Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta
Pöytäkirja 13.11.2018/Pykälä 91

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta

§ 91

13.11.2018

 

TATU JA NINA SEPPÄLÄN YMPÄRISTÖLUPA

 

353/64.641/2018

 

PJSYMPLK 13.11.2018 § 91

 

TATU JA NINA SEPPÄLÄN YMPÄRISTÖLUPA

 

 

LUVAN HAKIJA

 

 

Nimi: Tatu ja Nina Seppälä

 

 

 

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

 

 

Tatu ja Nina Seppälä hakevat ympäristölupaa uudelle rakennettavalle lypsykarjapihatolle. Eläinsuoja on tarkoitus rakentaa Euran kunnan Vaaljoen kylän tilalle...

 

 

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

 

 

Ympäristönsuojelulain 27 § (yleinen luvanvaraisuus) ja ympäristönsuojelulain liite 1 kohta 11 a.

 

 

Ympäristönsuojelulain 34 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 10 a kohdan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristöluvan, kun kysymyksessä on vähintään 50 ja enintään 100 lypsylehmän eläinsuoja.

 

 

ASIAN VIREILLETULO

 

 

Ympäristölupahakemus on jätetty Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle 29.8.2018.

 

 

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

 

 

Tilalla harjoitettu lypsykarjatalous on ollut pienimuotoisempaa, joten aikaisempia lupia sillä ei ole. Lupahakemuksen liitteenä ovat pellon vuokra- ja lannanluovutussopimukset.

 

 

Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava. Vaaljoen kylä on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (kh2). Suunniteltu toiminta-alue kuuluu myös laajaan Koskeljärven luo-1 alueeseen eli luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeään alueeseen sekä mv3 alueeseen, joka tarkoittaa merkittävää luontomatkailun kehittämisen kohdevyöhykettä. Alueella ei ole yksityiskohtaista kaavaa.

 

 

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

 

 

Eläinsuojan tuleva rakennuspaikka sijaitsee Euran kunnan Vaaljoen kylässä.... Uusi eläinsuoja on tarkoitus sijoittaa tilakeskuksen ja toiminnanharjoittajien asunnon yhteyteen nykyisin laitumena olevalle alueelle.

 

 

Alue on Vaaljärven lähivaluma-aluetta, josta vedet valuvat ojia pitkin runsaan kilometrin matkan ennen laskemistaan Vaaljärveen. Eläinsuojan lähimmät kaksi asuinrakennusta, joista toinen on toiminnanharjoittajien oma, sijaitsevat alle sadan metrin päässä eläinsuojasta. Seuraavat asunnot ovat 200-300 metrin etäisyydellä. Vaaljoen kyläkeskukseen on matkaa 600-700. Erityisiä häiriintyviä kohteita ei lähialueella ole.

 

 

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimpään pohjavesialueeseen on 1,4 kilometriä.

 

 

LAITOKSEN TOIMINTA

 

 

Yleiskuvaus toiminnasta

 

 

Ympäristölupaa haetaan lypsykarjanavetan laajentuvalle toiminnalle. Laajennuksen jälkeen maitoa tuotetaan 600 000 kg vuodessa. Laajennuksen yhteydessä tilalle rakennetaan uusi lypsykarjapihatto. Tilalla on tällä hetkellä parsinavetta, jossa on lypsylehmäpaikkoja 34, 12-24 kk ikäisille hiehoille 22 paikkaa, 6-12 kk ikäisille lehmävasikoille 10 paikkaa ja alle 6 kk:n ikäisille vasikoille 10 paikkaa. Parsinavetta jää toiminnan laajetessa tyhjilleen ja kaikki eläimet siirretään uuteen pihattonavettaan, jossa on lypsyrobotti. Uudessa navetassa on lypsylehmäpaikkoja 78, 12-24 kk:n ikäisille hiehoille 31 paikkaa, 6-12 kk:n ikäisille lehmävasikoille 10 paikkaa ja alle 6 kk:n ikäisille vasikoille 22 paikkaa. Sonnivasikat myydään pois ennen 6 kk:n ikää. Muutoksen jälkeen ainoastaan hiehot (31 kpl) ja 6-12 kk ikäiset vasikat (10 kpl) laiduntavat. Eläimiä pidetään laitumella 3-4 kk vuodessa ja ne ovat laidunkaudella öisin ulkona. Laidunpinta-ala on 5, 47 ja laitumet sijoittuvat eläinsuojan ympäristöön. Eläimiä ei ruokita laitumille, eivätkä laitumet rajoitu vesistöön. Varsinaisia jaloittelualueita/ulkotarhoja ei tilalla ole.

 

 

Lannan varastointi ja levitys

 

 

Uudessa pihattonavetassa on suurimmaksi osaksi lietelantajärjestelmä. Lietelannalla ovat 73 lypsylehmää, 31 hiehoa (12-24 kk), 10 lehmävasikkaa (6-12 kk) eli yhteensä 114 eläinpaikkaa. Poikima- ja sairaskarsinassa sekä vasikkalassa on kuivikepohja, josta muodostuu kuivikelantaa. Kuivikepohjalla on yhteensä 27 paikkaa, joista alle 6 kk ikäisiä vasikoita on 22 ja umpilehmiä viisi.

 

 

Uuden navetan yhteyteen rakennetaan uusi 2478 m³ lietesäiliö. Vanhan parsinavetan yhteydessä sijaitsevat vanha 235 m³ lietesäiliö sekä 330 m³ kokoinen katettu virtsasäiliö. Vanha lietesäiliö jää varakäyttöön. Säiliöt ovat betonirakenteisia. Uutta lietesäiliötä ei kateta.

 

 

Kuivikkeena kuivikepohjassa käytetään lähinnä olkea ja purua. Kuivikepohja tyhjennetään noin 6 kertaa vuodessa. Tilan käytössä on kaksi kuivalantalaa, joista toinen 400 m³- kokoinen lantala sijaitsee vanhan parsinavetan yhteydessä. Tämä lantala on kattamaton ja sen alla sijaitsee virtsakaivo, jonne virtsa ja sadevedet johdetaan. Toinen lantala, jota pääasiassa toiminnan muutoksen jälkeen käytetään, on 400 m³- kokoinen katettu etälantala ja se sijaitsee tilan Keskitalo 50-424-1-47 alueella noin kilometrin päässä tilakeskuksesta.

 

 

Kaikki tilalla syntyvä lanta käytetään lannoitteena joko omilla/vuokratuilla pelloilla tai lannan vastaanottajien pelloilla. Levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 118,8 ha, josta omaa on 49,52 ha, vuokrapeltoa 1,28 ha ja sopimuspeltoa 68 ha. Lantaa levitetään sulan maan aikana.

 

 

Jätevedet, öljysäiliöt, jätehuolto ja liikenne

 

 

Koko toiminnan vedenkulutuksen arvio vuorokaudessa on noin 8000 l. Maitohuoneen jätevesiä arvioidaan syntyvän 27,5 m³ ja muita pesuvesiä 50 m³ vuodessa. Jätevedet johdetaan uuteen rakennettavaan lietesäiliöön. WC:n jätevesille, joita arvioidaan syntyvän 6 m³/a, rakennetaan oma 6 m³ umpisäiliö. Esikuivatun säilörehun (laakasiilo 800 t/a ja pyöröpaalaus 50 t/a) puristeneste johdetaan 5 m³ kokoiseen umpikaivoon ja sieltä lietesäiliöön ja sitä kautta peltolevitykseen. Eläinsuojaa ei lämmitetä, mutta siellä on lämmöneritys. Uudessa navetassa on valoharja ja verhoseinät, jolloin ilmanvaihto on luonnollista. Tilalla on kolme maanpäällistä polttoainesäiliötä koneiden tankkausta ja viljan kuivausta varten. Säiliöiden tilavuudet ovat 5, 2,8 ja 3 m³. Säiliöt on sijoitettu betonilaatan ja valuma-altaan päälle. Muita öljytuotteita on enintään 400 litraa. Ne säilytetään sisällä korjaamohallissa.

 

 

Toiminnassa syntyy jätteinä kuolleita eläimiä arviolta noin 4 kpl vuosittain. Eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:n raatokeräykseen. Muoviset lannoitesäkit (n. 150 kg) annetaan 4H-yhdistyksen keräykseen. Sekajätteiden osalta (mm. paalimuovit) on liitytty kunnalliseen jätekeräykseen ja vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt (50 l), vanhat torjunta-aineet (n. 2 l) ja loisteputket (n. 10 kpl) viedään vaarallisten jätteiden keräykseen. Akut (3 kpl) ja metalliromut (n. 200 kg) myydään romunkeräykseen. Pilaantuneet rehut (n. 3 tn) varastoidaan lantalaan ja toimitetaan siitä pellolle.

 

 

Liikenne tilakeskukseen kulkee Tarvaistentieltä. Matkaa on noin 200 metriä. Tätä tietä käyttävät maitoauto joka toinen päivä ja rehuauto noin 8 kertaa vuodessa. Lisäksi on henkilöliikennettä sekä lietteen kuljetuksia. Tilakeskuksen sisäistä liikennettä on säilörehun siirtäminen kerran päivässä laakasiilolta navettaan alle 100 metrin matka.

 

 

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

 

 

Ympäristökuormitusta ja sen rajoittamista on arvioitu hakemuksen, tarkastuksessa saatujen tietojen ja yleisesti tiedossa olevien asioiden perusteella. Toiminnasta mahdollisesti syntyvät päästöt ovat haju ja melu, ravinnepäästöt vesistöön sekä päästöt ilmaan ja maaperään.

 

 

Navetan toiminnasta aiheutuva keskeinen päästö on lannanlevityksen seurauksena pintavesiin aiheutuva ravinteiden hajakuormitus. Toisaalta lannankäyttö vähentää teollisten ravinteiden käyttötarvetta ja parantaa peltomaan laatua. Lannan levitys tapahtuu kuivaan aikaan eikä koskaan jäätyneeseen maahan. Lisäksi lannan levityksessä noudatetaan suojaetäisyyksiä vesistöihin. Ravinnepäästöjä ja lannan varastoinnista aiheutuvia mikrobiologisia riskejä maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin on mahdollista rajoittaa riittävän suurten ja tiiviiden lantavarastojen avulla ja sijoittamalla lantavarastot vesiensuojelun kannalta edulliseen paikkaan. Lannoitteita levitetään pelloille tarkasti vain tarvittava määrä ja myös kasvinsuojeluaineita käytetään vain tarpeen mukaan. Kuormauksen ja kuljetuksen yhteydessä syntyviin riskeihin varaudutaan hyvällä kuljetus- ja kuormauskalustolla sekä päällystämällä kuormausalustat. Kaikille eläimille tehdään ruokintasuunnitelmat ikäluokittain ja eri tuotosvaiheessa oleville lypsylehmille. Eläimet saavat tarvitsemansa ravintoaineet ja näin vähennetään lannan typpipitoisuutta ja näin syntyy vähemmän haituvaa ammoniakkia. Naudan tarpeen mukainen määrä fosforia pienentää lannan fosforipitoisuutta. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa toteutetaan mm. siinä, että maito esijäähdytetään ennen kuin se menee maitotankkiin ja jäähdytyksessä syntyvä lämpö otetaan taiteen. Tulevaisuuden suunnitelmissa on hankkia aurinkokennoja navetan katolle.

 

 

Lannan varastoinnista ja levityksestä aiheutuu hajuhaittoja sekä haitallisten ammoniakkikaasujen päästöjä ilmaan. Lietteen levityksessä on käytössä letkulevitin. Mahdollisimman pian levityksen jälkeen tapahtuva multaus vähentää myös omalta osaltaan syntyviä hajuhaittoja. Karjankasvatus aiheuttaa myös metaanipäästöjä. Päästöjä ilmaan aiheuttavat lantalasta haihtuvat kaasut. Toiminnasta syntyy hajuhaittoja eläinsuojasta, lantaloista sekä lannan siirron ja levityksen yhteydessä.

 

 

Eläinraatojen ja muiden jätteiden asianmukainen käsittely vähentää toiminnan haitallisia ympäristövaikutuksia. Jätteiden ja kemikaalien asiallinen varastointi vähentää ympäristön pilaantumisen riskejä.

 

 

Tilalle kohdistuva liikenne aiheuttaa melua ja tärinää. Uudessa navetassa on luonnollinen ilmanvaihto, joten toiminnasta ei aiheudu puhaltimien tuottamaa melua. Lisäksi kaikki eläimet ovat samassa rakennuksessa, mikä vähentää niiden ääntelyä. Lypsyjärjestelmässä on äänenvaimennus. Polttoainesäiliöt muodostavat potentiaalisen maaperän pilaantumisriskin vahinkotapauksissa. Polttoainesäiliöt on tarkastettu viimeksi vuonna 2008 ja niiden tämänhetkinen kunto on silmämääräisesti arvioituna hyvä.

 

 

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT

 

 

Toiminnasta ei oleteta aiheutuvan merkittäviä eikä pysyviä vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan ympäristöriskit arvioidaan kohtalaisiksi.

 

 

Hakemuksen mukainen toiminta ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista selvitystä.

 

 

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

 

 

Tilalla noudatetaan normaalia maataloustuotannon toiminnan tarkkailua ja seurantaa mm. tuotantomääristä. Maatalouden ympäristötukijärjestelmään liittyy mm. peltojen viljavuustutkimus viiden vuoden välein ja lannan ravinnepitoisuuksien määritystä.

 

 

Hakija ei hakemuksessa esitä erikseen toiminnan vaikutusten tarkkailua.

 

 

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

 

Lupahakemuksesta tiedottaminen

 

 

Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Euran kunnan ilmoitustaululla 30.8.-28.9.2018 ja kuulutusta koskeva tiedotus on julkaistu Alasatakunta- lehdessä. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asiaosaisille. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Pyhäjärviseudun ympäristötoimistossa.

 

 

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet

 

 

Hakemuksen johdosta ei ole pyydetty lausuntoja eikä jätetty muistutuksia eikä esitetty mielipiteitä.

 

 

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

 

 

Tilalla on suoritettu 15.10.2018 ympäristölupatarkastus, jossa olivat läsnä toiminnanharjoittajat Tatu ja Nina Seppälä sekä ympäristötarkastaja Johanna Thessler. Ympäristölupatarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty ympäristölupa-asiakirjoihin.

 

 

YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ympäristöpäällikkö:

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta päättää myöntää Tatu ja Nina Seppälälle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan lypsykarjatilan toiminnalle Euran kunnan Vaaljoen kylään.... Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä.

 

 

Lannan varastointi

 

 

1. Eläinsuojassa syntyvä lietelanta, kuivikelanta ja pesuvedet on varastoitava vesitiiviissä varastointitiloissa. Sulamisvesien valuminen lannan säilytystiloihin on estettävä. Käytettävissä tulee olla niin paljon vesitiivistä varastointitilaa, että niissä voidaan varastoida lanta joko levityshetkeen tai jatkokäsittelyyn toimittamiseen asti. Luvan mukaisella eläinmäärällä tämä tarkoittaa n. 2200 m³ lietteen ja n. 280 m³ kuivalannan varastointitilavuutta. Lietevaraston mitoituksessa on lisäksi otettava huomioon jätevesien ja sadeveden varastotarve.

 

 

2. Käytössä olevat lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Varastojen kunto on tarkistettava tyhjennyksen yhteydessä ja niiden kuntoa on muutoinkin tarkkailtava. Lantavarastoissa olevat mahdolliset vuodot ja muut puutteet on korjattava välittömästi.

 

 

Pohjarakenteet

 

 

3. Eläinsuojarakennusten pohjarakenteiden sekä lannan ja jätevesien siirtokourujen ja viemärien tulee olla vesitiiviitä siten, että lannan, jätevesien ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin estetään. Rakenteissa olevat puutteet on korjattava välittömästi.

 

 

Laidunnus

 

 

4. Laiduntaminen tulee järjestää siten, että siitä ei aiheudu pohja- eikä pintavesien pilaantumista eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta.

 

 

Lannan ja jätevesien käsittely ja hyödyntäminen

 

 

5. Lanta ja jätevedet on varastoitava, käsiteltävä ja hyödynnettävä siten, että sitä ei joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta on välittömästi korjattava talteen.

 

 

6. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Alueelta ympäristöön voidaan johtaa vain puhtaita sadevesiä. Lannan kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja huolehdittava, että lantaa ei joudu tielle.

 

 

7. Lanta ja pesuvedet on joko hyödynnettävä lannoitteena pellolla tai toimitettava käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan käsittelylaitokseen. Lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla käytettävissä luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 73 hehtaaria, jos kaikki lanta käytetään lannoitteena pellolla.

 

 

8. Pellolle levitetty lanta on kynnettävä tai muulla tavalla muokattava maan sisään yhden vuorokauden kuluessa levityksestä. Kohtuuttoman hajuhaitan syntyminen naapureille tulee estää mm. välttämällä lannan käsittelyä ja levitystä yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä, näiden aattopäivinä sekä juhlatilaisuuksien aikana.

 

 

9. Lantaa levitettäessä pellolle on talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen sekä lasku- ja valtaojien varsille jätettävä riittävän leveät suoja-alueet, joille ei levitetä lantaa.

 

 

Jätteet ja yleinen siisteys

 

 

10. Tilalla kuolleet eläimet ja muut eläinperäiset tuotteet, joita ei ole tarkoitettu ihmisravinnoksi ja joka on muuta kuin lantaa, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty.

 

 

11. Haittaeläimiä on tarvittaessa torjuttava rehuhygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja eläinsuojan rakenteisiin aiheutuvien haittojen estämiseksi.

 

 

12. Poltto- ja voiteluaineita, kemikaaleja ja toiminnassa syntyviä jätteitä on varastoitava ja käsiteltävä alueella siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Toiminnanharjoittajan on muutenkin huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä.

 

 

13. Hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi toimitettavan jätteen saa luovuttaa vain asianmukaiseen käsittelyyn tai kuljetukseen, joka on hyväksytty ympäristönsuojelu- tai jätelain edellyttämällä tavalla. Vaaralliset jätteet kuten loisteputket ja jäteöljyt on pidettävä muusta jätteestä erillään ja toimitettava vaaralliselle jätteelle tarkoitettuun keräykseen.

 

 

Raportointi

 

 

 

14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Seuraavat asiat on pyydettäessä esitettävä ympäristönsuojelun valvontaviranomaiselle:

 

 

- tiedot eläinmääristä

 

- tiedot lantamääristä, levitysaloista ja muista mahdollisista lannan toimituspaikoista sopimuksineen

 

- tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja käsittelytavoista

 

- yhteenveto syntyneiden jätteiden määristä, lajeista ja niiden toimituspaikoista ja - päivämääristä.

 

- tiedot mahdollisista laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista.

 

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö

 

 

15. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava tilan oloihin soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

 

 

Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi ja käsittely

 

 

16. Polttoaineita, kemikaaleja, vaarallisia jätteitä, jätteitä, raaka-aineita ja tuotteita on käsiteltävä ja varastoitava siten, että niiden päätyminen pohjaveteen ja pintavesiin estetään, sekä niin että ne eivät aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Polttoaineita ja öljyjä on varastoitava tiiviissä säiliöissä tarkoitukseen soveltuvalla alustalla. Polttonestevarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkastaa riittävän usein.

 

 

Onnettomuus- ja häiriötilanteet sekä muut poikkeukselliset tilanteet

 

 

17. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja haitallisten ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

 

 

18. Onnettomuus- ja häiriötilanteita varten toiminta-alueella on oltava riittävä alkusammutus- ja vuotojen torjuntakalusto sekä riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen.

 

 

19. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava toiminta-alueen rakenteiden ja laitteistojen huollosta ja kunnossapidosta siten, että ne eivät käytön aikana vioitu tai muutu siten, että toiminnasta aiheutuvien ympäristö- tai terveysvahinkojen riski lisääntyy.

 

 

Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen

 

 

20. Ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

 

 

21. Toiminnan keskeytyessä tai loppuessa toiminnassa varastoidut lanta ja jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen viipymättä tai viimeistään 12 kuukauden kuluessa keskeytymisestä. Toiminnan loputtua laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

 

 

 

RATKAISUN PERUSTELUT

 

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

 

Toimittaessa hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitetyllä tavalla toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupapäätöstä annettaessa on muutoinkin otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

 

 

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, haittaa luonnolle tai sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Siitä ei myöskään aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, tai vedenhankinnan tai muulta yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.

 

 

Lupamääräysten perustelut

 

 

Lupamääräykset 1-9 on annettu sen varmistamiseksi, että lannan varastointi, käsittely ja hyödyntäminen eivät aiheuta vesistökuormitusta, pinta- tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Lupamääräykset on osittain annettu ennaltaehkäiseviksi toimiksi ympäristöonnettomuuksien syntymisen estämiseksi.

 

 

Lupamääräykset 1-9 on annettu myös sen varmistamiseksi, että lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely tilalla eivät aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointitilavuus on laskettu valtioneuvoston asetuksen mukaisilla eläinkohtaisilla lietelanta- ja kuivikelantakertoimilla. Lannan varastointi sekä varastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä ympäristöön, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Ylimääräisten vesien pääsy lannan ja jätevesien varastointitiloihin aiheuttaa mm. varastointitilojen täyttymisen ennenaikaisesti. Ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto).

 

 

Varastojen vuosittaisella tyhjentämisellä (lupamääräys 2) varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi.

 

 

Lupamääräys 3 on annettu varmistavaksi ja ennaltaehkäiseväksi toimeksi pinta- ja pohjavesien pilaantumisen estämiseksi.

 

 

Lupamääräys 4 on annettu sen varmistamiseksi, että nautojen laiduntamisesta ei aiheudu kohtuutonta rasitusta naapuruston asukkaille, kuten viihtyvyys tai terveyshaittaa

 

 

Lupamääräyksellä 6 pyritään estämään alueelta johdettavien sadevesien aiheuttamat haitat pintavesille.

 

 

Peltoalavaatimus (lupamääräys 7) perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen. Peltoalavaatimus tarkoittaa tilannetta, jossa kaikki lanta käytetään lannoitteena pellolla. Lannan toimittaminen muuhun käsittelyyn ja/tai luovuttaminen lannoitekäyttöön muille viljelijöille vähentää tarvittavan oman peltoalan määrää.

 

 

Lupamääräys 8 on annettu lannan levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen, ravinteiden vesistöpäästöjen sekä ammoniakin ilmaan joutumisen ehkäisemiseksi. Lannan levityksestä aiheutuva hajuhaitta on kestoltaan lyhytaikaista ja sitä voidaan vähentää suorittamalla multaus mahdollisimman nopeasti, suositeltavaa on mullata pelto neljän tunnin sisällä levittämisestä. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä käsittelyä ja levitystä sellaisina ajankohtina, kuten yleisinä juhlapäivinä, koulujen yms. tiedossa olevien juhlatilaisuuksien aikana, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa esim. levityspeltojen naapureille. Lannan levityksestä ei saa myöskään aiheutua muuta kohtuutonta haittaa naapureille, joten lannan levityksessä tulee ottaa huomioon levityspellon sijainti ja etäisyys suhteessa häiriintyviin kohteisiin.

 

 

Levittämällä lanta pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä ja kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista ja jättämällä peltojen viereisten vesistöjen rannoille, lasku- ja valtaojien varsille sekä mahdollisten talousvesikaivojen ympärille suoja-alueet voidaan ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin ehkäistä sekä estää kohtuuttoman haitan syntyminen naapureille (lupamääräys 9). Suoja-alueet perustuvat valtioneuvoston antamaan asetukseen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta, jonka mukaan typpilannoitus on kielletty viidestä kymmeneen metriä lähempänä vesistöä muokkaamisesta riippuen ja talousvesikaivojen ja -lähteiden ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30-100 metrin levyinen vyöhyke, jota ei lannoiteta lannalla ja orgaanisilla lannoitevalmisteilla

 

 

Lupamääräyksen 10 mukaisesti tilalla kuolleiden tuotantoeläimistä saatavien sivutuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan estää raatojen hautaamisen kautta vesien ja pohjaveden pilaantumisen vaaran syntyminen ja valvomattoman polton kautta ilman pilaantuminen sekä mahdollisten eläintautien leviäminen ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kuolleiden eläinten ruhojen ja eläinperäisten tuotteiden asianmukaisella hävittämisellä voidaan myös estää naapureille aiheutuvan viihtyvyyshaitan syntyminen.

 

 

Haittaeläinten torjunnalla (lupamääräys 10) estetään haitallisten ympäristövaikutusten, kuten terveys-, ympäristö-, epäsiisteys- ja viihtyisyyshaitan syntyminen. Haittaeläimillä tarkoitetaan mm. rottia, hiiriä, kärpäsiä sekä muita haitallisia hyönteisiä ja tuholaisia.

 

 

Lupamääräykset 12 ja 13 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Vaarallisten jätteiden, kuten jäteöljyn, akkujen ja loisteputkien, toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä.

 

 

 

Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 14 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä.

 

 

Lupamääräyksellä 15 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia.

 

 

Lupamääräys 16 on annettu yleisesti sen varmistamiseksi, että raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet varastoidaan ja käsitellään toiminnassa niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai muutakaan haittaa ympäristölle. Polttonesteiden varastoinnissa ja käsittelyssä tulee muutoinkin noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta maaperän ja pohjaveden sekä pintavesien pilaantumisen estämiseksi. Määräys kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden käyttöturvallisuusohjeen noudattamisesta on annettu, jotta kemikaalien varastointi ei aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveyshaittaa.

 

 

Lupamääräykset 17, 18 ja 19: Poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen ja onnettomuuden sattuessa korjaamistoimiin on ryhdyttävä mahdollisimman nopeasti.

 

 

Lupamääräys 20 varmistaa, että tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

 

 

Lupamääräys 21 on annettu, koska toiminnan keskeyttäminen tai lopettaminen tilalla edellyttää sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet poistetaan. Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä.

 

 

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

 

 

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

 

 

ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN

 

 

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

 

 

Lannan varastoinnissa ja käsittelyssä tulee noudattaa asetuksessa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) annettuja määräyksiä ja ohjeita.

 

 

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

Toimintaa on harjoitettava tämän luvan mukaisesti sen jälkeen, kun tämä päätös saavuttaa lainvoiman.

 

 

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5. luku; Lupamenettely, 6. luku; Lupaharkinta ja lupamääräykset, 8. luku; Lupapäätös ja 9. luku; Luvan voimassaolo, muuttaminen ja toiminnan lopettaminen. 19. luku; Muutoksen haku ja päätöksen täytäntöönpano

 

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 1. luku; Lupaviranomaisen toimivalta, 2. luku; Lupahakemus, 3. luku; Lupahakemuksen käsittely ja lupapäätös

 

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

 

Jätelaki (646/2011) 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, 28-31 §, 72-73 §

 

Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

 

Terveydensuojeluasetus (1280/94) 11 §

 

Asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)

 

 

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

 

Ympäristöluvan käsittelystä peritään käsittelymaksua 1 371 euroa. Maksu perustuu Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan1.3.2018 voimaan tulleeseen taksaan.

 

 

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

 

Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely- ympäristökeskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:ssä mainituille sekä julkaistaan kunnan ilmoitustaululla.

 

 

MUUTOKSENHAKU

 

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä.

 

Päätös:

Esityksen mukaan.

======