Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta
Pöytäkirja 02.10.2018/Pykälä 77

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta

§ 77

02.10.2018

 

LÄNSI-SUOMEN PROSESSIVESI OY:N YMPÄRISTÖLUVAN MUUTOS/RÖYSKÄN KOMPOSTOINTILAITOS

 

488/64.641/2014

 

PJSYMPLK 02.10.2018 § 77

 

LUVAN HAKIJA

 

 

Nimi: Länsi-Suomen Prosessivesi Oy

 

...

 

 

 

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

 

 

Ympäristöluvan muutosta haetaan orgaanisten jätteiden kompostointilaitokselle. Muutos koskee toiminnan laajentamista, laitoksessa käsiteltävien jätejakeiden lisäämistä ja täsmentämistä sekä avokompostoinnin aloittamista. Röyskän kompostointilaitos sijaitsee Säkylän kunnan Kepolan kylän kiinteistöllä.

 

 

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

 

Ympäristönsuojelulain 27 § (yleinen luvanvaraisuus) ja ympäristönsuojelulain liite 1 kohta 13 c. (jätteenkäsittelyn luvanvaraisuus)

 

 

Ympäristönsuojelulain 34 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 12 f kohdan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee jätteen käsittelyluvan, jossa toiminta on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20?000 tonnia vuodessa.

 

 

ASIAN VIREILLETULO

 

 

Ympäristöluvan muutoshakemus on jätetty Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle 22.5.2018. Hakemusta on täydennetty 23.8.2018.

 

 

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

 

 

Länsi-Suomen Prosessivesi Oy:llä on Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan 19.5.2015 myöntämä ympäristölupa orgaanisten jätteiden rumpukompostointilaitokselle. Laitoksen lupaa on Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan päätöksellä muutettu 23.1.2018 koskemaan myös betonijätteen vastaanottoa, murskausta ja esikäsittelyä sekä tämän jätteen hyötykäyttöä laitoksen kiinteistöllä. Kiinteistöä koskee myös koetoimintailmoitusta koskeva päätös, joka on annettu 15.5.2018 ja koskee mäntyöljyn vastaanottoa ja jalostusta biopolttoaineeksi.

 

 

Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava. Satakunnan Maakuntakaavassa ei ole aluetta koskevia merkintöjä. Suunniteltu laitosalue rajautuu kaavamerkintään EJ eli jätteenkäsittelyalue. Merkinnällä osoitetaan Hallavaaran jätteidenkäsittelyalueen käyttöön varattu alue. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

 

 

Toiminnalle on haettu laitoshyväksyntää Elintarviketurvallisuusvirastosta (Evira) lannoitevalmisteen valmistusta varten.

 

 

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

 

 

Röyskän kompostointilaitos sijaitsee Säkylän kunnan Kepolan kylän kiinteistöllä .... Laitos sijaitsee Hallavaaran jätteenkäsittelylaitoksen vieressä. Laitosalueen ympäristö on jätteenkäsittelylaitosta lukuun ottamatta metsää. Kiinteistön koko on noin 7,4 ha. Tästä noin puolet on päällystetty varsinaiseksi laitosalueeksi. Osalla aluetta murskataan betonia. Murskaustoiminnasta syntyvän betonimurskeen avulla loppuosa kiinteistöstä rakennetaan kantavaksi kenttäalueeksi. Luvalahdentien ja laitoksen väliin on jätetty n. 70 m leveä metsäinen suojakaista.

 

 

Laitoksen lähin naapuri on Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n Hallavaaran jätteidenkäsittelylaitos, joka sijaitsee kompostointilaitoksen vieressä. Noin 500 metriä laitoksesta etelään on pari vapaa-ajan asuntoa ja lähin ympärivuotisesti asuttu rakennus on noin 1,4 km päässä. Kepolan kyläkeskukseen on laitokselta matkaa n. 2,8 km. Muita häiriintyviä kohteita lähialueella ei ole.

 

 

 

 

Laitosalue sijoittuu Eurajoen vesistöalueen Köyliönjoen valuma-alueelle ja siellä Köyliönjärven lähivaluma-alueelle 34.054. Laitokselta on Köyliönjärveen matkaa runsaat 4 km. Alue ei ole pohjavesialuetta.

 

 

LAITOKSEN TOIMINTA

 

 

Länsi-Suomen Prosessivesi Oy:n pääasiallista toimintaa on orgaanisten jätteiden rumpukompostointi ja betonijätteiden vastaanotto, murskaus, esikäsittely ja hyödyntäminen. Ympäristöluvan muutoksella haetaan lisäksi lupaa rakennus- ja energiajätteen murskauksessa syntyvän alitteen vastaanottoon, mekaaniseen käsittelyyn ja aumakompostointiin sekä mäntyöljyn vastaanottoon ja jalostukseen biopolttoaineeksi. Lisäksi halutaan laajentaa ja täsmentää jätejakeita joita voidaan ottaa laitokselle kompostoitavaksi. Muutosten jälkeen jätteiden kokonaiskäsittelymäärä kasvaa 19 000 tn vuodessa.

 

 

Rumpukompostointitoiminta

 

 

Länsi-Suomen Prosessivesi Oy:n Röyskän kompostointilaitoksessa käsitellään rumpukompostoreissa elintarviketeollisuuden jätteitä ja lietteitä sekä kaupan entisiä elintarvikkeita ja puu- ja paperiteollisuuden jätejakeita. Laitokselle voidaan myös tarpeen mukaan käsitellä hygienisoinnin tai paineistetun hygienisoinnin vaativia jätejakeita sekä muita teollisuuden biohajoavia jätejakeita. Laitoksella mahdollisesti kompostoitavat jätejakeet on esitetty tarkemmin liitteessä. Näitä on eläin- ja kasvijätteet, lietteet, paperi- ja pahvijätteet, puujäte sekä teollisuuden muut biohajoavat jätteet.

 

 

Laitos on suljettu jatkuvatoiminen rumpukompostointilaitos, jossa on kolme kompostointirumpua (3 x 125 m³). Rummut sijaitsevat 1800 m² kokoisessa hallissa. Rumpujen yhteiskapasiteetti on 6000 tn/a. Kompostin jälkikypsytys tapahtuu noin 2400 m² kokoisella jälkikypsytysalueella. Laitoksella voidaan käsitellä kolmea erityyppistä biojätettä, jotka määräytyvät syntypaikan, käsittelyvaatimusten ja lopputuotteen käyttökohteen mukaan. Valmis komposti seulotaan tarvittaessa jälkikypsytysalueella sijaitsevalla seulalla ja varastoidaan jälkikypsytysalueella. Valmis tuote analysoidaan ennen sen toimittamista loppukäyttöön. Laitosalue koostuu asfaltoidusta piha-alueesta, jolla sijaitsevat kompostointihalli ja jälkikypsytysalue. Piha-alueella on myös vaaka tulevan materiaalin punnitusta varten. Kompostointihallirakennukseen tulevat tuotantotilojen lisäksi toimistotilat sekä WC- ja muut sosiaalitilat.

 

 

Ensimmäiseksi laitokselle tulevat materiaalit punnitaan pihalla sijaitsevalla vaa'alla, siirtoasiakirja tarkistetaan ja sen jälkeen erityyppiset biojätejakeet lajitellaan syntypaikkansa, käsittelyvaatimuksen ja lopputuotteen käyttötarkoituksen mukaisesti suoraan kompostointihallissa sijaitseviin vastaanottokaukaloihin. Tässä vaiheessa jätteestä erottuu ylimääräinen vesi. Erilliskerätty biojäte, kaupan ylipäiväiset tuotteet ja muut sitä tarvitsevat jätteet murskataan tässä vaiheessa hallissa sijaitsevalla murskaimella sopivaan palakokoon. Seuraavaksi massaan lisätään tarpeellinen määrä tukiainetta. Tukiaineena käytetään kompostointiturvetta ja kierrätystukiaineena puhdasta rakennusjätepuusta murskattua puuhaketta. (palakoko<50mm). Tukiaineena voidaan käyttää myös erilaisia puu- ja paperiteollisuuden jätejakeita sekä muita tarkoitukseen soveltuvia aineita. Tukiainetta varastoidaan joko sisällä kompostointihallissa tai varastohallissa tai ulkona laitosalueella (esim. turve). Jakeet jotka vaativat hygienisoinnin, ohjataan ennen kompostointiprosessia hallissa tai erillisessä kontissa sijaitsevan hygienisointiyksikön kautta. Jäte ohjataan tällöin automaattiseen hygienisointiprosessiin, jossa jäte on lämpötilassa +70 ºC tunnin ajan tai vaihtoehtoisesti jäte käsitellään painesteriloimalla.

 

 

Tukiaineen lisäämisen jälkeen/hygienisoinnin jälkeen valmis syöte siirretään syöttökuljettimella kompostoitumisprosessiin, jossa tapahtuu massan sekoittaminen ja ilmastus.. Kompostoitumisprosessi on jatkuvatoiminen ja sen keskimääräinen viipymä on 5-10 vrk. Prosessiin syötetään ilmaa tuloilmapuhaltimilla (1000-2000 m³/h) rumpujen etupäästä ja poistetaan poistoilmapuhaltimella purkupäästä. Prosessin aikana massasta poistuu kosteutta vesihöyrynä, lämpötila nousee (> 55 ºC) ja samalla tapahtuu orgaanisen aineen hajoamista. Massan määrä vähenee rumpukompostoinnin aikana noin 10-20 %.

 

 

Massa poistuu rummuista automaattisesti ja se välivarastoidaan poistokuljettimen alle kekomaiseen kasaan. Tässä ensimmäisen vaiheen välivarastossa massaa säilytetään 3-7 vrk. Välivarasto sijaitsee ulkona aivan rakennuksen vieressä n. kolmen metrin päässä seinästä katoksen alla. Seuraavaksi komposti siirretään pyöräkuormaajilla jälkikypsytysaumoihin tätä varten varatulle alueelle. Jälkikypsytysaumoissa komposti on noin 4-6 kk. Jälkikypsytyksen aikana kompostiaumoihin ei normaalisti tarvitse koskea. Niitä ei esim. käännellä jälkikompostoitumisen aikana. Valmis komposti seulotaan tarvittaessa seulalla, joka sijaitsee jälkikypsytysalueella. Seulonnassa poistetaan kompostointiprosessissa sulamattomat muovit ja muut epäpuhtaudet. Valmis tavara varastoidaan jälkikypsytysalueelle odottamaan jatkokäsittelyyn toimittamista. Eri käsittelyprosesseista tulevat massat pidetään kypsymisajan eri aumoissa. Lopputuotteena syntyy maanparannuskompostia. Maanparannuskompostin valmistuksessa voidaan käyttää lisäaineena muun muassa kalkkia ja kalkkipitoista lisäainetta. Kompostiin voidaan myös lisätä käyttökohteesta riippuen eri hivenaineita sekä pestyä kierrätyshiekkaa. Tuote analysoidaan ennen sen toimittamista loppukäyttöön.

 

 

Aumakompostointi

 

 

Laitoksella on tarkoitus aloittaa rumpukompostoinnin lisäksi rakennus- ja energiajätteen murskauksessa syntyvän alitteen (EWC-koodi 19 12 12) vastaanotto ja mekaaninen käsittely sekä tarvittaessa mekaanisesti käsitellyn jätteen aumakompostointi. Alitetta vastaanotetaan ja käsitellään n. 7000 tn vuodessa. Osa alitteesta tulee omasta toiminnasta ja osa vastaanotetaan muilta. Alitteiden toimittaja tekee tarkastelun alitteen sisältämistä aineista ja samalla varmistetaan, ettei se sisällä vaaralliseksi luokiteltuja jakeita. Alite sisältää keskimäärin puuta (n.29 %), maa-ainesta (n. 65 % pääosin hiekkaa), eri metalleja (n. 5 %) sekä muovia (n. 1 %). Ympäristölupahakemuksen liitteenä on tutkimustulos alitteen sisältämistä aineista.

 

 

Rakennus- ja energiajätteen alite käsitellään ensin mekaanisesti poistamalla siitä sekä magneettiset että ei-magneettiset metallit tarkoitukseen varatulla laitteistolla. Tämän jälkeen alitteesta joko erotellaan maa-aines ja polttamalla hyödynnettävä jäte toisistaan tai se kompostoidaan sellaisenaan avoaumoissa. Erottelu vaihtoehdossa maa-aines ja puu-/muoviaines ohjataan molemmat hyödynnettäväksi lainsäädännön mahdollistamalla tavalla ja mahdollistamiin paikkoihin. Alitteen mahdollinen kompostointi tapahtuu noin hehtaarin kokoisella alueella avoaumoissa keskimäärin 3-12 kuukautta siihen asti, että tuotteen orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC-pitoisuus) alittaa kaatopaikkakelpoisuuden raja-arvot. Alitteen kompostoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön. Valmista kompostoitua tuotetta käytetään maanrakennukseen tai kaatopaikan rakanteisiin tai mahdollisesti loppusijoitetaan laitokselle tai alueelle, missä se on hyväksyttyä.

 

 

Betonijätteen murskaus ja hyötykäyttö

 

 

Laitoksella harjoitetaan myös betonin vastaanottoa, murskausta, lajittelua ja hyötykäyttöä maanrakennustarkoitukseen. Käsiteltävän betonin määrä on 5000 tn vuodessa. Arviolta kiinteistöllä säilytetään kerrallaan murskaamatonta betonia ja valmiiksi murskattua betonia enintään 2000 m³ kumpaakin. Laitoksella murskataan seuraavia jätteitä:

 

 

Betonijäte ja betoniliete (10 13 14)

 

Betonijäte(17 01 01)

 

Tiilet (17 01 02)

 

Laatat ja keramiikka (17 01 03)

 

Betonin, tiilen, laattojen ja keramiikan seokset (17 01 07)

 

Lasi (17 02 02)

 

 

Mekaanisessa käsittelyssä syntyneet jäteseokset (19 12 12)

 

Haitallisia aineita kuten asbestia sisältäviä jakeita ei oteta käsittelyyn.

 

 

Laitosalueen itäreunalla asfaltoidun alueen ulkopuolella on n. 500 m² kokoinen alue, jolla murskaus tapahtuu. Purkutyömailta muodostuneet betonijätteet vastaanotetaan ja varastoidaan murskausalueen välittömässä läheisyydessä tiivispohjaisella alueella. Betonia murskataan arviolta 2-4 kertaa vuodessa 1-2 viikkoa kerrallaan. Maksimissaan murskausta on näin ollen kahdeksan viikkoa vuodessa. Murskauksen käytännön työn suorittaa ulkopuolinen urakoitsija tuomalla alueelle siirrettävän murskauslaitteiston, kun betonia on varastoituna riittävä määrä. Betonijäte murskataan palakokoon <150 mm (pulverointi). Murskaimessa on magneetti, joka erottelee raudan betonin joukosta. Rauta varastoidaan lavalle ja toimitetaan hyötykäyttöön. Betonia kevyemmät epäpuhtaudet kuten muovijätteet ja pieni määrä puujätettä, poistetaan pulveroidun betonin joukosta siirrettävällä tuuliseulalla. Tämä jäte toimitetaan hyötykäytettäväksi energiana. Rauta- ja muovijäte varastoidaan lavoilla ja niiden täytyttyä lavat viedään Jätehuolto Teuvo Askosen laitokselle Fankkeen teollisuusalueelle ja ohjataan sieltä edelleen hyödynnettäväksi.

 

Murskattua betonia käytetään kompostointilaitoksen kiinteistön kenttäalueen laajennukseen. Kaikki murskattu betonijäte käytetään 2-3 ensimmäistä toimintavuotta oman alueen rakentamiseen. Kiinteistö on tarkoitus päällystää muiltakin kuin nykyisen kompostointilaitoksen ympäristöstä ja betonijätettä käytetään kentän rakennuksessa rakennekerroksena. Omalle tontille tehtävään laajennukseen (noin 1,3 ha) käytetään betonimursketta keskimäärin yhden metrin kerrosvahvuudelta, sen jälkeen tulevaan tasauskerrokseen tulee soraa kerrospaksuudella 0,2-0,3 m. Asfaltointi suoritetaan vuosien 2019-2020 aikana. Hyödyntämisalue on rajallinen ja oman käytön jälkeen betonimursketta on tarkoitus välittää hyödynnettäväksi muuallekin. Tässä tapauksessa valmis betonijäte varastoidaan joko asfaltoidulla tai muuten tiivispohjaisella kenttäalueella.

 

 

Mäntyöljyn käsittely

 

 

Ympäristölupahakemuksen yhteydessä haetaan koetoimintailmoituksella nykyisin tehtävää mäntyöljyn käsittelyä pysyväksi osaksi laitoksen toimintaa. Laitokselle vastaanotetaan ja käsitellään sellutehtailta peräisin olevaa mäntyöljyä ja toimitetaan sitä voimalaitokselle energiantuotantoon. Käsittelyyn tuleva mäntyöljy on säiliöiden tarkastuksessa ja puhdistuksessa syntynyttä jätettä. Mäntyöljy sekoitetaan Länsi-Suomen Prosessivesi Oy:n laitoksella kierrätyspuuhakkeeseen. Mäntyöljyn ja puuhakkeen sekoitussuhde on tilavuussuhteena (m³) 20 % mäntyöljyä ja 80 % haketta. Mäntyöljy vastaanotetaan Länsi-Suomen Prosessivesi Oy:n kompostointihallin sisällä hallin itäpäässä sijaitseviin tiiviisiin altaisiin tai rakennettavan varastohallin altaisiin, joissa öljy myös sekoitetaan puuhakkeeseen. Kompostointihallissa altaita on kaksi kappaletta ja ne ovat kooltaan noin 100 m³/allas. Mäntyöljyä vastaanotetaan ja käsitellään n. 1000 tn vuodessa. Mäntyöljy on hajultaan pihkainen/mäntyinen. Mäntyöljyn ja hakkeen sekoitus menee kaikki sellaisenaan välittömästi polttoon voimalaitokselle. Öljy kuljetetaan laitokselle säiliöautolla ja valmis-öljy-hakeseos toimitetaan voimalaitokselle kuorma-autoilla.

 

 

Toiminnanharjoittajan mukaan mäntyöljy ei aiheuta vaaraa ympäristölle. Mäntyöljyn EWC-koodi on 03 03 11(massojen, paperin ja kartongin valmistuksessa ja jalostuksessa syntyvät jätteet). Hakemuksen liitteenä on analyysi mäntyöljyn sisältämistä aineista. Mäntyöljyn käsittelystä ei hakijan mukaan synny päästöjä ympäristöön.

 

 

Alueelle on tarkoitus rakentaa uusi hallirakennus. Tämä on ns. varastohalli, jossa säilytetään raaka-aineita sekä tarpeen vaatiessa tukiaineita ja lopputuotteita. Laitosalueella on myös kaksi pressuhallia, joita on käytetty tukiaineiden ja alitteen säilytykseen. Luvan muutoksella haetaan lupaa säilyttää alitetta ja tukiaineita ulkona. Ympäristölupahakemuksen liitteenä on asemapiirustus laitosalueesta.

 

 

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

 

 

Ympäristökuormitusta ja sen rajoittamista on arvioitu hakemuksen, tarkastuksessa saatujen tietojen ja yleisesti tiedossa olevien asioiden perusteella. Toiminnasta mahdollisesti syntyvät päästöt ovat päästöt maaperään ja vesiin, päästöt ilmaan sekä mahdolliset melu-, tärinä- ja hajuhaitat.

 

 

Jätevedet ja päästöt vesistöön ja maaperään

 

 

Kiinteistöllä on Säkylän kunnan vesiliittymä, mutta ei viemäröintiä. Rumpukompostointiprosessissa syntyvät jätevedet johdetaan rakennuksen nurkalla sijaitsevaan 25 m³ kokoiseen umpisäiliöön, josta ne toimitetaan jätevedenpuhdistamolle arviolta 1-4 viikon välein. Autoja voidaan pestä vastaanottoaltaiden yhteydessä hallin sisällä, joten autojen pesusta muodostuvat vedet johdetaan myös samaan umpisäiliöön. Myös rakennuksen sosiaalitiloista syntyvät jätevedet johdetaan tähän samaan umpisäiliöön. Laitoksen piha-alue on asfaltoitu eikä laitos sijaitse pohjavesialueella. Rumpukompostointi suoritetaan jälkikompostoitumista ja seulontaa lukuun ottamatta kokonaan sisätiloissa. Tuotavaa jätettä ei käsitellä pihalla, sillä jäte-eriä tuova kuljetuskalusto peruuttaa punnituksen jälkeen suoraan vastaanottohalliin. Jälkikypsytysalueen suoto- ja valumavedet johdetaan alueen kulmassa sijaitsevaan 50 m³ kokoiseen umpisäiliöön, josta vedet kuljetetaan säiliöautolla puhdistamolle. Alue on reunustettu, jotta vedet eivät valu hallitsemattomasti piha-alueelle tai päällystetyn alueen ulkopuolelle.

 

 

Laitosalueen hulevedet ohjataan aluetta ympäröivän ojan kautta 400 m³:n tasausaltaaseen ja sieltä ojaan. Ojaan johdettavat vedet virtaavat itään päätyen lopulta 4,5 km päässä sijaitsevaan Köyliönjärveen. Alitteen avoaumakompostointi tapahtuu tiivispohjaisella alueella. Murskaustoiminnassa ei käytetä vettä. Laitosalueen itäpuolelta ns. uudelta kentältä, jossa suoritetaan alitteen kompostointia ja betonin murskausta, tulevat hulevedet johdetaan ennen tasausallasta vielä noin 50-100 m³ kokoiseen selkeytysaltaaseen. Ojaan johdettavien vesien tarkkailussa noudatetaan Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan 10.4.2018 hyväksymää vesientarkkailuohjelmaa, jonka mukaan vesistöön johdettavien vesin laatua seurataan kolme kertaa vuodessa otettavien näytteiden avulla.

 

 

Laitoksen suurin ympäristöriski on alueelta ympäristöön ja ojaan valuvat likaantuneet vedet. Jälkikypsytyskentän rakenteet on rakennettu sellaisiksi että sieltä jätevedet menevät umpisäiliöön, mutta hulevedet laitosalueelta johdetaan tasausaltaan kautta Köyliönjärveen menevään ojaan. Laitoksen alueella on monenlaista toimintaa ja näin ollen on olemassa riski, että ojaan johdettavat vedet ovat pilaantuneita.

 

 

Toiminnassa ei käytetä kemikaaleja. Pyöräkuormaajien polttoaineenkulutus on 100 l/vrk dieselpolttoainetta. Polttoainetta varastoidaan enintään 5 m³ lukitussa säiliössä, jossa on valuma-allas. Polttoainesäiliön täyttö ja koneiden tankkaus tehdään tiivispohjaisella alustalla, josta mahdollisen ylitäytön tai muun häiriötilanteen tapahtuessa polttoaineen valuminen ympäristöön/viemäriin on estetty. Öljynimeytysainetta on jatkuvasti saatavilla. Mahdolliset öljyvuodot imeytetään välittömästi imeytysaineella, joka toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn vaarallisia jätettä käsittelevälle toimijalle.

 

Päästöt ilmaan ja hajuhaitat

 

 

Kompostointiprosessi tuottaa lämpöä, joka käytetään yhdessä maalämmön kanssa tuotantotilojen ja sosiaali-/toimistotilojen lämmitykseen. Prosessista poistuva ilmamäärä on noin 5000 m³/h. Syntyvät poistokaasut koostuvat pääosin hiilidioksidista ja vesihöyrystä, mutta saattavat sisältää myös haisevia yhdisteitä, kuten ammoniakkia ja erilaisia rikkiyhdisteitä. Haju ei kuitenkaan merkittävissä määrin leviä laitosalueen ulkopuolelle. Ilmanvaihdon avulla rakennuksen poistoilma johdetaan ulos yhdestä piipusta rakennuksen räystään korkeudelta. Jos toiminnasta aiheutuu poikkeuksellista hajuhaittaa, automaattinen rumpukompostointi siirretään käsikäytölle ja prosessi normalisoidaan tukiainetta lisäämällä. Jos hajuhaittaa ilmenee jälki- tai aumakompostoinnissa, voidaan aumaa kääntää ja tarvittaessa lisätä tukiainetta.

 

 

Betonimurskaimessa on oma diesel-moottori, jonka kulutus on 48 l/tunti. Tuuliseulan sähkömoottoriteho on 30 kW. Murskauksessa käytettävä laitteisto on leukamurskain, joten murskauksesta aiheutuva pöly on vähäistä. Lisäksi murskain on varustettu pölynsidontajärjestelmällä. Tuuliseula on täysin koteloitu ja sen aiheuttamaa pölyn leviämistä ei pidetä merkittävänä. Toiminta sijoittuu kauas asutuksesta ja toiminta-aluetta ympäröi metsäalue.

 

 

Toiminnassa käytetään suhteellisen uusia koneita, joiden energiatehokkuus on erittäin hyvä. Käytössä olevan automaatiotekniikan ansioista kompostointilaitoksen sähkönkulutus on tehokasta, sillä moottorit sulkeutuvat, jos materiaalia ei enää siirretä. Laitteistojen käyttämä sähköenergia on noin 200 kWh päivässä. Betonin murskauksessa (noin 2-4 kertaa vuodessa ja 1-2 viikkoa kerrallaan) käytetään dieselpolttoainetta 1 m³/viikko. Päästöjä ilmaan aiheuttavat myös toimintaan kuuluvan liikenteen pakokaasupäästöt.

 

 

Melu ja tärinä

 

 

Melua ja tärinää aiheutuu alueelle kulkevasta liikenteestä sekä erilaisista työvaiheista kuten seulonnasta sekä mm. ilmanvaihtolaitteista. Suurin osa erilaisista melua tuottavista kompostointiin liittyvistä töistä suoritetaan sisätiloissa. Kompostointirummut ja murskain sijaitsevat rakennuksen sisällä suljetussa tilassa. Laitoksen kuljettimet toimivat suhteellisen pienillä (max 5,5 kW) sähkömoottoreilla eikä niiden aiheuttama melu ylitä prosessitilassakaan 80 dB. Piha-alueella melua aiheuttavat rumpuseula sekä ilmanvaihtolaitteet. Ilmanvaihtolaitteiden aiheuttama melu arvioidaan pieneksi.

 

 

Kiinteistölle liikennöidään Luvalahdentien kautta joko Euran tai Säkylän suunnasta. Liikennettä syntyy kompostoitavien materiaalien ja tukiaineen tuonnista, lopputuotteen poiskuljetuksesta sekä jätevesien ja jätteiden kuljetuksesta. Arvioitu toiminnasta aiheutuva liikenne on 5-10 raskasta ajoneuvoa päivittäin. Liikennettä on pääsääntöisesti arkipäivisin. Muina aikoina raskasta liikennettä on ainoastaan poikkeustapauksissa. Lisäksi on laitoksen henkilökunnan aiheuttamaa liikennettä.

 

 

Murskaukseen tulevan betonin kuljetuksesta aiheutuva liikennemäärä on 1-5- kertaa viikossa ja 2-3 kuormaa päivässä. Betonin kuljetus pyritään ajoittamaan arkipäiviin ja 6-22 väliselle ajalle. Ensimmäisten 2-3 vuoden aikana kaikki murskattu betoni käytetään omalla tontilla. Sen jälkeen ulkopuolisille toimitettavan valmiin betonimurskeen ajoa on edellisten lisäksi 1-5 kuormaa viikossa. Murskauksen yhteydessä syntyvien jätteiden kuten metallin ja muovin poiskuljetuksia on kerran kutakin murskausjaksoa kohti. Liikennettä on kaiken kaikkiaan pääsääntöisesti arkipäivisin. Muina aikoina raskasta liikennettä on ainoastaan poikkeustapauksissa. Lisäksi on laitoksen henkilökunnan aiheuttamaa liikennettä. Laitoksen toiminta-aika on arkipäivisin klo 6-22.

 

 

Betonin murskaus tapahtuu normaalisti arkipäivisin klo 6-18 välisenä aikana ja ainoastaan poikkeustapauksissa lauantaisin. Siitä aiheutuvan melun ei uskota kantautuvan häiritsevästi alueen ulkopuolelle. Lisäksi murskausta suoritetaan vain noin 2-4 kertaa vuodessa 1-2 viikkoa kerrallaan.

 

 

Jätteet

 

 

Laitoksen laitteistoissa käytettyjä hydrauli- ja voiteluöljyjä syntyy vajaat 100 litraa vuodessa. Jäteöljyt toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Rumpukompostoinnissa syntyvän lopputuotteen seulonnassa poistetaan kompostointiprosessissa sulamattomat muovit ja muut epäpuhtaudet. Suurin osa seulontajätteestä on muovia. Muovijäte toimitetaan polttolaitokseen energiantuotantoon. Kiinteistöllä on sekajäteastia toiminnassa syntyvälle hyödyntämiskelvottomalle jätteelle.

 

 

Alitteen käsittelytoiminnassa syntyy erilaisia metalleja noin 5 % käsiteltävän alitteen määrästä sekä puu- ja muovipohjaista energiajätettä noin 30 % käsiteltävästä alitteesta. Metallit ohjataan hyötykäyttöön ja energiajäte hyödynnettäväksi polttamalla.

 

 

Betonin murskaustoiminnan yhteydessä syntyy metallijätettä noin 250 tn/a. Se toimitetaan kierrätykseen. Murskeesta erotellun muovijätteen määrän arvioidaan olevan noin 50 tn/a. Se toimitetaan energiantuotantoon. Betonin murskauksessa syntyvät jätteet varastoidaan lavoille ja viedään pois aina murskauksen kulloinkin loputtua. Roskaantumisen estämiseksi muovijätelava peitetään kuljetuksen ajaksi.

 

 

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT

 

 

Toiminnan merkittävimmät ympäristöriskit ovat päästöt ilmaan ja veteen. Riskin ympäristölle aiheuttavat myös erilaiset laitoksella käsitellyt jäte-erät, joille toiminnanharjoittaja ei ole toistaiseksi pystynyt esittämään mitään hyödyntämiskohdetta eikä toimituspaikkaa. Käsiteltyjen jätteiden varastoiminen alueella ilman tietoa jatkokäytöstä, muodostaa riskin laitosalueen muodostumisesta kaatopaikaksi. Kaiken kaikkiaan toiminnan ympäristöriskit arvioidaan kohtalaisiksi. Onnettomuus- ja ilkivaltariskeihin on varauduttu mm. huolehtimalla alueen riittävästä valaistuksesta. Laitoksen kulku on rajoitettu portilla. Tulipaloihin on varauduttu varustamalla toiminnassa käytettävä laitteisto ja autot riittävällä sammutuskalustolla. Henkilökuntaa on opastettu häiriötilanteessa toimimisesta.

 

 

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

 

 

Kiinteistölle tuotavat jätekuormat punnitaan kiinteistöllä olevalla vaa'alla ja jätteen siirtoasiakirjat tarkistetaan. vastaanotettavan jätteen määrästä ja syntypaikasta pidetään kirjaa. Tiedoista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti viranomaisille. Toiminnan sijoituspaikan pohjarakenteiden ja käytettävän kaluston kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti. Tarkkailussa havaitut viat, vauriot ja puutteet korjataan välittömästi. Merkittävistä häiriö- ja onnettomuustilanteista sekä terveydelle ja ympäristölle haittaa aiheuttavista tilanteista ilmoitetaan valvontaviranomaiselle viipymättä.

 

 

Ympäristöriskien minimoimiseksi umpisäiliön täyttymistä ja tasausallasta seurataan päivittäin. Yllättävien tilanteiden varalta tasausaltaan vesistöön johtava putki voidaan sulkea ja allas tyhjentää imuautolla. Laitosalueelta ojaan ohjattavien vesien tarkkailussa noudatetaan Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan hyväksymää pintaveden laadun tarkkailusuunnitelmaa. Vesinäytteistä analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa pH, kokonaistyppi ja - fosfori BOD, kiintoaine, sulfaatti sekä metallit.

 

 

Maanparannuskäyttöön menevästä lopputuotteesta analysoidaan vuosittain pH, tilavuuspaino, kosteus, humuspitoisuus, johtokyky, kokonaisfosfori ja -typpi, kalium sekä tarvittaessa lannoitelain edellyttämät raskasmetallit ja hivenaineet. Lopputuotteen varmistetaan olevan salmonella-vapaat ja että escherichia coli - raja-arvot alittuvat.

 

 

Lupa-/valvontaviranomaiselle toimitetaan vuosittain yhteenvetoraportti toiminnasta.

 

 

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

 

Lupahakemuksesta tiedottaminen

 

 

Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Säkylän kunnan ilmoitustaululla 24.5.-25.6.2018 ja kuulutusta koskeva tiedotus on julkaistu Alasatakunta -lehdessä. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Pyhäjärviseudun ympäristötoimistossa.

 

 

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet.

 

 

Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. Muistutuksen on tehnyt Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy. Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen tehdystä muistutuksesta. Muistutus ja hakijan sen johdosta antama vastine ovat liitteenä.

 

 

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

 

 

Laitoksella on suoritettu 21.9.2018 ympäristölupatarkastus, jossa olivat läsnä toiminnanharjoittajan edustajat ... sekä ympäristötarkastaja Johanna Thessler. Ympäristölupatarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty ympäristölupa-asiakirjoihin.

 

 

YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ympäristöpäällikkö:

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta päättää myöntää Länsi-Suomen Prosessivesi Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan muutoksen Röyskän kompostointilaitoksen toimintaan Säkylän kunnan Kepolan kylään... Lupamuutoksen mukainen toiminta voidaan aloittaa muutoksen hausta huolimatta. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Lisäksi myönnetään lupa aloittaa uuden luvan mukainen toiminta muutoksen hausta huolimatta.

 

 

Pilaantumisen ehkäisy

 

 

1. Länsi-Suomen Prosessivesi Oy voi vastaanottaa ja käsitellä suljettuun prosessiin perustuvalla kompostointitekniikalla ja sen jälkeisellä jälkikompostoinnilla hakemuksen mukaisesti orgaanisia jätteitä yhteensä n.6000 tn/a. Lisäksi laitoksen tontilla voidaan vastaanottaa, käsitellä ja hyödyntää n.5000 tn/a tiili- ja betonijätteitä sekä n.1000 tn/a mäntyöljyä. Rakennus- ja energiajätteen murskauksesta syntynyttä alitetta on lupa käsitellä alueella n. 7000 tn/a. Alite käsitellään joko pelkästään mekaanisesti lajittelemalla tai mahdollisesti metallien erottelun jälkeen avokompostoimalla aumoissa. Eri jätejakeiden käsittelymäärät voivat vaihdella vuosittain, kunhan jätteiden käsittelyn kokonaismäärä 19 000 tn vuodessa ei ylity.

 

 

2. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotettujen jätteiden laadusta. Jätteiden laadusta on tarpeen mukaan varmistuttava näytteenotoin. Vastaanotetut biojätteet eivät saa sisältää kompostoitumisen kannalta haitallisia aineita siten, että ne haittaavat kompostointiprosessia, vaikeuttavat hajukaasujen käsittelyä tai valmiin kompostointituotteen hyötykäyttöä. Laitoksella voidaan käsitellä ja hyödyntää ainoastaan Valtioneuvoston asetuksen (843/2017) mukaisia betoni- ja tiilijätteitä sekä näiden seoksia. Vastaanotetut betonijätteet eivät saa sisältää asbestia tai muita vaarallisia jätteitä.

 

 

3. Toiminnanharjoittajan tulee haju- ja muiden ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja lopputuotteen laadun varmistamiseksi huolehtia siitä, että kompostoitumisprosessi tapahtuu kompostoitumisen kannalta optimaalisissa olosuhteissa. Kaikki kompostointiprosessiin kuuluvat työvaiheet tulee suorittaa laitoksen sisällä jälkikypsytystä, seulontaa ja lopputuotteen varastointia lukuun ottamatta.

 

 

4. Laitoksen toiminta on järjestettävä ja sen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, etteivät toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista, yleistä viihtyisyyden alenemista tai muuta näihin verrattavaa haittaa.

 

 

5. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista tai epäsiisteyttä eikä haju-, pöly-, tärinä-, melu- tai muuta kohtuutonta haittaa naapureille. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä tarvittaviin ja ympäristönsuojeluviranomaisen määräämiin toimenpiteisiin naapureille mahdollisesti aiheutuvien haittojen torjumiseksi.

 

 

6. Rumpukompostoidun orgaanisen jätteen jälkikompostointi voidaan tehdä aumakompostissa vasta kun biojätteen kypsyys on riittävä. Jälkikompostointiin, seulontaan ja lopputuotteen varastointiin tulee varata riittävästi kenttätilaa. Kentällä on ylläpidettävä tiivistä pinnoitetta, joka kestää kompostoitavan materiaalin ominaisuudet ja työkoneiden kulutuksen. Pohjan muotoilulla ja reunustuksella on huolehdittava siitä, että suoto- ja valumavedet eivät pääse valumaan jälkikypsytys-, seulonta- ja varastoalueen ulkopuolelle. Jälkikypsytyksessä olevaa ja valmista kompostia voidaan varastoida alueella korkeintaan kolme vuotta kuitenkin niin, että ulkona varastoitava materiaali mahtuu kokonaisuudessaan edellä mainitulla tavalla varustetulle kenttäalueelle, josta jätevedet ohjataan umpisäiliöön ja kuljetetaan siitä edelleen jätevedenpuhdistamolle. Korkeintaan kolmen vuoden sijoituksen jälkeen käsitellyt jätteet/tuotteet on toimitettava pois alueelta hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi tällaisen luvan omaavaan paikkaan.

 

 

Vaihtoehtoisesti, jos jälkikypsytys-, seulonta- ja varastointialueen suoto- ja valumavedet johdetaan ojan kautta vesistöön, on suoto- ja valumavesien käsittelyä varten rakennettava jätevedenpuhdistamo. Vesistöpäästöjä ja puhdistamon rakentamista varten on hyvissä ajoin etukäteen esitettävä asetuksessa (713/2014) edellytetyt selvitykset ja haettava ympäristöluvan muutosta.

 

 

7. Prosessissa ja saniteettitiloissa muodostuvat jätevedet on toimitettava jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliöt on tyhjennettävä riittävän usein ja ne on varustettava hälyttimillä. Laitoksen muu piha-alue on myös kokonaan päällystettävä ja sadevedet sieltä on ohjattava kallistuksia hyväksi käyttäen sadevesikaivoihin ja hakemuksen mukaisesti selkeytysaltaan ja/tai tasausaltaan kautta ennen niiden laskemista ojaan. Altaiden tiiviydestä ja kunnosta on huolehdittava jatkuvasti. Jos altaiden kautta ojaan johdettavien valumavesien määrä tai laatu todetaan sellaiseksi, että se voi aiheuttaa ympäristön pilaantumista, on toiminnanharjoittajan esitettävä ympäristönsuojeluviranomaiselle suunnitelma vesien puhdistamisesta ja/tai päästön estämisestä kokonaan.

 

 

8. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä. Laitoksen toiminta on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei alueelle lammikoidu vesiä eikä toiminnasta aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Laitokselle tulevat ja sieltä lähtevät kuormat on kuljetettava asianmukaisesti siten, että kuormauksen tai kuljetuksen aikana materiaaleja ei pääse leviämään ympäristöön. Kuljetus- ja siirtokaluston puhtaudesta on huolehdittava, jotta ajoneuvojen pyörien tai muiden rakenteiden mukana ei leviä epäpuhtauksia ympäristöön eikä materiaaleja pääse putoamaan tai leviämään kuljetusreiteille eikä laitosalueen ulkopuolelle. Roskaantuneet ja likaantuneet alueet on siivottava välittömästi.

 

 

9. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt on säilytettävä tällaisten jätteiden varastoinnista annettujen ohjeiden mukaisesti ja toimitettava asianmukaiseen vaarallisten jätteiden keräykseen. Muut laitoksella muodostuvat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön mahdollisimman tehokkaasti.

 

 

10. Haittaeläimiä on tarvittaessa torjuttava hygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja naapureiden toimintaan vaikuttavien haittojen estämiseksi.

 

 

11. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi tulee tarvittaessa muuttaa käytettävän Tukiaineen määrää tai laatua tai peittää aumat. Prosessin poistokaasut on hakemuksen mukaisesti johdettava ulos keskitetysti yhdestä piipusta, jossa on oltava valmius hajukaasujen puhdistuslaitteen asentamiseksi. Jos laitoksen hajupäästöt osoittautuvat merkittäviksi ja aiheuttavat haittaa ympäristölle tai naapureille, tulee toiminnanharjoittajan esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle hajukaasujen poistosuunnitelma aikatauluineen. Toiminnanharjoittajan on myöhemmin tarpeen mukaan myös suoritettava hajukaasujen mittausta, jos se katsotaan tarpeelliseksi ja ympäristönsuojeluviranomainen sitä vaatii.

 

 

12. Toiminnasta johtuva melutaso ei alueen muusta teollisesta toiminnasta johtuva taustamelu huomioiden saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

 

 

Tarkkailu, tiedonsaanti ja raportointi

 

 

13. Laitokselle on oltava nimettynä asiantunteva vastaava hoitaja, jonka yhteystiedot on pidettävä ajan tasalla ja niiden muuttuessa ilmoitettava asiasta Pyhäjärviseudun ympäristötoimistoon.

 

 

14. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava laitosalueelta johtavia ojavesiä Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan erikseen hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa on tarpeen mukaan muutettava jos ympäristönsuojeluviranomainen sitä vaatii. Ojavesien tarkkailusuunnitelmaa voi olla tarpeen muuttaa laitosalueella tapahtuvien muutosten ja jätteiden käsittelytoiminnasta aiheutuvien riskien kasvaessa.

 

 

15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Pyhäjärviseudun ympäristötoimistolle edellistä kalenterivuotta koskeva yhteenvetoraportti toiminnasta. Yhteenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

 

 

- laitokselle tuotujen jätteiden (myös betonijäte ja alite) laatu, määrä ja alkuperä

 

- käytettyjen tukiaineiden laatu, määrä ja alkuperä

 

- toimitetun lopputuotteen (myös betonijäte ja alitteen maa-ainekset) määrä, laatu ja toimituspaikka ja -aika

 

- jälkikypsytyskentän ja aumakompostoinnin varastointilanne materiaaleittain

 

- murskaamattoman ja murskatun betonijätteen varastointitilanne

 

- toiminnassa lajiteltujen/muodostuneiden jätteiden laatu, määrä ja toimituspaikka

 

- laitteistojen huolto- ja korjaustoimenpiteet

 

- umpisäiliöiden ja selkeytys- ja tasausaltaiden tyhjennykset/kunnostukset ja jäteveden sekä lietteiden toimituspaikka

 

- ojavesitarkkailun ja mahdollisten hajukaasumittausten tulokset

 

- tiedot mahdollisista toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista.

 

- toteutuneiden betoninmurskausaikojen yhteenveto

 

- kiinteistöllä hyödynnetyn betonijätteen määrä

 

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö

 

 

16. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava toimintaan soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

 

 

Onnettomuustilanteet

 

 

17. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

 

 

Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen

 

 

18. Ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

 

 

19. Toiminnan loputtua laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

 

 

Vakuus

 

 

20. Toiminnanharjoittajan on ennen muutoksen mukaisen toiminnan aloittamista toimitettava Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle 30 000 euron vakuus. Vakuuden tulee olla voimassa luvan toiminta-ajan lisäksi niin kauan kun alueella on toiminnan jälkikypsytystoimintaa.

 

 

RATKAISUN PERUSTELUT

 

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

 

 

Toimittaessa hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitetyllä tavalla toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupapäätöstä annettaessa on muutoinkin otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

 

 

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, haittaa luonnolle tai sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Siitä ei myöskään aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, tai vedenhankinnan tai muulta yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.

 

 

Lupamääräysten perustelut

 

 

Lupamääräyksellä 1 määritellään laitoksella kompostoitavien, käsiteltävien ja varastoitavien jätteiden määrät ja laatu. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan jätteen käsittelyä koskeva ympäristölupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn Jos kiinteistöllä käsitellään tai hyödynnetään 20 000 tonnia tai enemmän jätteitä vuosittain, lupaviranomaisena toimii aluehallintovirasto. Jätealalla tapahtuu kokoajan suuria muutoksia ja tästä syystä laitoksen lupahakemuksessa halutaan korostaa, että eri jätteidenkäsittelymuotojen kohdalla esitetyt käsittelymäärät ovat ainoastaan suuntaa antavia. Eri jätteiden käsittelymäärät saattavat vaihdella, mutta kokonaismäärä pysyy 19 000 tonnissa.

 

 

 

Lupamääräys 2: Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

 

 

Lupamääräykset 3-5: Laitoksen toiminnasta ja ympäristönsuojelusta on huolehdittava, jotta siitä ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaista terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteita annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

 

 

Lupamääräykset 6 ja 7 on säädetty estämään sekä jätevesien aiheuttamat haitat. Määräyksillä estetään myös päällystämättömän piha-alueen aiheuttama maaperän pilaantuminen sekä alueelta valuvien valumavesien aiheuttamat haitat vesistöissä. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013) määrittelee paikan kaatopaikaksi, jos siellä varastoidaan jätettä yli kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä.

 

 

Lupamääräys 8 on annettu jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella sekä naapuruussuhdelain 17 §:n perusteella. Roskaamiskiellon mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Naapuruussuhdelain 17 §:n mukaan kiinteistöä ei saa käyttää siten, että naapurille aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten pölystä, hajusta, melusta, tärinästä tai muista vastaavista vaikutuksista. Jätteet on kuljetettava asianmukaisia kuljetusvälineitä käyttäen ja varmistuen siitä, että jätteestä ei aiheudu kuljetuksen aikana ympäristöhaittaa.

 

 

Lupamääräys 9 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Vaarallisten jätteiden, kuten jäteöljyn, toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä.

 

 

Haittaeläinten torjunnalla (lupamääräys 10) estetään haitallisten ympäristövaikutusten, kuten terveys-, ympäristö-, epäsiisteys- ja viihtyisyyshaitan syntyminen. Haittaeläimillä tarkoitetaan mm. rottia, hiiriä, kärpäsiä sekä muita haitallisia hyönteisiä ja tuholaisia.

 

 

Lupamääräys 11 on annettu estämään laitoksen aiheuttaman hajuhaitan ja lupamääräys 12 sen aiheuttaman melun muodostuminen haitalliseksi tai kohtuuttomaksi.

 

 

Lupamääräys 13 ja 14 sekä toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 15 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräyksen 14 mukaisen tarkkailuvelvoitteen avulla saadaan tietoa laitoksen aiheuttamista ympäristövaikutuksista.

 

 

Lupamääräyksellä 16 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoitta ja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia

 

 

Lupamääräys 17: Ympäristönsuojeluasetuksen 30 §:n mukaan poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen.

 

 

Lupamääräys 18 varmistaa, että tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää ympäristöriskien poistamista ja varastoitujen jätteiden hävittämistä (lupamääräys 19). Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä.

 

 

Lupamääräys 20. Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Aikaisemman luvan ja koetoiminnan yhteinen 24 000 euron vakuus voidaan vapauttaa kun uusi toiminnan laajenemisen ja jätemäärien kasvun huomioiva vakuussumma on toimitettu.

 

 

Muistutuksen yksilöityihin vaatimuksiin vastaaminen

 

 

Toiminnanharjoittaja on vastannut muistutuksessa esitettyihin kysymyksiin vastineessaan ja asiat selviävät lupapäätöksen selitysosasta.

 

 

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

 

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta katsoo, ettei toiminnan aloittamiselle ole ympäristönsuojelullisia esteitä lupaehtoja noudattamalla eikä päätöksen täytäntöön pano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminnan muutos ei aiheuta niin isoa muutosta laitoksella, että sen ympäristöriskitekijät olennaisesti muuttuisivat tai että muutoksen aiheuttamien vaikutusten ennallistaminen olisi erityisen vaikeaa.

 

 

LUVAN VOIMASSAOLO

 

 

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

 

 

ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN

 

 

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

 

 

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

 

Toimintaa on harjoitettava tämän luvan mukaisesti sen jälkeen, kun tämä päätös saavuttaa lainvoiman. Toimintaa on harjoitettava tätä lupapäätöstä noudattaen myös mahdollisessa muutoksenhaku tilanteessa.

 

 

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5. luku; Lupamenettely, 6. luku; Lupaharkinta ja lupamääräykset, 8. luku; Lupapäätös ja 9. luku; Luvan voimassaolo, muuttaminen ja toiminnan lopettaminen. 19. luku; Muutoksen haku ja päätöksen täytäntöönpano

 

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 1. luku; Lupaviranomaisen toimivalta, 2. luku; Lupahakemus, 3. luku; Lupahakemuksen käsittely ja lupapäätös

 

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

 

Jätelaki (646/2011) 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, 28-31 §, 72-73 §

 

Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

 

Terveydensuojeluasetus (1280/94) 11 §

 

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

 

 

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

 

Ympäristöluvan käsittelystä peritään käsittelymaksua 2 830 euroa. Maksu perustuu Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan 1.3.2018 voimaan tulleeseen taksaan.

 

 

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

 

Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely- ympäristökeskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:ssä mainituille sekä julkaistaan kunnan ilmoitustaululla.

 

 

MUUTOKSENHAKU

 

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä.

 

Päätös:

Esityksen mukaan.

======