Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta
Pöytäkirja 16.11.2021/Pykälä 134

Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta

§ 134

16.11.2021

 

KULJETUS KUUSISTO KY:N MAA-AINESTENOTTOLUPA / MÄNNISTÖN OTTOALUE, SÄKYLÄ

 

408/65.651/2021

 

E-Symplk 16.11.2021 § 134

HAKIJA JA MAANOMISTAJA

 

 

Nimi: Kuljetus Kuusisto Ky

 

Osoite: Tervahaudantie 3, 27800 Säkylä

 

Yhteyshenkilö: Raimo Kuusisto p. 050 3132265, raimo.kuusisto@hotmail.com

 

 

OTTOALUE

 

 

Ottoalue sijaitsee Säkylän kunnan Karhian kylässä tilalla Männistö 319-404-11-6. Tilan pinta-ala on 15,5 ha ja ottoalueen pinta-ala 6,3 ha. Matkaa Säkylän keskustaan on suunnitellulta ottopaikalta noin 10 km ja Kankaanpään kylän keskustaan n. 2 km. Lähin asuinrakennus on alueen lounaispuolella noin 630 metrin päässä. Tilan eteläsivun kautta kulkee maantie n:o 2044. Ottoalueen luoteis-, pohjois- ja koillispuolella kulkee ahkerassa virkistyskäytössä oleva metsäautotie, joka johtaa Metsäjärven laavulle ja ampumaradalle. Kiinteistö ja sen ympäristö ovat olleet alun perin metsätalouden käytössä, mutta ottoalueella ja sen lähiympäristössä on harjoitettu maa-ainestenottoa jo vuosikymmenten ajan. Muu ympäröivä alue on metsätalouskäytössä. Ottamisalue on osin vanhaa ottoaluetta ja osin hakattua mäntymetsää, johon on muodostunut taimikko. Alue sijoittuu pitkittäisharjumuodostelmaan ja metsätyyppi on kuivaa kanervatyyppistä kangasmetsää.

 

 

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

 

 

Maa-aineslain 4 §:n mukaan kiven, soran, hiekan, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi tai paikalla varastoitavaksi tai jalostettavaksi on oltava lupa.

 

 

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

 

Luvan maa-ainesten ottamiseen myöntää maa-aineslain 7 §:n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, joka on Euran, Huittisten ja Säkylän kunnissa Etelä-Satakunnan ympäristölautakunta

 

 

ASIAN VIREILLETULO

 

 

Maa-aineslupahakemus ottosuunnitelmineen on kirjattu saapuneeksi Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle 13.7.2021.

 

 

OTTOALUEEN KAAVOITUS, RAJOITUKSET JA VANHAT LUVAT

 

 

Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava. Ottoalue sijaitsee Säkylänharjun-Virttaankankaan pohjavesialueella, joka on yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (pv). Lähin vedenottamo sijaitsee useita kilometrejä ottoalueen kaakkoispuolella, eikä ole ottotoiminnan vaikutuspiirissä. Ottamisalueen pohjois- ja itäpuolella on Hympyläistenjärven rantavallien arvokkaan harjualueen varaus (ah 9), maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) sekä kulttuurihistoriallisesti arvokas Varkaantie (kh 46). Nämä on rajattu ottoalueen ulkopuolelle eikä varsinaisella ottamisalueella näin ollen ole erityisiä luonnon- tai maisemansuojelullisia arvoja. Alueella ei ole voimassa muita kaavoja eikä siellä ole toimenpidekieltoa tai erityisiä rajoituksia.

 

 

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta on myöntänyt alueelle edellisen maa-ainesten ottamisluvan 29.9.2009. Vuoden 2009 lupa on myönnetty kymmeneksi vuodeksi ottomäärälle 108 000 m³ ja aineksia on otettu 60 700 m³. Luvan voimassaolo on päättynyt 1.11.2019.

 

 

OTTOSUUNNITELMA/ASIASELOSTUS

 

 

Kuljetus Kuusisto Ky hakee maa-ainestenottolupaa ottotoiminnan jatkamiselle Säkylän kunnan Karhian kylän tilalta Männistö 319-404-11-6. Lupaa haetaan 330 000 m³:lle hiekkaa ja soraa ja ottoajaksi kymmentä vuotta. Vuotuinen ottomäärä on näin ollen keskimäärin 33 000 m³. Ottoalue on laajentunut edellisen luvan mukaisesta, sillä aikaisemmin montun syvintä osaa ei ole laskettu mukaan ottoalueeseen. Nyt koko alue sisällytetään ottoalueeseen, koska myös aiemmassa luvassa otetuksi piirretyllä alueen keskiosalla on vielä ottamattomia maa-aineksia ja maisemointi luiskauksineen on kesken. Haettava ottomäärä on nyt käsiteltävässä luvassa suhteessa alueeseen selvästi aiempaa suurempi, sillä aiemmassa luvassa ottomäärä on perustunut arvioituun kysyntään ja nyt haetaan lupaa koko alueelta laskennallisesti otettavalla maa-ainesmäärälle.

 

 

Otto on suunniteltu toteutettavaksi nykyisen oton jatkamisena ja maisemointina. Suunnittelussa on käytetty hyväksi Mitta Oy:n keväällä 2020 tekemiä GPS-mittauksia sekä maanmittauslaitoksen / paikkatietoikkunan korkeuskäyrätietoja. Nykyinen otto syvennetään haettavalle ottotasolle, joka on sama kuin edellisessä maa-ainesluvassa eli +59. Kaivu ulotetaan 18-20 metriä luonnollisen maanpinnan alapuolelle. Ottoalueen reunat luiskataan kaltevuuteen 1:3. Pohjois- ja eteläsivuille jätetään aiemman maa-ainesluvan mukaisesti 5 metrin suojavyöhyke ja tien 2044 keskiviivaan jää vähintään 20 metrin suojavyöhyke. Ottoalueelle sijoitetaan korkomerkkejä ottamistason seuraamista varten. Kulku alueelle järjestetään nykyistä reittiä ottoalueen keskikohdalta liittymästä, joka johtaa suoraan maantielle 2044. Länsipäädystä alueen pohjoispuolelle kiertävä tieyhteys säilytetään nykyisellään. Ottoalue suojataan pintamaavalleilla ja tarvittaessa myös lippusiimalla. Kuljetus Kuusisto Ky huolehtii, että toiminnot ovat työturvallisuussäännösten mukaisia.

 

 

Pohjaveteen jätetään vähintään neljän metrin suojavyöhyke. Käytännössä suojavyöhykettä jää jopa noin 6-7 metriä. Ottoaluetta lähin pohjaveden havaintoputki sijaitsee noin 70 metrin etäisyydellä. Sen pohjavesipinta on ollut korkeimmillaan tasolla +53,70(N2000). Nykyinen otto on ulottunut syvimmillään tasolle +59,0(N2000). Maa-aineksen otto ja jälkihoitotyöt järjestetään siten, että pohjavedelle vaaraa aiheuttavia aineita ei pääse maaperään ja pohjaveteen. Alueella ei ole tarvetta suorittaa tankkauksia eikä säilyttää työkoneita ainakaan pitkiä aikoja, koska hakijan varikkoalue sijaitsee alle 10 kilometrin etäisyydellä. Mikäli alueella säilytetään polttoaineita, käytetään kaksoisvaipallisia säiliöitä ja tankkausalue muovitetaan. Työkoneiden mahdolliset säilytyspaikat suojataan tiiviillä alustoilla. Mahdollisia öljy- tai polttoainevuotoja tarkkaillaan jatkuvasti silmämääräisesti. Alueella säilytetään öljyntorjuntakalustoa, imeytysturvetta tai vastaavaa. Mahdollisista vuodoista ilmoitetaan valvonta- ja pelastusviranomaisille ja puhdistustöihin ryhdytään välittömästi. Likaantuneet maat kuljetetaan alueelta asianmukaiseen paikkaan. Mahdollisesta näytteenotosta häiriötilanteen johdosta sovitaan valvontaviranomaisen kanssa.

 

 

Luiskaukset tehdään lounaisreunalla naapuritilan ottotilanteen mukaiselle tasolle niin, että ne mahdollisimman saumattomasti yhtyvät alueen luonnontilaiseen ympäristöön. Reunat luiskataan kaltevuuteen 1:3. Luiskien reunat pyöristetään. Oton jälkeen alue metsitetään ympäristöhallinnon pohjavesialueita koskevan ohjeistuksen mukaisesti. Kasvukerrokseen tuodaan tarvittaessa humuspitoisia, puhtaita maa-aineksia myös alueen ulkopuolelta, jos alueelta kuorittujen ja kuorittavien pintamaiden määrä ei ole riittävä. Jälkikäyttönä tulee olemaan metsätalous.

 

 

KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA

 

 

Maa-aineslain 5 a §:n ensimmäisen momentin mukaan jätehuoltosuunnitelma on tehtävä, jos ainesten ottamisessa tai niiden varastoinnissa tai jalostamisessa syntyy ympäristönsuojelulain 45a §:n 1 momentissa tarkoitettua kaivannaisjätettä. Maa-ainesten ottamisen yhteydessä syntyviä kaivannaisjätteitä voivat olla esimerkiksi kaivualueiden pintamaat, sivukivet, selkeytys- ja pesulietealtaiden lietteet, kivituhka ja vastaavat ainekset, jos niitä ei käytetä tai voida käyttää hyödyksi jokseenkin välittömästi ja suunnitelmallisesti esimerkiksi rakentamisessa tai ottamisalueiden jälkihoidossa.

 

 

Maa-ainestenottoon liittyvä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on toimitettu lupahakemuksen yhteydessä. Sen mukaan maa-ainestenoton yhteydessä syntyy seuraavia kaivannaisjätteiksi luettavia aineksia: pintamaita, kantoja ja hakkuutähteitä. Koko suunnitelma-alueelta on metsä kaadettu vuosia sitten. Alueella kasvaa keskenkasvuista mäntytaimistoa ja muutama isompi puu. Siten kantoja ja hakkuutähteitä syntyy erittäin vähän. Niiden määrän arvioidaan olevan n. 3-5 m³. Suuret kannot murskataan pintamaihin tai viedään energiantuotantoon.

 

 

Pintamaita syntyy lähinnä suunnitellun laajennusalueen pintamaiden kuorimisesta. Ne kuoritaan ottoalueen reunoille käytettäväksi ensin suojavalleiksi ottoalueen ympärille. Maa-ainesten ottotoiminnan loputtua pintamaat käytetään maisemoinnin yhteydessä kasvukerroksen muodostamiseen ennen alueen metsittämistä. Syntyvien pintamaiden määräksi arvioidaan n. 15 000 m³.

 

 

Syntyvien kaivannaisjätteiden käyttö maisemointiin ei aiheuta haitallisia vaikutuksia pohja- tai pintavesiin tai maisemaan. Viimeistään toiminnan päättyessä kaivannaisjätteet on hyödynnetty alueen maisemoinnissa. Kaivannaisjätteiden käyttäminen montun suojaamiseen ja alueen maisemointiin ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ympäristöön eikä vaikutuksia näin ollen ole tarpeellista seurata. Pintamaiden varastoalueet maisemoidaan ja metsitetään muun ottoalueen maisemoinnin yhteydessä. Siten myöskään toiminnan päätyttyä ei tarvita kaivannaisjätteiden seurantaa tai tarkkailua.

 

 

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

 

Kuuleminen ja tiedottaminen

 

 

Kuulutus maa-ainesten ottolupahakemuksesta on ollut Säkylän kunnan nettisivuilla 20.7.-25.8.2021. Lisäksi lupahakemus sekä ottosuunnitelma liitteineen ovat olleet nähtävillä asian käsittelyaikana ympäristötoimiston nettisivuilla sekä ympäristötoimistossa. Naapurikiinteistön omistajille on myös lähetetty tiedoksianto maa-ainestenottolupahakemuksesta. Sanomalehdessä asiasta ei ole tiedotettu, sillä hankkeella ei ole huomattavaa vaikutusta laajalle alueelle eikä lukuisten henkilöiden oloihin (MAL 13 §).

 

 

Muistutukset ja mielipiteet

 

 

Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole jätetty.

 

 

Lausunnot

 

 

Hakemuksesta on pyydetty Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto, sillä alue on pohjavesialuetta. Muita lausuntoja ei pyydetty, sillä hanke ei aiheuta seurauksia toisen kunnan alueella, eikä sillä ole huomattavaa merkitystä maakuntakaavoituksen kannata. (Maa-ainesasetus 4 §)

 

 

Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo lausunnossaan, että maa-ainesten ottaminen on hakemuksen tarkoittamalta alueelta mahdollista luonnonmaiseman- ja vesiensuojelun kannalta edellyttäen, että erityisesti pohjaveden suojelun vaatimukset otetaan toiminnassa ja ottamisalueen maisemoinnissa riittävästi huomioon. Toiminnanharjoittajan tulee koko ajan olla selvillä alueen pohjaveden korkeudesta varmistuakseen, että pohjaveden pinnan päälle jää riittävän paksuinen suojakerros maa-ainesta.

 

 

ELY-keskuksen lausunnon mukaan lupaharkinnan yhteydessä on otettava huomioon ainakin seuraavaa:

 

 

- Ottamistoiminnan yhteydessä on huolehdittava siitä, että maa- tai kallioperään tai pinta- tai pohjavesiin ei pääse ympäristölle haitallisia aineita.

 

- Pohjavesialueella ei tule säilyttää öljytuotteita eikä huoltaa koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti. tiiviillä alustalla. Mahdollisista öljy- tai kemikaalivahingoista on ilmoitettava välittömästi viranomaisille.

 

- Pintamaata tulee poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ainoastaan siitä ottamisalueen osasta, jossa kaivu on käynnissä, koska pintamaiden pitkäaikainen varastointi heikentää niiden käyttökelpoisuutta maisemointiin. Suositeltava pintamaiden varastointiaika on alle kolme vuotta, koska orgaaninen aines hajoaa nopeasti varastoitaessa.

 

- Orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli kaivun yhteydessä havaitaan tiiviitä välikerroksia tai orsivettä, kaivu on viipymättä keskeytettävä ja otettava yhteys valvontaviranomaiseen jatkotoimenpiteistä sopimiseksi.

 

- Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia, jota voidaan käyttää ainoastaan maisemoinnissa maan pintakerroksessa.

 

- Suositeltava suojaetäisyys ottamistoiminnan sijoittumisessa on soran ottamisalueilla vähintään 10 m naapurikiinteistön rajasta. Suojaetäisyys voi olla pienempi, mikäli siihen on saatu naapurikiinteistön omistajan kirjallinen suostumus.

 

- Lupamääräyksiin tulee sisällyttää pohjaveden pinnankorkeuden ja laadun tarkkailuvelvoite.

 

- Pohjaveden pinnan taso on mitattava kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään 4 m:n paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunniteltua alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat. Pohjaveden korkeustulokset tulee ilmoittaa N2000- korkeusjärjestelmässä.

 

- Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa alueelle asennetuista havaintoputkista. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli - bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa.

 

- Tulosten luotettavuuden varmistamiseksi ottamisalueelle tulee tarvittaessa asentaa uusi pohjaveden havaintoputki. Tarkkailuun soveltuvan pohjavesiputken asentamista on käsitelty esimerkiksi oppaassa http://www.vesiyhdistys.fi/pdf/Pohjavesiopas.pdf

 

- Tulokset (pinnankorkeus ja laatu) raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi) sekä sähköisesti ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Toiminnanharjoittajan tulee sopia sähköisestä tiedonsiirrosta laboratorion kanssa.

 

- Alueen maisemointi tulee lupamääräyksin edellyttää tekemään seuraavasti: Alue siistitään, muotoillaan ja luiskat loivennetaan maa- ainessuunnitelman mukaisesti. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastointialueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Karkea pohjasora peitetään noin 20 - 30 cm:n paksuisella hiekkakerroksella. Hiekkaisen maan pintaosaan sekoitetaan noin 10 - 20 cm vahvuinen kerros humusta, joka voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta, kuten maatunutta turvetta. Suuri muokattu pinta-ala voi aiheuttaa muutoksia pohjaveden muodostumiseen, jolloin pohjaveden pinnanvaihtelut voivat olla vaikeasti ennakoitavissa. Kasvualustan muodostumista nopeuttaa aluskasvillisuuden kylväminen pintamaakerrokseen. Kasvualustalle kylvetään alueelle luonteenomaisia kasveja tai nurmikkoa. Puustoksi istutetaan sekametsää.

 

- Alueen epäsopiva käyttö tulee estää.

 

- Maa-ainesluvan vakuuden määrittämisessä tulee huomioida edellä mainitut maisemointivaatimukset.

 

 

Hakijan vastine jätetyistä muistutuksista ja annetuista lausunnoista

 

 

Hakijalta on pyydetty vastine Varsinais-Suomen ELY-keskuksen antamasta lausunnosta. Hakija on ilmoittanut, ettei anna vastinetta.

 

 

Tarkastukset

 

 

Ympäristöylitarkastaja suorittaa alueella vuosittain maa-ainesvalvontaa. Edellinen tarkastus alueelle on tehty 29.9.2021. Tarkastuskäynneistä laaditaan tarkastusmuistiot.

 

 

YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ympäristöpäällikkö:

Ympäristölautakunta päättää myöntää Kuljetus Kuusisto Ky:lle maa-ainesten ottoluvan Säkylän kunnan Karhian kylään tilalle Männistö 319-404-11-6. Ottotoimintaa on harjoitettava hakemuksen ja ottosuunnitelman mukaisesti, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä.

 

 

Lupamääräykset

 

 

1. Maa-aineksia saa ottaa ottosuunnitelman mukaiselta alueelta yhteensä hakemuksen mukaisen määrän eli 330 000 m³. Maa-aineksia saa ottaa ottamissuunnitelman mukaisesti ottotasoon +59. Pohjaveden pinnan tason tarkkailun avulla on kuitenkin ennen ottotoiminnan alkua sekä jatkuvasti sen aikana varmistuttava siitä, että pohjavedenpinnan päälle jää vähintään neljän metrin suojakerros maa-ainesta. Alinta ottotasoa on tarvittaessa nostettava niin että neljän metrin suojakerros muodostuu. Alueen ottotaso tulee merkitä mittapaaluun tai muuhun pysyvään merkkiin selvästi havaittavalla tavalla valvonnan helpottamiseksi.

 

 

2. Naapurikiinteistöjen rajoille jätetään 5 m leveä suojavyöhyke, josta maa-aineksia ei oteta. Ottamis- ja kaivualueen ja maantien (no 2044) väliin on jätettävä vähintään 20 metrin levyinen suojavyöhyke maantien keskilinjasta mitattuna. Suojavyöhyke on pidettävä tiealueen ulkopuoliselta osalta metsitettynä tiemaiseman vuoksi. Toinen vaihtoehto on rakentaa tiealueen ulkopuolelle kaivualueen rajalle maisemavalli. Ottoalue tulee merkitä maastoon.

 

 

3. Ennen ottamistoiminnan aloittamista on paikalla pidettävä alkutarkastus. Luvanhaltijan on otettava yhteyttä valvontaviranomaiseen alkutarkastusajan sopimiseksi. Ottoalue on merkittävä maastoon ennen alkutarkastusta. Myös vakuus on toimitettava ennen alkutarkastuksen tekemistä. Lisäksi alkutarkastuksen yhteydessä on esitettävä valvontaviranomaiselle pohjavesitarkkailuun käytettävä asianmukainen pohjavesiputki.

 

 

4. Orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia ei saa puhkaista. Mikäli kaivun yhteydessä havaitaan orsivettä tai orsivettä pidättäviä tiiviitä välikerroksia, kaivu on viipymättä keskeytettävä ja otettava yhteys valvontaviranomaiseen jatkotoimenpiteistä sopimiseksi.

 

 

5. Ottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että maa- tai kallioperään tai pohja- tai pintavesiin ei pääse öljytuotteita tai muita ympäristölle haitallisia aineita. Paikalle on varattava riittävästi imeytysmateriaalia kuten esimerkiksi turvetta mahdollisten öljy- tai polttoainevuotojen varalle. Pohjavesialueella ei saa säilyttää romuja, jätteitä eikä öljytuotteita eikä huoltaa koneita tai laitteita. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikat on suojattava asianmukaisesti tiiviillä alustalla ympäristölle aiheutuvan pilaantumisriskin välttämiseksi. Pölysidonnassa tai muussa toiminnassa ei saa käyttää suolaa tai muita pohjavedelle haitallisia aineita.

 

 

6. Mikäli maahan joutuu öljyä tai muuta ympäristölle vaarallista ainetta on siitä välittömästi ilmoitettava maa-ainesten oton valvontaviranomaiselle ja mahdollisesti saastunut maa on kuljetettava viipymättä pois alueelta jätehuollon valvontaviranomaisen osoittamaan paikkaan.

 

 

7. Pohjaveden pinnan korkeus on mitattava neljästi vuodessa kolmen kuukauden välein (helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa). Tarkkailun avulla on varmistuttava siitä, että pohjaveden pinnan päälle jää vähintään 4-5 metrin paksuinen suojakerros maa-ainesta. Suunniteltua alinta ottotasoa on nostettava, mikäli tarkkailun tulokset sitä vaativat. Pohjaveden tarkkailu voidaan suorittaa yhdessä saman toimijan toisella puolella tietä (no 2044) olevan maa-ainestenottoalueen tarkkailun kanssa. Tarvittaessa tulosten luotettavuuden varmistamiseksi ottamisalueelle on asennettava uusi soranoton vaikutusten tarkkailuun soveltuva pohjaveden havaintoputki.

 

 

8. Pohjaveden laatu alueella tulee määrittää kerran vuodessa alueelle asennetusta havaintoputkesta. Vedestä tulee analysoida lämpötila, haju, sameus, väri, pH, happi, KMnO4-luku, hiilidioksidi, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, sulfaatti, typpiyhdisteet, kloridi, kovuus, alkaliniteetti, polttoainehiilivedyt, mineraaliöljyt sekä koliformiset- ja E. coli -bakteerit. Näytteenotossa tulee käyttää sertifioitua ulkopuolista näytteenottajaa ja näytteet tulee analysoida akkreditoidussa laboratoriossa.

 

 

9. Ottamistoimintaa tulee harjoittaa niin, että sen aiheuttamat ympäristöhaitat kuten pöly- ja meluhaitat ovat mahdollisimman pieniä. Tarvittaessa pölyämistä tulee estää kastelemalla varastokasoja tai kulkuväyliä. Melua on tarpeen vaatiessa ehkäistävä meluestein tai koteloinnein.

 

 

10. Pintamaata tulee laajennusalueelta poistaa mahdollisimman vähän kerrallaan työn edistymisen mukaan ja ainoastaan siltä alueelta, jossa kaivuu on käynnissä. Suositeltava pintamaiden varastointiaika on alle kolme vuotta, koska orgaaninen aines hajoaa nopeasti varastoitaessa.

 

 

11. Maisemointiin on ryhdyttävä välittömästi niiltä osin, joista ottotoimintaa ei enää harjoiteta. Maisemointia on myös koko ajan suoritettava vaiheittain ottamistoiminnan edistymisen mukaan. Maisemointi on suoritettava loppuun välittömästi ottotoiminnan loputtua ja viimeistään ottoluvan voimassaoloaikana lukuun ottamatta istutusten loppuun saattamista.

 

 

12. Maisemoinnin yhteydessä alue muotoillaan ja vähintään 10 cm:n humusta sisältävä pintakerros on levitettävä ottoalueelle vaiheittain ottamistoiminnan edistymisen mukaan. Maa voi olla joko alueelta kuorittua pintamaata tai muualta tuotua tarkoitukseen tutkitusti soveltuvaa humusta, kuten maatunutta turvetta. Pintamaaksi ei saa tuoda maa-ainesta, joka sisältää ympäristölle tai pohjavedelle haitallisia aineita eikä aluetta voi käyttää ylijäämämaiden läjitysalueena. Ottamisalueen luiskiin tai pohjalle ei saa haudata orgaanista ainesta sisältävää materiaalia Luiskat on metsittymisen edistämiseksi muotoiltava kaltevuuteen 1:3 tai loivemmiksi. Tiivistyneet alueet, kuten toiminnassa käytetyt liikennöinti- ja varastoalueet möyhennetään ja pehmennetään pohjaveden muodostumisolosuhteiden ja kasvillisuuden kasvuolosuhteiden parantamiseksi. Alueelle on istutettava puita ottamistoiminnan loputtua, jollei alueelle ole luontaisesti muodostunut taimikkoa.

 

 

13. Luvan saajan on noudatettava hakemuksen mukaista ottamissuunnitelmaan sisältyvää jätehuoltosuunnitelmaa. Alueella on ottamissuunnitelman lisäksi noudatettava pohjavesialueen suojelumääräyksiä.

 

 

14. Luvanhaltijan on pidettävä kirjaa otetun maa-aineksen määrästä ja laadusta. Tiedot on raportoitava lupaviranomaiselle vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Raportointiin käytetään valtion sähköistä järjestelmää.

 

 

15. Pohjavesitarkkailun tulokset (pinnankorkeus ja laatu) raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan valvontaviranomaiselle ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle (kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi).

 

 

16. Maa-ainesluvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle. Kun maa-ainesten ottaminen on päättynyt tai luvan voimassaoloaika on kulunut umpeen, on alueella toimitettava lopputarkastus.

 

 

RATKAISUN PERUSTELUT

 

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

 

Maa-aineslain 6 §:n mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa 3 §:ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Maa-aineslain 3 §:n mukaan aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen.

 

 

Lupamääräysten perustelut

 

 

Maa-aineslain 11 §:n mukaan maa-ainesten ottoluvassa on annettava määräyksiä siitä, mitä hakijan on noudatettava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi. Määräyksiä on annettava ottamisalueen rajauksesta, kaivausten ja leikkausten syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnista sekä alueen suojaamisesta ja siistimisestä ottamisen aikana ja sen jälkeen sekä puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, uusimisesta ja uusista istutuksista ottamisen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa myös ottamiseen liittyvistä laitteista ja liikenteen järjestämisestä sekä ajasta, jonka kuluessa tämän pykälän nojalla määrätyt toimenpiteet on suoritettava sekä muista hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi ja rajoittamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä.

 

 

Lupamääräyksen 2 tiehen rajoittuvan suojavyöhykkeen leveyden perusteena on vuonna 2020 saatu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuuri vastuualueen lausunto samaan maantiehen rajoittuvan toisen ottoalueen lupahakemukseen.

 

 

Lupamääräysten 7 ja 8 perusteluna todetaan, että maa-ainestenoton on todettu lisäävän pohjaveden laadun ja pinnankorkeuden vaihteluja sekä lisäävän likaantumisriskiä. Riski pohjavedelle lisääntyy, kun ottamisalueiden osuus pohjaveden muodostumisalueiden pinta-alasta kasvaa.

 

 

Lupamääräyksen 10 ja 11 perusteluina todetaan, että soranoton pohjavesivaikutuksista tehtyjen tutkimusten perusteella on todettu, että pintamaan poisto laajalla alueella useiden vuosien ajaksi saattaa aiheuttaa haittaa alueen pohjaveden käyttökelpoisuudelle. Tämän vuoksi on tärkeää, että maisemointi ja pohjavettä suojaavan aluskasvillisuuden ja maannoskerrosten muodostumisen nopeuttamiseen tähtäävä jälkihoito suoritetaan mahdollisimman nopeasti.

 

 

Lupamääräyksen 12 perusteluina todetaan, että alueelta kuoritut pintamaat eivät yksinään välttämättä riitä asianmukaiseen maisemointiin, koska pitkään jatkuneessa soranotossa pintamaiden hyödyntämiskelpoisuus heikkenee ja maisemointiin soveltuvaa pintamaakerrosta voidaan joutua rakentamaan alueelta kuorittujen pintamaiden lisäksi muusta tarkoitukseen soveltuvasta materiaalista, kuten vähän ravinteita sisältävästä turpeen ja hiekan seoksesta. Lisäksi luonnonsiemennys ei välttämättä ole riittävä maisemointitoimenpide, jos maisemointia ei ole toteutettu vaiheittain ottamisen etenemisen mukaan jo luvan voimassaolon aikana.

 

 

Maa-aineslain 23a§:n mukaan maa-ainesluvan haltijan tulee vuosittain ilmoittaa lupaviranomaiselle otetun aineksen määrä ja laatu.

 

 

Valtioneuvoston asetuksen maa-ainesten ottamisesta 7 §:n mukaan maa-ainesten ottamisen päätyttyä luvan haltijan on ilmoitettava ottamisen päättymisestä valvontaviranomaiselle lopputarkastuksen suorittamista varten.

 

 

VAKUUS

 

 

Hakijan on ennen tämän luvan mukaisen ottotoiminnan aloittamista annettava Etelä-Satakunnan ympäristölautakunnalle lupamääräysten noudattamisen vakuudeksi maa-aineslain 12 §:n mukainen vakuus. Vakuuden määrä pitää olla 37 800 € ja sen pitää olla voimassa 1.1.2033 asti.

 

 

LUVAN VOIMASSAOLO

 

 

Maa-aineslain 10 §:n mukaan lupa maa-ainesten ottamiseen myönnetään määräajaksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Tämä maa-ainestenottolupa on voimassa hakemuksen mukaisesti 10 v eli 1.1.2032 saakka.

 

 

LUPAMAKSU

 

 

Luvan saaja on velvollinen suorittamaan maa-aineslain 23 §:n nojalla lupaviranomaiselle lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkastamisesta lupamaksun. Maa-ainestaksan mukainen lupamaksu on 3344 €.

 

 

Lisäksi luvanhaltijan on suoritettava ottamistoiminnan valvonnasta vuosittain taksan mukainen valvontamaksu. Maksu määräytyy lupapäätöksessä otettavaksi myönnetyn vuotuisen maa-ainesmäärän mukaan.

 

 

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

 

Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään myös maa-aineslain 19 §:n 2 momentissa mainituille sekä julkaistaan kunnan nettisivuilla.

 

 

MUUTOKSEN HAKU

 

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Turun hallinto-oikeuteen. Valitusohjeet ovat liitteenä.

 

Päätös:

Esityksen mukaan.

 

 

======