Kunnanhallitus
Pöytäkirja 27.09.2021/Pykälä 189

Kunnanhallitus

§ 189

27.09.2021

 

LAUSUNTO / SATAKUNTA-STRATEGIAN LUONNOS

 

420/08.082/2021

 

KH 27.09.2021 § 189

 

Satakunnan maakuntahallitus pyytää Satakuntaliiton sidosryhmiltä lausuntoa Satakuntastrategian luonnoksesta 2. Satakunta-strategia muodostuu vuoteen 2050 tähtäävästä pitkän aikavälin maakuntasuunnitelmasta, lähivuosien kehitystarpeita määrittelevästä maakuntaohjelmasta 2022-2025 ja maakuntaohjelman ympäristöselostuksesta. Satakuntastrategiaan kytkeytyy myös EU:n edellyttämä Satakunnan älykkään erikoistumisen strategia 2021-2027.

 

 

Satakunta-strategia muodostuu vuoteen 2050 tähtäävästä pitkän aikavälin maakuntasuunnitelmasta, joka kuvaa tulevaisuuden tahtotilaa, sekä lähivuosien kehitystarpeita määrittelevästä maakuntaohjelmasta 2022-2025. Maakuntaohjelmaan kytkeytyy myös EU:n edellyttämä Satakunnan älykkään erikoistumisen strategia, jonka tavoitteena on edistää innovaatiotoimintaa. Satakunnan pitkän aikavälin maakuntasuunnitelma antaa suuntaviivat sekä maakuntaohjelman että maakuntakaavan laadinnalle.

 

 

Satakunnan maakuntahallitus päätti 3.6.2019 käynnistää uuden maakuntasuunnitelman valmistelutyön. Uuden maakuntasuunnitelman tavoitevuodeksi asetettiin 2050. Maakuntasuunnitelman laadintaa tuettiin tammi-toukokuussa 2020 skenaariotyöllä, jonka tarkoituksena on ollut hahmottaa maakunnalle useita mahdollisia tulevaisuuksia sekä tapahtumien kulku nykyhetkestä kohti näitä tulevaisuuskuvia.

 

 

Työ- ja elinkeinoministeriö antoi 8.6.2020 maakuntien liitoille ohjeet uuden maakuntaohjelman laatimiseksi vuosille 2022-2025. Satakunnan maakuntahallitus päätti syyskuussa 2020 yhdistää aiemmin käynnistetyn maakuntasuunnitelmaprosessin sekä maakuntaohjelman 2022-2025 laadinnan uudeksi Satakunta-strategian laatimisprosessiksi. Maakuntahallituksen asettama maakuntasuunnitelmatoimikunta toimi Satakunta-strategian laadinnan tukena.

 

 

Taustatietoja:

 

 

Satakunnassa asui vuoden 2020 lopussa 215 416 henkeä, laskua edellisvuodesta 1335 henkeä (-0,6 %). Porin seutukunnan väkiluku oli 130 623 (laskua edellisvuodesta 745 henkeä, -0,6 %), Rauman seutukunnan 66 621 (laskua edellisvuodesta 339 henkeä, -0,5 %) ja Pohjois-Satakunnan 18 172 (laskua edellisvuodesta 252 henkeä, -1,4 %). Satakunnan kunnista Eurajoen väkiluku nousi 50 henkeä (0,5 %). Suhteellisesti vähiten väki aleni Merikarvialla, Porissa ja Raumalla (n. -0,0 - -0,5 %).

 

 

Väkiluvun kehitys on Satakunnassa ollut pitkällä aikavälillä laskeva (kuva 1). Vuodesta 1993 väkiluku on tippunut 10,4 %. Väkiluvun alenevan kehityksen taustalla vaikuttaa negatiivisen nettosyntyvyyden ohella kuntien välisen muuttoliikkeen tappio. Kuntien välisen muuttoliikkeen tappio tosin kutistui merkittävästi koronan johdosta vuonna 2020. Kun kansainvälinen muuttoliikekin pysyi voitollisena, supistui kokonaismuuttotappio hyvin vähäiseksi. Väkiluvun lasku jäi siten pienemmäksi kuin muutamana aikaisempana vuotena. Kaupunki-maaseutuluokituksella tarkasteltuna Satakunnassa kaikkien aluetyyppien väestö on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana lukuun ottamatta ulompien kaupunkialueiden kasvua.

 

 

Satakunnan etuina on heikkenevästä väestökehityksestä huolimatta yhä väestötiheys, joka periaatteessa tutkimusten mukaan lisää työn tuottavuutta ja siten talouskasvua mm. tiheämpien verkostojen kautta. Satakunnan väestötiheys on 27,5 as./km2 (koko Suomi 18,2, v. 2020).

 

 

Maahanmuutto on parantanut kokonaismuuton tasetta ja nettosiirtolaisuudessa on kirjattu keskimäärin maltillista nousua, joskin vuosittaiset vaihtelut ovat olleet suuria. Esimerkiksi vuonna 2006 nettomaahanmuutto oli 197 henkilöä (maahanmuuttajia yhteensä 443), kun vuonna 2016 saldo kohosi jo 762:een (maahanmuuttajia 1107), mikä on korkein lukema ainakin vuoden 1990 jälkeen. Vuoden 2020 nettomaahanmuutto oli 664 henkilöä, mikä oli hieman edellisvuotta (493) enemmän. Maahanmuuttajista osa on suomalaisia paluumuuttajia ja heistä osa on Ruotsista palaavaa eläkeikäistä väestöä. Satakunnassa vieraskielisten osuus on selvästi maan keskiarvoa alempi (3,7 % ja koko maa 7,5 %, v. 2019). Satakunnassa työskentelee runsaasti ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka eivät ole kirjoilla Suomessa.

 

 

Väestökehityksen ongelma piilee osin suhteellisen heikossa syntyvyydessä ja tulomuutossa, sillä mm. alueella syntyneiden osuus väestöstä on maakuntien joukossa seitsemänneksi korkein, mikä viittaa suhteellisen heikkoon tulomuuttoon. Seutukuntien väliset erot väestön kehityksessä ovat yhä suuret. Pohjois-Satakunnassa väestökehitys on ollut Porin ja Rauman seutukuntia selvästi heikompaa. Pohjois-Satakunta on menettänyt väestöstään 24 % vuosina 1993-2020. Porin seutukunnan lasku on ollut suhteessa vähäisintä, -8,4 %. Rauman seutukunnassa pudotus on ollut 9,9 %. Kunnista Porin, Eurajoen ja Rauman väestökehitys on ollut pitkällä aikavälillä maakunnan suotuisinta, joskin niissäkin väkiluku on ollut loivassa laskussa.

 

 

Satakunnassa yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä on 4,9 prosenttiyksikköä valtakunnan keskitasoa korkeampi (27,2 % ja koko maa 22,3 %). Tulevaisuutta leimaa Tilastokeskuksen viimeisimmän väestöennusteen perusteella työikäisen väestön osuuden pieneneminen ja yli 65-vuotiaiden osuuden kasvu, joka tosin tasaantuu 2030-luvun alussa. Satakunnassa on jo nyt maan viidenneksi korkein yli 65-vuotiaiden osuus Vastaavasti työikäisten ja erityisesti alle 15-vuotiaiden osuudet ovat matalampia kuin valtakunnallisesti. Yli 65-vuotiaiden osuus on suurin Pohjois-Satakunnassa, 29,3 %. Porin seutukunnassa osuus on 27,1 % ja Rauman seutukunnassa matalin, 26,7 %.

 

 

Strategisia näkökulmia:

 

 

Satakunnan elintarvikeklusterin vahvuus on sen monipuolisuus. Satakuntaan sijoittuu useita alan valtakunnallisia kärkiyrityksiä ja maakunnassa on myös pitkät perineet sopimustuotannosta, jolla turvataan tuotannon taloudellinen, ekologinen ja eettinen kestävyys. Satakunnan ruoantuotanto on oleellinen osa myös kansallista huoltovarmuutta. Tavoitteena on edistää toimintamalleja ja menetelmiä ruokaketjun ja elintarvikeklusterin vahvistamiseen sekä huolehtia kasvu- ja kuiviketurvetta korvaavien, hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyisten materiaalien kehittämisestä, mikäli turpeen saatavuus heikkenee.

 

 

Älykäs erikoistuminen vahvistaa Satakunnan biotalouden arvoketjuja. Metsäbiotalouden ekosysteemit mahdollistavat uusia ratkaisuja. Biotalouden uusissa arvoketjuissa syntyy liiketoiminnan mahdollisuuksia erityisesti pk-yrityksille (esim. ekosysteemipalvelut, luonnontuotteiden jatkojalostaminen, luontomatkailu). Uusia mahdollisuuksia on myös puurakentamisessa ja uusissa puupohjaisissa tuotteissa. Tavoitteena on hyödyntää kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kasvavia mahdollisuuksia Satakunnassa.

 

 

Tavoitteena Satakunnassa on yrittäjyyden vahvistaminen, yritysten liiketoimintaympäristöjen ilmasto- ja kestävän kasvun tavoitteet huomioiva kehittäminen sekä verkostoituminen myös kansainvälisesti maakunnan elinvoiman ja kasvun edistämiseksi. Tavoitteena on ulkopuolisuuden ehkäisy ja kaiken työvoimapotentiaalin käyttöönotto.

 

 

Yrittäjyyden ja pk-yritysten rooli maakunnan elinvoiman ja kasvun vahvistamisessa on keskeinen. Satakunnassa tavoitteena on lisätä kiinnostusta yrittäjyyteen yrittäjyyskasvatuksen sekä kattavien ja laadukkaiden neuvonta- ja tukipalvelujen avulla. Kattavat ja laadukkaat maakunnalliset ja kansalliset yrityspalvelut tukevat yrittäjänä menestymistä yrityksen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen, osaamisen vahvistaminen ja verkostoituminen myös kansainvälisesti edistävät kasvun mahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen hillintään ja varautumiseen liittyvät haasteet edellyttävät yrityksiltä uutta osaamista.

 

 

Yrittäjiä kannustetaan työelämän laadun ja tuottavuuden parantamiseen, tuotekehitykseen, verkostoitumiseen ja kansainvälistymiseen ja näiden kautta kasvuun. Aloittavia ja toimintaansa kehittäviä yrittäjiä sekä yritysten omistajan- ja sukupolvenvaihdoksia tuetaan.

 

 

Opiskelijoiden kohdalla yrittäjyyskasvatuksen lisäksi tärkeitä ovat työelämävalmiuksien kehittäminen. Työelämävalmiuksien parantaminen ja työelämälähtöinen oppiminen auttavat kiinni työelämään. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville ja ulkopuolisuuden uhan alla oleville, erityisesti nuorille, kohdennetaan monipuolisia tukitoimia työelämävalmiuksien ja elämänhallintaan liittyvien asioiden varmistamiseksi. Tavoitteena on, että mahdollisimman monelle satakuntalaiselle on mahdollisuuksia maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaan tekemiseen, yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Satakunnassa on tarjolla vaihtoehtoisia ja yksilöllisiäkin polkuja ammattiin ja työhön. Oppimisympäristöjä ja vaihtoehtoisia tapoja suorittaa ammatillinen tutkinto tai tutkinnon osia kehitetään edelleen.

 

 

Tavoitteena on löytää ratkaisuja työvoiman kohtaanto-ongelmien vähentämiseen. Työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin sekä oppilaitosten uudenlaiset sopimukselliset menettelyt ja koulutuskokeilut tarjoavat yksilöllisiä ratkaisuja ammattiin valmistumiseen ja työllistymiseen. Keskeinen yhteiskunnallinen haaste niin Satakunnassa kuin kansallisestikin on se, että väestö vähenee ja ikääntyy. Osaavan työvoiman saatavuus on suuri, globaali tulevaisuuden kysymys.

 

 

Satakunta-strategian luonnos 2 on nähtävillä Satakuntaliiton nettisivuilla: https://satakunta.fi/aluekehitys/strategiat-ja-ohjelmat/satakunta-strategia/

 

 

Lausunnot pyydetään toimittamaan 29.10.2021 mennessä.

 

Lisätietoja:

Kunnanjohtaja Teijo Mäenpää, puh. 044 5171 012

 

Kunnanjohtaja:

Kunnanhallitus esittää lausuntonaan seuraavaa:

 

 

Säkylän kunta näkee tärkeänä, että Satakunta-strategiaan lisätään painotuksia maakunnan elintarviketuotantoketjun tärkeydestä ja erittäin mittavasta valtakunnallisesta merkityksestä. Elintarviketuotanto tulee lisätä ainakin sivun 12 taulukkoon, kohtaan voimavarat.

 

 

Samoin Satakunnassa sijaitsevien varuskuntien/Puolustusvoimien laajaa merkitystä välillisine vaikutuksineen on syytä nostaa esille.

 

 

Satakuntaliiton valmistelijoilla on kyky ja taito muokata näiden lisäysten muotoilu ja tarkempi sisältö.

 

Päätös:

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn esityksen.

 

 

======