimet laiduntavat luomutuotantoon kuuluvan laidunnusvaatimuksen mukaisesti.

 

 

Kaikki syntyvä lanta hyödynnetään lannoitteena omassa viljelyksessä olevilla pelloilla tai luovutetaan muille viljelijöille lannoitteena käytettäväksi. Levitykseen käytettävää peltoalaa on yhteensä 170 ha, josta omaa on 75 ha, vuokrapeltoa 5 ha ja sopimuspeltoa 90 ha.

 

 

Vanhan navetan yhteydessä on 56 vasikan betonipohjainen jaloittelualue, mihin eläimet pääsevät jatkuvasti halutessaan. Alue on käytössä ympäri vuoden ja sen kokonaispinta-ala on 314 m². Tämä alue tyhjennetään viikoittain ja lanta varastoidaan jaloittelualueen vieressä olevaan kuivalantalaan. Hulevedet jaloittelualueelta ohjataan jatkossa nykyiseen virtsasäiliöön. Jaloittelualueella on pysyvä ruokinta- ja juottopaikka, joka on katettu ja tiivispohjainen. Tila on luomutila ja siihen kuuluu mm. kaikkien eläinten 4-5 kuukauden mittainen laidunnusvaatimus. Tilakeskuksen ympärillä on toimintaa varten riittävät laidunalueet. Osa laitumista rajoittuu Punkalaitumenjokeen.

 

 

Maitohuoneen jätevedet (200 m³) johdetaan tulevassa tilanteessa lietesäiliöön ja uuden pihaton saniteettivedet rakennettavaan umpisäiliöön ja sieltä jätevedenpuhdistamolle. Nykyisen pihaton WC-vedet ja pesuvedet johdetaan imeytyskenttään, johon myös asuinrakennuksen jätevedet johdetaan. Sosiaalitilojen WC-vesiä muodostuu yhteensä noin 5 m³/vuodessa. Navettarakennusten ilmanvaihto on suurimmaksi osaksi luonnollinen. Poistohormeja ei nykyisessä pihatossa ole ja muissa rakennuksissa ne sijaitsevat katolla.

 

 

Jätteitä toiminnassa syntyy seuraavasti: sekajätettä 1 tn/v, maatalouden muovit 4 tn/V, jäteöljyt 500 l/v, akut ja paristot 100 kg/v, loisteputkia hyvin vähän ja pilaantuneita rehuja 3-4-tn/v. Sekajäte toimitetaan sopimuksen mukaisesta Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:lle, muovit kierrätetään Sastamalan höytykeräyksen kautta, vaaralliset jätteet toimitetaan Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n jätekerätykseen Huittisten paloasemalle ja pilaantuneet rehut laitetaan kuivalannan joukossa peltoon. Kuolleet eläimet välivarastoidaan betonipohjalla pressulla peitettynä ja toimitetaan Honkajoki Oy:n raatokeräilyyn. Tilalla on neljä betonipohjalla sijaitsevaa maanpäällistä polttoainesäiliötä, joiden tilavuudet ovat 5000, 2500, 2500 ja 3000 litraa. Kaikki polttoaineet ovat ajoneuvojen ja työkoneiden tankkausta varten. Eläinsuojia ei lämmitetä. Tilan lämpöenergia tuotetaan hakkeella. Tilalla säilytetään muita öljytuotteita korkeintaan 900 litraa, jotka varastoidaan konehallissa. Kemikaalien käyttö on vähäistä, sillä tila on luomutila. Eläinten lääkkeitä käytetään vähäisiä määriä ja pesuaineita n. 200 l/v.

 

Säilörehua (1700 tn) valmistetaan pyöröpaalaamalla esikuivatetusta rehusta. Rehu paalataan niin kuivana, että puristenestettä ei synny.

 

 

Toiminta ei sijaitse pohjavesialueella ja sen etäisyys lähimpiin vesiensuojelun kannalta merkityksellisiin kohteisiin on riittävä. Toiminnan läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita tai muita erityisiä häiriintyviä kohteita.

 

 

Vähimmäisetäisyydestä poikkeaminen

 

 

Valtioneuvoston asetuksen ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019) mukaiset vähimmäisetäisyydet naapureihin eivät täyty uusien rakennusten osalta. Keskitalon tila sijaitsee pitkänmallisella ja kapeahkolla kiinteistöllä. Uusien toimintojen sijoittaminen etäisyysvaatimuksen mukaisesti 400 tai 300 metrin päähän lähimmästä häiriintyvästä kohteesta ei ole käytännössä mahdollista. Toiminnanharjoittajat hakevat ilmoituksen yhteydessä poikkeamista vähimmäisetäisyydestä. Perusteluna on, ettei tilakeskuksen laajentaminen työteknisesti ja taloudellisesti järkevästi ole muuten mahdollista. Poikkeamista perustellaan myös erilaisilla mahdollisia haittoja, kuten haju-, pöly ja meluhaittoja, vähentävillä tekniikoilla, rakenteilla ja käytännöillä.

 

 

Lantalan sijoittaminen muualle kuin hakemuksessa esitettyyn paikkaan aiheuttaa rehunjako-, lannansiirto- ja maitoliikenteen ajolinjoihin ongelmia, jotka vaikeuttavat hygienian ja tautisuojauksen hallitsemista. Eläinsuojan osalta todetaan, että se sijoittuu lähimpänä olevan häiriintyvän kohteen osalta vallitsevan tuulensuunnan alapuolelle. Lisäksi eläinsuojan ja häiriintyvän kohteen välissä on suojaavia rakenteita kuten rakennuksia ja pieni mäkikumpare. Eläinsuojassa käytetään lannan ja virtsan imeytykseen hajuhaittojen minimoimiseksi runsasta kuvitusta. Kuivikkeena on sekaisin olkea ja turvetta. Kaikkia haittoja pyritään ehkäisemään ja vähentämään sekä naapuruston että oman pihapiirin läheisyyden vuoksi

 

 

Laajennuksen sijoittamista perustellaan myöhemmin toimitetussa vastineessa myös seuraavasti:

 

- Lietesäiliö täytetään alhaalta päin, jolloin lanta kuorettuu pintaan estäen suurelta osin hajuhaitan syntymisen. Säiliötä tyhjennettäessä pinta rikkoutuu sekoittamisen vuoksi, mikä aiheuttaa hetkellisesti hajuhaittaa. Tilalla on suunniteltu lietteen separointia haitan vähentämiseksi. Se tarkoittaa, että lietteestä separoimalla erotetaan kuiva-aines ja neste. Näin saadaan kummastakin ainesosasta hajuttomampaa. Kuiva-ainesjaetta voidaan käyttää eläinten kuivikkeena. Kuivalantala on katettu.

 

- Hormien korkeus on noin 11 metriä maan tasosta, jolloin hajujen pitäisi sekoittua ympäröivään ilmaan niin, että hajuhaitan pitäisi olla melko vähäinen. Ilma vaihtuu pihatossa verhoseinien ja hormien (20 kpl) kautta, jolloin ei aiheudu hajupiikkejä. Lisäksi vallitseva tuulensuunta siirtää hajua kohteesta poispäin (lounaaseen).

 

- Lisäksi toiminnanharjoittaja suunnittelee maa-ainesvallin rakentamista lähimpien muistutuksen tehneiden naapureiden ja uuden pihaton väliselle alueelle lähelle kiinteistön rajaa. Valli rakennetaan pihaton alueelta poistettavista materiaaleista.

 

 

Asian käsittely

 

 

Ilmoituksesta tiedottaminen

 

 

Ilmoitusmenettelyn vireilläolosta on kuulutettu Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivulla 2.11.-8.12.2021. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille.

 

 

Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla sekä Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston toimipisteessä Huittisten kaupungintalolla.

 

 

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet

 

 

Ilmoituksen johdosta ei ole pyydetty lausuntoja, koska asiasta päättävä ympäristölautakunta on myös terveydensuojeluviranomainen. Ilmoituksesta jätettiin kaksi muistutusta lähinaapureilta. Toiminnanharjoittajalta on pyydetty vastine jätetyistä muistutuksista. Toiminnanharjoittaja on toimittanut vastineen muistutuksiin. Muistutuksissa ja vastineessa esitetyt asiat on otettu huomioon asiaa ratkaistaessa.

 

 

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

 

 

Tilalla on suoritettu 14.12.2021 tarkastus, jossa olivat läsnä Eveliina ja Juhani Keskitalo sekä ympäristöylitarkastaja Johanna Thessler.

 

 

Ympäristölautakunnan ratkaisu

 

Ympäristöpäällikkö:

Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta päättää hyväksyä Eveliina ja Juhani Keskitalon ympäristönsuojelulain 115 §:n mukaisen ilmoituksen lypsykarjatilan toiminnasta Huittisten kaupungin Hirvelän kylän kiinteistöllä Keskitalo 102-403-1-129 ja myöntää haetun poikkeamisen vähimmäisetäisyyksistä häiriintyviin kohteisiin. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, jos määräyksissä ei toisin edellytetä.

 

 

Määräykset

 

 

Lannan ja jätevesien varastointi

 

 

1. Eläinsuojissa syntyvä lanta, maitohuoneen pesuvedet sekä muut pesu- ja jätevedet on varastoitava vesitiiviissä varastointitiloissa. Sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon vesitiivistä varastointitilaa, että niissä voidaan varastoida kaikki lanta levityshetkeen asti. Ilmoituksessa rakennettaviksi esitetyt uudet kuivalanta- ja lietelantavarastot on hakemuksen laajuisina rakennettava valmiiksi ja otettava käyttöön ennen laajennetun toiminnan käynnistämistä. Vanhat lantalat on niin ikään tarpeen mukaan korjattava vesitiiviiksi ennen tämän ilmoituksen mukaisen toiminnan aloittamista.

 

 

2. Lantavarastot on tyhjennettävä kokonaan vuosittain. Lantaloiden kunto on tarkistettava tyhjennyksen yhteydessä ja niiden kuntoa on muutoinkin tarkkailtava. Lantavarastoissa olevat mahdolliset vuodot ja muut puutteet on korjattava välittömästi. Lietesäiliöt tulee täyttää nestepinnan alapuolelta.

 

 

Pohjarakenteet

 

 

3. Eläinsuojarakennusten pohjarakenteiden sekä lannan ja jätevesien siirtokourujen ja viemärien tulee olla vesitiiviitä siten, että lannan, jätevesien ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin tai maaperään estetään. Rakenteissa olevat puutteet on korjattava välittömästi.

 

 

 

 

 

 

 

Lannan ja jätevesien käsittely ja hyödyntäminen

 

 

4. Lanta ja jätevedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, että niitä ei joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen.

 

 

5. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Lannan kuormausalueiden tulee olla tiivispohjaisia siten, ettei haitallisia aineita pääse maaperään tai pohjaveteen. Alueelta ympäristöön voidaan johtaa vain puhtaita sadevesiä. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja huolehdittava, että lantaa ei joudu tielle.

 

 

6. Lanta, jaloittelualueen hulevedet sekä pesuvedet on joko hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai toimitettava käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan käsittelylaitokseen. WC-vedet on käsiteltävä ja pesuvedet voidaan käsitellä myös Valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) mukaisesti. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla käytettävissä ilmoituksen mukaisella eläinmäärällä vähintään 150 hehtaaria, jos kaikki lanta käytetään lannoitteena pellolla.

 

 

7. Pellolle levitetty lanta on kynnettävä tai muulla tavalla muokattava maan sisään yhden vuorokauden kuluessa levityksestä. Kohtuuttoman hajuhaitan syntyminen naapureille tulee estää mm. välttämällä lannan käsittelyä ja levitystä yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä, näiden aattopäivinä sekä juhlatilaisuuksien aikana.

 

 

8. Lantaa levitettäessä pellolle on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa.

 

 

Hajun, melun ja pölyn torjunta

 

 

9. Toiminnanharjoittajan on rakennettava maa-ainesvalli lähimpien häiriintyvien naapureiden ja uuden eläinsuojarakennuksen väliselle alueelle esityksensä mukaisesti. Vallirakenteisiin voi käyttää ainoastaan pilaantumattomia maa-aineksia.

 

 

10. Jos toiminnasta todetaan myöhemmin aiheutuvan kohtuuttoman suuria haju-, pöly- tai meluhaittoja naapureille, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden pienentämiseksi.

 

 

Jätteet ja yleinen siisteys

 

 

11. Tilalla kuolleet eläimet on varastoitava haitattomasti ja toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

 

 

12. Haittaeläimiä on tarvittaessa torjuttava rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen estämiseksi.

 

 

13. Poltto- ja voiteluaineita ja toiminnassa syntyviä jätteitä on varastoitava ja käsiteltävä alueella siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle.

 

Toiminnanharjoittajan on muutenkin huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä eikä toiminnasta saa aiheutua roskaantumista tai epäsiisteyttä.

 

 

14. Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- tai jätelain edellyttämällä tavalla.

 

 

Raportointi

 

 

15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Seuraavat asiat on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojelun valvontaviranomaiselle:

 

 

- tiedot eläinmääristä

 

- tiedot lantamääristä, levitysaloista ja muista mahdollisista lannan toimituspaikoista sopimuksineen

 

- tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista;

 

- yhteenveto syntyneiden jätteiden määristä, lajeista ja niiden toimituspaikoista ja - päivämääristä.

 

- tiedot mahdollisista laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista.

 

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö

 

 

16. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

 

 

Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi ja käsittely

 

 

17. Polttoaineita, jätteitä, raaka-aineita ja tuotteita on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden päätyminen pohjaveteen ja pintavesiin estetään, sekä niin että ne eivät aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa. Polttoaineita ja öljyjä on varastoitava tiiviissä säiliöissä tarkoitukseen soveltuvalla alustalla. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein.

 

 

Onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä muut poikkeukselliset tilanteet

 

 

18. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

 

 

19. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto sekä riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

 

 

20. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy.

 

 

Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen

 

 

21. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

 

 

22. Toiminnan keskeytyessä tai loppuessa toiminnassa varastoidut lanta ja jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen viipymättä tai viimeistään 12 kuukauden kuluessa keskeytymisestä. Toiminnan loputtua laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

 

 

Ilmoituspäätöksen perustelut

 

 

Toimittaessa ilmoituksen ja sen liitteiden sekä tämän ilmoituspäätöksen mukaisesti toiminnasta ei, annettavat määräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella.

 

 

Tässä päätöksessä on hyväksytty poikkeaminen vähimmäisetäisyydestä naapurikiinteistöihin, joissa on asutusta. Kyse on olemassa olevan toiminnan laajentamisesta. Maitotilan laajentaminen olemassa olevan tilakeskuksen yhteyteen on perusteltua logistisista syistä. Kiinteistö on kapea ja pitkänmallinen, eikä laajennus ole käytännössä mahdollista ilman vähimmäisetäisyyksistä poikkeamista. Lietesäiliö täytetään alhaalta päin, jolloin lanta kuorettuu pintaan estäen suurelta osin hajuhaitan syntymisen. Ilmanvaihtohormit johtavat hajut korkealle, jolloin ne sekoittuvat ympäröivään ilmaan ja vähentävät hajuhaittoja. Eläinsuojissa käytetään hajuhaittojen minimoimiseksi runsaasti kuivitusta. Kuivalantala on katettu. Toiminnanharjoittajan arvion mukaan kylmäpihaton hajuhaitta säilyy nykytilanteeseen verrattuna samana tai jopa laskee uusien tilojen ja käytäntöjen vuoksi.

 

 

Toiminnassa on noudatettava valtioneuvoston asetusta ilmoituksenvaraisista eläinsuojista sekä eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, joissa on annettu yksityiskohtaiset määräykset eläinsuojatoiminnan harjoittamisesta siten, että toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumista.

 

 

Määräysten perustelut

 

 

Määräykset 1-8 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan ja jätevesien varastointi, käsittely ja hyödyntäminen eivät aiheuta vesistökuormitusta, pinta- tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Lupamääräykset on osittain annettu ennaltaehkäiseviksi toimiksi ympäristöonnettomuuksien syntymisen estämiseksi.

 

 

Määräykset 1-8 on annettu myös sen varmistamiseksi, että lannan varastointi ja käsittely tilalla eivät aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointitilavuus on laskettu valtioneuvoston asetuksen mukaisilla eläinkohtaisilla kuivikelantakertoimilla. Lannan varastointi sekä varastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä ympäristöön, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Ylimääräisten vesien pääsy lannan ja jätevesien varastointitiloihin aiheuttaa mm. varastointitilojen täyttymisen ennenaikaisesti. Ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).

 

 

Varastojen vuosittaisella tyhjentämisellä (määräys 2) varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

 

 

Määräys 3 on annettu varmistavaksi ja ennaltaehkäiseväksi toimeksi pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi.

 

 

Määräyksellä 5 pyritään estämään alueelta johdettavien sadevesien aiheuttamat haitat pintavesille.

 

 

Peltoalavaatimus (määräys 6) perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Peltoalavaatimus tarkoittaa tilannetta, jossa kaikki lanta käytetään lannoitteena pellolla. Lannan toimittaminen muuhun käsittelyyn ja/tai luovuttaminen lannoitekäyttöön muille viljelijöille vähentävät tarvittavan oman peltoalan määrää.

 

 

Määräys 7 on annettu lannan levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen, ravinteiden vesistöpäästöjen sekä ammoniakin ilmaan joutumisen ehkäisemiseksi. Lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti, suositeltavaa on mullata pelto neljän tunnin sisällä levittämisestä. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä käsittelyä ja levitystä sellaisina ajankohtina, kuten yleisinä juhlapäivinä, koulujen yms. tiedossa olevien juhlatilaisuuksien aikana, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa esim. levityspeltojen naapureille. Lannan levityksestä ei saa myöskään aiheutua muuta kohtuutonta haittaa naapureille, joten lannan levityksessä tulee ottaa huomioon levityspellon sijainti ja etäisyys suhteessa häiriintyviin kohteisiin.

 

 

Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä mahdollisten talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä sekä estää kohtuuttoman haitan syntyminen naapureille (määräys 8). Suoja-alueet perustuvat valtioneuvoston antamaan asetukseen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, jonka mukaan typpilannoitus on kielletty viidestä kymmeneen metriä lähempänä vesistöä muokkaamisesta riippuen ja talousvesikaivojen ja -lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30-100 metrin levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla.

 

 

Määräykset 9 ja 10 on annettu naapuruussuhdelain perusteella ja niiden avulla edellytetään toiminnanharjoittaja sekä ennalta ehkäisemään häiriötä ja haittoja (määräys 9.) että myöhemmin tarpeen vaatiessa käyttöön ottamaan uusia keinoja haittojen torjuntaan (määräys 10.) Tällaisia voivat olla lannan separointi, lantakourujen jäähdyttäminen tai lietelantalan kattaminen.

 

 

Määräyksen 11 mukaisesti tilalla kuolleiden tuotantoeläimistä saatavien sivutuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan estää raatojen hautaamisen kautta vesien ja pohjaveden pilaantumisen vaaran syntyminen ja valvomattoman polton kautta ilman pilaantuminen sekä mahdollisten eläintautien leviäminen ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleiden eläinten ruhojen ja eläinperäisten tuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan myös estää naapureille aiheutuvan viihtyvyyshaitan syntyminen

 

 

Haittaeläinten torjunnalla (määräys 12) estetään haitallisten ympäristövaikutusten, kuten terveys-, ympäristö-, epäsiisteys- ja viihtyisyyshaitan syntyminen. Haittaeläimillä tarkoitetaan mm. rottia, hiiriä, kärpäsiä sekä muita haitallisia hyönteisiä ja tuholaisia.

 

 

 

Määräykset 13 ja 14 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Vaarallisten jätteiden, kuten jäteöljyn, akkujen ja loisteputkien, toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä.

 

 

Toiminnan raportointia koskeva määräys 15 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä.

 

 

Määräyksellä 16 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia.

 

 

Määräys 17 on annettu yleisesti sen varmistamiseksi, että raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet varastoidaan ja käsitellään toiminnassa niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonesteiden varastoinnissa ja käsittelyssä tulee muutoinkin noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta maaperän ja pohjaveden sekä pintavesien pilaantumisen estämiseksi. Määräys kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden käyttöturvallisuusohjeen noudattamisesta on annettu, jotta kemikaalien varastointi ei aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveyshaittaa.

 

 

Määräykset 18, 19 ja 20: Poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen.

 

 

Määräys 21 varmistaa, että tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ilmoitusta tai ympäristölupaa.

 

 

Määräys 22 on annettu, koska toiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen tilalla edellyttää sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä.

 

 

Ilmoituspäätöksen voimassaolo

 

 

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaisesta muuttamisesta on tehtävä uusi ilmoitus tai haettava ympäristölupaa.

 

 

Asetusten ja muiden säännösten noudattaminen

 

 

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai siitä poikkeavia säännöksiä voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta päätöksen estämättä noudatettava.

 

 

Päätöksen täytäntöönpano

 

 

Tämän päätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa päätöksen antamisen jälkeen. Päätöstä on noudatettava mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

 

 

Sovelletut oikeusohjeet

 

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014)

 

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014)

 

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

 

Jätelaki (646/2011) 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, 28-31 §, 72-73 §

 

Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

 

Terveydensuojeluasetus (1280/94) 11 §

 

Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000).

 

Valtioneuvoston asetus ilmoituksenvaraisista eläinsuojista (138/2019)

 

Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

 

Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017)

 

 

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

 

 

Eläinsuojailmoituksen käsittelystä peritään käsittelymaksua 2279 euroa. Maksu perustuu Euran, Huittisten ja Säkylän ympäristönsuojeluviranomaisen taksaan.

 

 

Päätöksestä tiedottaminen

 

 

Tämä päätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen ELY-keskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:ssä mainituille sekä julkaistaan Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston nettisivuilla.

 

 

Muutoksenhaku

 

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä.

 

Päätös:

Esityksen mukaan.

 

 

======