Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta
Pöytäkirja 02.10.2018/Pykälä 78

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta

§ 78

02.10.2018

 

SÄTERIN HIEKKA OY:N MAA-AINESTEN OTTOLUPA/RAUHALA

 

205/65.651/2018

 

PJSYMPLK 02.10.2018 § 78

 

HAKIJA

 

Säterin Hiekka Oy

 

...

 

 

MAANOMISTAJA

 

...

 

 

OTTOALUE

 

 

Suunniteltu ottoalue sijaitsee Säkylän kunnan Kankaanpään kylässä ... . Tilan ... pinta-ala on noin 3,6 ha, josta suunniteltua ottoaluetta on noin 2,8 ha. Suunniteltu maa-aineksen ottoalue sijaitsee Säkylänharjun laajan harjualueen luoteis-/pohjoisosissa alueella, jossa sijaitsee useita maa-ainesten ottoalueita. Suunnitellulla ottoalueella ei ole aikaisemmin ollut maa-ainestenottolupaa ja se on tällä hetkellä pääosin metsätalouskäytössä. Maanpinta on varsin loivapiirteistä laskien kaakosta luoteeseen. Tämänhetkinen kasvillisuus alueella on kanerva- ja jäkälätyypin kangasta sekä paikoin puolukkatyypin kangasta. Pohjakerros on jäkälävaltaista ja puusto mäntymetsää. Ottoalue rajoittuu länsinurkasta metsätiehen, lounaisnurkasta metsään ja muualta olemassa olevaan maa-aineksen ottoalueeseen.

 

 

Köyliön Kankaanpään kylä sijaitsee suunnitelma-alueesta luoteeseen noin 3,5 km:n etäisyydellä, Vuorenmaan kylä itään n. 4 km:n ja Säkylän kuntataajama länteen noin 5 km:n etäisyydellä. Alueen etäisyys Huovinrinteen varuskuntaan on noin 2 km ja lähimpään asumukseen noin kilometri. Alue on syrjäistä seutua, joten ottoalueen ja asutuksen tai muun mahdollisesti häiriintyvän kohteen väliin jää suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeet ovat havupuumetsää kasvavaa harjualuetta.

 

 

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

 

 

Maa-aineslain 4 §:n mukaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi tai paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi on oltava lupa.

 

 

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

 

Luvan maa-ainesten ottamiseen myöntää maa-aineslain 7 §:n mukaan kunnan määräämä viranomainen, joka on Euran ja Säkylän kunnissa Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta.

 

 

ASIAN VIREILLETULO

 

 

Maa-aineslupahakemus on jätetty Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle 18.5.2018.

 

 

OTTOALUEEN KAAVOITUS, RAJOITUKSET JA VANHAT LUVAT

 

 

 

Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava. Ottoalue sijaitsee Säkylänharjun-Virttaankankaan pohjavesialueella, joka on yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (pv). Tuleva ottoalue sijaitsee myös "me2" alueella, joka tarkoittaa puolustusvoimien ampumatoiminnoista johtuvaa melualuetta, jolla melutaso LAeg(7-22) ylittää tason 50 dB. Ottamisalueella ei ole muita asiaan vaikuttavia merkintöjä eikä erityisiä luonnon- tai maisemansuojelullisia arvoja. Alueella ei ole voimassa muita kaavoja eikä siellä ole toimenpidekieltoa tai erityisiä rajoituksia.

 

 

Suunnitellulta ottoalueelta ei ole aikaisemmin otettu maa-aineksia.

 

 

OTTOSUUNNITELMA/ASIASELOSTUS

 

 

Säterin Hiekka Oy hakee lupaa hiekan ottamiseksi. Ottamisalueen pinta-ala on 2,8 ha, otettavan aineksen määrä 84 000 m³ ja arvioitu vuotuinen otto n. 10 000 m³. Lupaa haetaan 10 vuodeksi.

 

 

Ottotoiminta aloitetaan suunnitelma-alueen kaakkoisosasta, joka on yhteydessä hakijan olemassa olevaan maanottoalueeseen. Täältä maa-ainesten otto etenee luoteeseen tilan pituussuunnassa. Puustoa kaadetaan ja pintamaata poistetaan kerrallaan vain noin kahden vuoden materiaalitarpeita ajatellen. Näin toimien pohjavettä suojaavat kerrokset säilyvät mahdollisimman pitkään ja avointa aluetta on mahdollisimman vähän auki kerrallaan. Pintamaat kuoritaan ja varastoidaan alueen reunoille, mistä ne ovat helposti otettavissa käyttöön maisemointia varten. Naapuritiloihin jätetään riittävän leveät suojavyöhykkeet siten, että olemassa olevat metsätiet mahtuvat edelleen raja-alueille. Suunnitelma-alueella ei ole rasitteena tieoikeuksia. Ottotoiminnassa noudatetaan seuraavia yleisiä ohjeita: ottoalue ja kaivuraja sekä ottotaso merkitään maastoon, ottoalueesta varoitetaan käyttäen lippusiimaa tai köysiaitaa, joka varustetaan varoituskilvin, alueen pintamaat varastoidaan ja käytetään maisemoinnin yhteydessä alueen verhoiluun, kaivualueella ei polteta eikä sinne haudata jätteitä.

 

 

Alueelta hyödynnettävä maa-aines ajetaan alueen kaakkoiskulmasta sijaitsevan olemassa olevan kulkuyhteyden kautta nykyiselle hakijan omistuksessa olevalle maa-ainesten käsittelyasemalle. Tarvittaessa maa-aineksia jalostetaan seulomalla ja kuivaamalla. Jalostetut maa-ainekset varastoidaan olemassa oleviin tiloihin. Alueella toimii pyöräkuormaaja ja kaivinkone. Koneiden tankkausalue sijaitsee hakijan olemassa olevalla käsittelyasemalla.

 

 

Ympäristövaikutuksia ovat mm. vaikutukset ympäristön eläimistöön sekä kasvillisuuteen. Alueelta ei ole havaintoja suojeltavista kasveista eikä eläimistä. Lisäksi alue on melko pieni, joten sillä ei ole pysyvää eikä laaja vaikutusta lajistoon. Maa-ainesten ottotoiminnan ja maa-ainesten jalostustoiminnan vaikutukset ympäristöön ovat maiseman muutos sekä mahdolliset pöly- ja meluhaitat. Lisäksi toiminnan riskitekijöitä ovat mm. koneiden ja laitteiden öljy- tai polttoainevuodot. Toiminta-alue on tarkkaan rajattu ja pinta-alaltaan pienehkö, joten riskitekijät rajoittuvat varsin pienelle alueelle. Toiminta-aika alueella on rajallinen ja ottotoiminnan jälkeen alue maisemoidaan ja palautetaan metsätalouskäyttöön. Maisemoinnin seurauksena alueelle muodostuu nopeasti hyvä, humuspitoinen kasvupohja uudelle ja suojaavalle aluskasvillisuudelle ja metsälle. Jälkihoitotoimenpiteillä alue saatetaan jälleen metsätalouskäyttöön, jolloin maisemavauriot jäävät vähäisiksi ja väliaikaisiksi. Pölylähteitä ovat mm. liikenne sekä varastokasat. Pölylaskeuma on merkittävä yleensä vain toiminta-alueella. Tarvittaessa pölyämistä estetään kastelemalla. Melua syntyy maa-aineksen kuljetuksesta jatkojalostuspaikalle, seulonnasta ja kuivauksesta sekä jalostettujen maa-ainesten kuljetuksista. Melua vähennetään tarvittaessa meluestein.

 

 

Ottamisalueella ei säilytetä öljytuotteita eikä huolleta tai tankata koneita. Vuotojen varalta työkoneiden tankkauspaikat ja paikoitusalue sijoitetaan vettä läpäisemättömälle alustalle, joka estää öljyn tai polttoaineen pääsyn maaperään. Tankkaus suoritetaan säiliöstä, joka on varustettu ylivuodon estolla. Kaivualueella ei polteta eikä sinne haudata jätteitä. Aluetta ei käytetä myöskään ylijäämämassojen läjitysalueena.

 

 

Pohjaveden pintaa on lähialueella tarkkailtu kahdesta pisteestä. Suunnitelma-alueen kaakkoispuolella n. 300 m päässä on pohjaveden havaintoputki. Alueen lounaispuolella noin 250 m päässä sijaitsee Säterin Hiekka Oy:n maanottoa palvelevan huolto - ja talousrakennuksen kaivo, josta pohjaveden pintaa myös tarkkaillaan. Lähialueen pohjaveden mittauspisteiden perusteella pohjaveden pinta suunnitelma-alueella on noin tasolla + 60,0. Maa-aineksen ottoa on suunniteltu toteutettavan noin 3 m syvyyteen nykyisestä maanpinnasta. Ottotoiminnan pohjan tasoksi luoteiskulmassa tulisi täten noin + 75 ja kaakkoiskulmassa noin +80. Suojakerrospaksuus pohjaveteen nähden on siis reilusti yli 10 metriä.

 

 

Ottotoiminnan jälkeen ja jo toiminnan aikana suoritetaan alueen maisemointia. Rinteet luiskataan ja verhoillaan alueelta kuoritulla pintamaalla. Luiskat muotoillaan kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Loivennusvaran säilyttämiseksi kaivualue merkitään maastoon, Maastomuotoilun jälkeen rinteet ovat riittävän loivia, jotta alueen saattaminen takaisin metsätalouskäyttöön onnistuu hyvin eikä alueella liikkumiselle ole esteitä.

 

 

Alueen pohja tasataan suunniteltuun tasoon +75-+82. Pohja verhoillaan alueelta kuorituilla pintamailla. Pintamailla verhoilu tapahtuu siten, että alueen reunoille varastoidut pintamaat levitetään luiskiin ja pojalle ja sekoitetaan alustan hiekan pintaosien kanssa. Alueella mahdollisesti jääneet lohkareet murskataan tai haudataan luiskien taitekohtiin. Ajoteiden ja laitteiden tiivistämät kohdat revitään auki ja tasoitetaan. Pintamailla verhoiltujen luiskien ja pohjan metsittyminen tapahtuu luonnonsiemennyksellä. Maisemoinnin seurauksena alueella muodostuu nopeasti hyvä humuspitoinen kasvupohja uudella ja suojaavalle aluskasvillisuudelle ja metsälle. Jälkihoitotoimenpiteillä alue saatetaan jälleen metsätalouskäyttöön, jolloin maisemavauriot jäävät vähäisiksi.

 

 

KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

 

 

Maa-aineslain 5 a §:n mukaan jätehuoltosuunnitelma on tehtävä, jos ainesten ottamisessa tai niiden varastoinnissa tai jalostamisessa syntyy ympäristönsuojelulain 45a §:n 1 momentissa tarkoitettua kaivannaisjätettä. Maa-ainesten ottamisen yhteydessä syntyviä kaivannaisjätteitä voivat olla esimerkiksi kaivualueiden pintamaat, sivukivet, selkeytys- ja pesulietealtaiden lietteet, kivituhka ja vastaavat ainekset, jos niitä ei käytetä tai voida käyttää hyödyksi jokseenkin välittömästi ja suunnitelmallisesti esimerkiksi rakentamisessa tai ottamisalueiden jälkihoidossa.

 

 

Maa-ainestenottosuunnitelman yhteydessä on esitetty kaivannaisjätteiden jätehuoltosuunnitelma, jonka mukaan maa-ainestenoton yhteydessä syntyy seuraavia kaivannaisjätteiksi luettavia aineksia: pintamaita, kantoja ja hakkuutähteitä. Syntyvien pintamaiden määräksi arvioidaan n. 8 500 m³ ja kantojen ja hakkuutähteiden noin 4 500 m³. Pintamaat varastoidaan suunnitelma-alueen reunoille. Kaivannaisjätteet käytetään hyödyksi maisemoinnissa pintaverhoilumateriaalina..

 

 

Syntyvät kaivannaisjätteet ovat ns. ei-pysyviä kaivannaisjätteitä. Kannot ja hakkuutähteet eivät aiheuta enempää ympäristövaikutuksia kuin normaaleissa metsänhoitotoimenpiteissä. Pintamaiden varastokasat muodostavat pitkänomaisen, kapean, muutaman metrin korkuisen selänteen. Ne ovat rinteiltään loivahkoja ja pysyviä eivätkä aiheuta vaaraa ympäristölle tai kulkijoille.

 

 

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

 

Kuuleminen ja tiedottaminen

 

 

Kuulutus maa-aineslupahakemuksesta on ollut Säkylän kunnan ilmoitustaululla 18.5.-18.6.2018. Naapurikiinteistön omistajille on lisäksi lähetetty tiedoksianto maa-ainestenottolupahakemuksesta. Sanomalehdessä asiasta ei ole tiedotettu, sillä hankkeella ei ole huomattavaa vaikutusta laajalle alueelle eikä lukuisten henkilöiden oloihin.(MAL 13 §)

 

 

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

 

 

Lausunnot

 

 

Hakemuksesta on pyydetty Varsinais-Suomen Ely-keskuksen lausunto, sillä alue on pohjavesialuetta. Muita lausuntoja ei pyydetty, sillä hanke ei aiheuta seurauksia toisen kunnan alueella, eikä sillä ole huomattavaa merkitystä maakuntakaavoituksen kannata. (Maa-ainesasetus 4 §)

 

 

Varsinais-Suomen Ely-keskuksen lausunto saapuu kokoukseen mennessä ja se esitellään kokouksessa.

 

------

 

 

Varsinais-Suomen Ely-keskus antoi asiassa seuraavan lausunnon:

 

 

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue katsoo, että maa-ainesten ottaminen hakemuksen tarkoittamalta alueelta on mahdollista luonnon- ja vesiensuojelun kannalta. Maa-aineslupaharkinnan yhteydessä tulee ottaa huomioon ainakin seuraavaa:

 

 

- Mikäli ottamisalueella säilytetään öljytuotteita, tulee säiliöt sijoittaa luonnontilaisella alueelle kaivualueen ulkopuolella ja varustaa tiiviillä säiliön tilavuutta vastaavalla katetulla suoja-altaalla. Tankkauksia ja polttoaineiden varastointia pohjavesialueella tulee välttää. Koneiden ja laitteiden huolto, säilytys- ja tankkauspaikkojen maarakenteet tulee tiivistää siten, että sekä polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden että toiminnanaikaisten hulevesien pääsy maaperään ja pohjaveteen estetään.

 

 

- Orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli ottamisalueella havaitaan tiiviitä maakerroksia tai orsivettä, on kaivu keskeytettävä välittömästi ja otettava yhteyttä kunnan valvontaviranomaiseen ja ELY-keskukseen toimintaohjeita varten.

 

 

- Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa läjittää tai haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia, vaan orgaanista ainesta voidaan käyttää ainoastaan maisemoinnissa maan pintakerroksessa.

 

 

- Ottamistoiminnan vaikutuksia alueen pohjavesiolosuhteisiin on seurattava säännöllisesti. Pohjavedenpinnan korkeutta tulee seurata alueelle asennettavasta pohjaveden havaintoputkesta (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla varmistutaan, että ylimmän havaitun pohjavedenpinnan päälle jää vähintään 4 m:n paksuinen suojakerros maa-ainesta. Alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailutulokset sitä edellyttävät.

 

 

- Hakemuksesta ei ilmene, mikä on naapurikiinteistöjen maa-aineslupien tilanne ja niiden mukaiset ottamisaluerajaukset. Hakemuksessa tulisi mahdollisuuksien mukaan kiinnittää huomiota lupien mukaisten rajausten mukaiseen kaivualueiden yhdistämiseen.

 

 

- Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli- bakteerit.

 

 

- Tulokset (pinnankorkeus ja laatu) raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelle sekä sähköisesti ympäristöhallinnon VYH-tiedonsiirtomuodossa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen pohjavesitietojärjestelmään.

 

 

- Alueen maisemointi tulee toteuttaa vaiheittain ottamisen edistymisen mukaan ja jo maa-ainesluvan voimassaoloaikana. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Soravaltaisella alueella karkea pohjasora peitetään noin 20 - 50 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin 10 - 20 cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta (esim. maatunut turve). Aluskasvillisuudeksi kylvetään harjualueelle luonteenomaista kasvillisuutta. Alueen metsittyminen tulee tarvittaessa varmistaa täydennyskylvöin ja - istutuksin.

 

------

 

 

Säterin Hiekka Oy:ltä on pyydetty vastine Varsinais-Suomen Ely-keskuksen lausunnosta. Hakija ei ole toimittanut vastinetta.

 

 

Tarkastukset

 

 

Ympäristötarkastaja Johanna Thessler on suorittanut alueella tarkastuksen 13.9.2018.

 

 

YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ympäristöpäällikkö:

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta päättää myöntää Säterin Hiekka Oy:lle maa-ainesten ottoluvan Säkylän kunnan Kankaanpään kylään .... Ottotoimintaa on harjoitettava hakemuksen ja ottosuunnitelman mukaisesti, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä.

 

 

Lupamääräykset

 

 

1. Maa-aineksia saa ottaa ottamissuunnitelman mukaiselta alueelta yhteensä hakemuksen mukaisen määrän 84 000 m³. Maa-aineksia saa ottaa ottamissuunnitelman mukaan alueen luoteiskulmassa pohjatasoon +75 ja kaakkoiskulmassa pohjatasoon +82. Alin ottotaso tulee merkitä mittapaaluun tai muuhun pysyvään merkkiin selvästi havaittavalla tavalla valvonnan helpottamiseksi.

 

 

2. Niille rajoille, joissa ottoalue rajoittuu sellaisiin kiinteistöihin, joilla ei ole maa-ainestenottoa, jätetään kiinteistöjen rajalle 5 m leveä suojavyöhyke, josta maa-aineksia ei oteta. Ottoalue tulee merkitä maastoon.

 

 

3. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on paikalla pidettävä alkutarkastus. Luvanhaltijan on otettava yhteyttä valvontaviranomaiseen alkutarkastusajan sopimiseksi. Ottoalue on merkittävä maastoon ennen alkutarkastusta. Myös ottoluvan mukainen vakuus on toimitettava Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle ennen ottotoiminnan aloittamista.

 

 

4. Ottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että maa- tai kallioperään tai pohja- tai pintavesiin ei pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Ottamisalueella ei saa säilyttää romuja, jätteitä tai öljytuotteita eikä huoltaa tai tankata koneita. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti tiiviillä alustalla ympäristölle aiheutuvan pilaantumisriskin välttämiseksi.

 

 

5. Mikäli maahan joutuu öljyä tai muuta ympäristölle vaarallista ainetta on siitä välittömästi ilmoitettava maa-ainesten oton valvontaviranomaiselle ja mahdollisesti saastunut maa on kuljetettava viipymättä pois alueelta jätehuollon valvontaviranomaisen osoittamaan paikkaan.

 

 

6. Luvan haltija on velvollinen kustannuksellaan osallistumaan pohjavesialueella toteutettavaan pohjaveden pinnan ja laadun tarkkailuun erikseen sovittavalla tai lupaviranomaisen määräämällä tavalla.

 

 

7. Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ainoastaan siitä ottamisalueen osasta, jossa kaivu on käynnissä. Suositeltava pintamaiden varastointiaika on alle kolme vuotta, koska orgaaninen aines hajoaa nopeasti varastoitaessa.

 

 

8. Maisemoinnin yhteydessä luiskat on muotoiltava ja vähintään 10 cm:n humusta sisältävä pintakerros on levitettävä ottoalueelle vaiheittain ottamistoiminnan edistymisen mukaan. Pintamaaksi ei saa tuoda maa-ainesta, joka sisältää ympäristölle tai pohjavedelle haitallisia aineita. Luiskat on muotoiltava kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Alue on tarvittaessa istutettava ottamistoiminnan loputtua, jollei alueelle ole luontaisesti muodostunut taimikkoa.

 

 

9. Maisemointi on suoritettava vaiheittain ottamistoiminnan edistymisen mukaan niin, että puolet ottamisalueesta on maisemoituna viiden ensimmäisen lupavuoden kuluessa. Maisemointi on suoritettava loppuun välittömästi ottotoiminnan loputtua ja viimeistään ottoluvan voimassaoloaikana.

 

 

10. Luvan saajan on noudatettava hakemuksen mukaista ottamissuunnitelmaan sisältyvää jätehuoltosuunnitelmaa. Luvan saajan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä valvontaviranomaiselle.

 

 

11. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa otetun maa-aineksen määrästä ja laadusta. Tiedot on raportoitava lupaviranomaiselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä.

 

 

12. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle. Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus.

 

 

RATKAISUN PERUSTELUT

 

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

 

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Maa-aineslain 3 §:n mukaan aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen.

 

 

Lupamääräysten perustelut

 

 

Maa-aineslain 11 §:n mukaan maa-ainesten ottoluvassa on annettava määräyksiä siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Määräyksiä on annettava ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnista sekä alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen sekä puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa myös ottamiseen liittyvistä laitteista ja liikenteen järjestämisestä sekä ajasta, jonka kuluessa tämän pykälän nojalla määrätyt toimenpiteet on suoritettava sekä muista hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä.

 

 

Lupamääräyksen 6 perusteluna todetaan että, yhteistarkkailun toteuttaminen on tarpeellista, koska jatkossa kaikkien samalla vaikutusalueella olevien, käytössä olevien tai vanhojen maisemoimattomien soranotto alueiden yhteisvaikutukset voivat tulla arvioitavaksi kokonaisuutena, etenkin jos vireille tulee lähes samanaikaisesti useita lupahakemuksia. Tämä on huomioitava myös siksi, että YVA-lain oikeuskäytännössä on arviointimenettelyn tarpeen soveltamisen osalta tapahtunut muutoksia. Yksittäistapauksessa arviointimenettelyn soveltamisharkinnassa on vireillä olevien hankkeiden yhteisvaikutusten lisäksi otettava huomioon myös meneillään olevien ja aikaisemmin toteutettujen hankkeiden ympäristövaikutukset silloin, kun nämä vaikutukset eivät ole vielä lakanneet.

 

 

Lupamääräyksen 7 perusteluina todetaan, että soranoton pohjavesivaikutuksista tehtyjen tutkimusten perusteella on todettu, että pintamaan poisto laajalla alueella useiden vuosien ajaksi saattaa aiheuttaa haittaa alueen pohjaveden käyttökelpoisuudelle. Tämän vuoksi on tärkeää, että maisemointi ja pohjavettä suojaavan aluskasvillisuuden ja maannoskerrosten muodostumisen nopeuttamiseen tähtäävä jälkihoito suoritetaan mahdollisimman nopeasti.

 

 

Maa-aineslain 23a§:n mukaan maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu.

 

 

Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamisen päätyttyä luvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen suorittamista varten.

 

 

VAKUUS

 

 

Hakijan on ennen tämän luvan mukaisen ottotoiminnan aloittamista annettava Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi maa-aineslain 12 §:n mukainen vakuus. Vakuuden määrä pitää olla 12 000 € ja sen pitää olla voimassa 1.12.2029 asti.

 

 

LUVAN VOIMASSAOLO

 

 

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

 

 

Tämä maa-ainestenottolupa on voimassa hakemuksen mukaisesti 10 v eli 1.12.2028 saakka.

 

 

LUPAMAKSU

 

 

Luvan saaja on velvollinen suorittamaan maa-aineslain 23 §:n nojalla lupaviranomaiselle lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta lupamaksun. Maa-ainestaksan mukainen lupamaksu on 1138 €.

 

 

 

Lisäksi luvanhaltijan on suoritettava ottamistoiminnan valvonnasta vuosittain taksan mukainen valvontamaksu. Maksu määräytyy lupapäätöksessä otettavaksi myönnetyn vuotuisen maa-ainesmäärän mukaan.

 

 

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

 

Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään myös maa-aineslain 19 §:n 2 momentissa mainituille sekä julkaistaan kunnan ilmoitustaululla.

 

 

MUUTOKSEN HAKU

 

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valitusohjeet ovat liitteenä.

 

Päätös:

Esityksen mukaan.

======