Kunnanhallitus
Pöytäkirja 09.08.2021/Pykälä 130

Kunnanhallitus	§ 113	15.06.2020
Kunnanhallitus	§ 130	09.08.2021

 

LAUSUNTO / POHJAVEDEN OTTAMINEN KUNINKAANMÄNNYN POHJAVEDENOTTAMOLTA KOOMANKANGAS-ILMIINJÄRVEN POHJAVESIALUEELTA JA VALMISTELULUPA

 

331/64.644/2018

 

KH 15.06.2020 § 113

 

 

Kuninkaanmännyn Vesi Oy on 21.8.2017 hakenut Etelä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa pohjaveden ottamiseen Kuninkaanmännyn pohjavedenottamosta. Hakemuksen täydennykseksi on 12.12.2019 toimitettu arvio hankkeen vaikutuksista Köyliönjärven Natura-alueeseen.

 

 

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä niille, joiden hallussa Natura-alue on, varataan mahdollisuus antaa luonnonsuojelulain 65 §:n 2 momentissa tarkoitettu lausunto Natura-arvioinnista.

 

 

Lausunto pyydetään toimittamaan aluehallintovirastoon mahdollisuuksien mukaan 22.6.2020 mennessä ensisijaisesti sähköistä muistutuslomaketta käyttäen www.avi.fi/muistutus.

 

 

Säkylän kunta omistaa Natura-aluetta Köyliönjoen alkupäästä.

 

 

Vedenottolupaa haetaan 3 000 m3/d vesimäärän ottamiseen.

 

 

Natura-arviointiaineistosta poimittuja asioita (vino teksti):

 

Koomankangas-Ilmijärven harjujakso on muodostunut syvään ja yhtenäiseen kallioperän painanteeseen, jossa maapeitteen paksuus on 40-100 m ja pohjaveden pinta on laajalla alueella lähes samalla tasolla. Ilmijärven ja Köyliönjärven välisellä pohjavesi-alueen osalla pohjaveden virtaus tapahtuu pääosin kaakkoon päin kohti Köyliönjärveä. Pohjavettä purkautuu Ilmiinjärveen, pohjavesialueen itä- ja länsipuolen suoaluille ja etelässä Köyliönjärveen laskevaan Mustaojaan. Köyliönjärveen ei tiettävästi purkaudu suoraan Ilmiinjärven suunnasta pohjavesiä (Varsinais-Suomen ELY-keskus 2001 ja 2012).

 

 

Kuninkaanmännyn vedenottamoa koskeva hakemus perustuu 11/2015 - 4/2016 tehtyyn koepumppaukseen. Koepumppauksen kesto oli 141 vrk ja suurin pumpattu määrä oli noin 3 000 m3/d. Koepumppauksen aikana merkittävä muutos (yli 0,3 m) pohjavedenpinnan tasossa havaittiin ainoastaan koekaivon läheisyydessä. Eniten pohjaveden pinta laski koekaivon vieressä olevassa pisteessä, jossa pohjaveden pinta laski enimmillään noin 1,2 metriä. Koepumppauksen pohjaveden pintaa alentava vaikutus ulottui laajimmillaan kaakossa noin 1,8 km etäisyydelle koepumppauspaikasta, jossa pohjaveden pinta laski pohjaveden havaintoputkessa 0,07 m.

 

 

Järven keskisyvyys on 2,6 metriä ja suurin syvyys 12,8 metriä. Vuosien 2007-2016 tulovirtaama on ollut keskimäärin 1,12 m3/s ja lähtövirtaama keskimäärin 1,20 m3/s. Järveen laskee kaikkiaan 26 ojaa, joista suurin on Säkylän peltoalueilta laskeva Ketelinoja ja järven pohjoispäähän laskeva Mustaoja. Vedet laskevat Köyliönjärven luoteisosasta Köyliönjokea pitkin Eurajokeen. Köyliönjärven keskivedenkorkeus on jaksolla 1970-2014 ollut N60+40,74 m. Keskimääräinen vuotuinen vedenkorkeusvaihtelu on ollut 64 cm.

 

 

Valuma-alueen pinta-ala on 123,71 km2, josta maatalousaluetta ja peltoa on 34,2 % ja metsää 47,8 %.

 

 

Köyliönjärvi on geologisesti vajoama-allas, jolle ovat tyypillisiä lahdettomat ja niemettömät rannat.

 

 

Köyliönjärven ensimmäinen tiedossa oleva vedenlasku on toteutettu vuonna 1820. Järven veden pintaa laskettiin toisen kerran vuosina 1938-40 toteutetulla lasku-uoman perkauksella. Vedenpinta laski noin 75-90 cm ja vesijättöä syntyi 337 hehtaaria. Uudemman perkauksen jälkeen erityisesti Köyliönjärven alimmat vedenkorkeudet laskivat haitallisen alas. Sen vuoksi Turun vesipiirin vesitoimisto määräsi Köyliönjoen perkausyhtiön rakentamaan pohjapadon Köyliönjokeen Ehtamoon, Pohjapato on rakennettu vuonna 1983. Vuonna 2015 toteutettiin Köyliönjoen yläosassa uusi perkaus, jolla ei ollut vaikutusta veden pinnan korkeuteen.

 

 

Köyliönjärven vedenkorkeuksista ei ole olemassa vesilain mukaista säännöstelypäätöstä eikä muutakaan lainvoimaista ratkaisua ja patoon on liittynyt ristiriitoja. Ihminen on toiminnallaan vaikuttanut Köyliönjärven tilaan myös rakentamalla maasillan Kirkkosaaren ja Köyliönjärven itäisen rannan välille ja myöhemmin vähentänyt sen haittavaikutuksia lisäämällä siihen siltarummun ja edelleen parantamalla veden virtausta. Maasillan virtausaukko on nykyään 20 metriä.

 

 

Köyliönjärvi on savikkoalueen lounaissuomalaisittain isohko, matala ja runsasravinteinen järvi, jota ympäröivät laajat viljelyalueet. Järvi on voimakkaasti rehevöitynyt ja samalla järvestä on kehittynyt merkittävä vesilintualue. Järven poikki kulkee kaakko-luodesuuntainen harjusaarten jono.

 

 

Köyliönjärvi on pintavesityypiltään runsasravinteinen järvi, ja sen ekologinen tila on ylirehevyyden vuoksi luokiteltu vuonna 2013 välttäväksi. Järveen tulee runsaasti hajakuormitusta valuma-alueelta ja myös sisäinen kuormitus on voimakasta. Veden kokonaisfosfori- ja typpipitoisuudet ovat korkeita. Etenkin fosforipitoisuuksien trendi on nouseva. Planktonlevien määrää kuvaavan a-klorofyllin pitoisuudet ovat kasvaneet 1970-luvulta lähtien ja runsaat sinileväkukinnat ovat jokakesäinen ilmiö. Köyliönjärvessä on esiintynyt kesäisin voimakasta hapen ylikyllästystä runsaasta levätuotannosta johtuen. Talvisin alusvedessä esiintyy hapen vajausta tai jopa happikatoa. Myös veden pH-arvo on ollut kesäisin poikkeuksellisen korkea (7-9,6) runsaan levätuotannon takia.

 

 

Rehevöityminen on lähtenyt liikkeelle peltomaan raivauksista ja vuosien 1938-1940 vedenpinnan laskusta. Vedenpinnan laskua on seurannut intensiivinen valuma-alueen peltoviljely. Myös muut jo luonnostaankin viljavan maan muokkaustoimet ovat lisänneet ulkoista kuormitusta ja kiihdyttäneet rehevöitymiskehitystä.

 

 

Pintavesien toimenpideohjelman mukaan Köyliönjärven ongelmana on ollut rehevöityminen, veden laadun heikkeneminen ja voimakas sisäinen kuormitus. Järveä kuormittavat pääasiassa erikoiskasviviljelyyn otetut pellot.

 

 

Ohjelman mukaan keskeisin toimenpide maatalouden vesistökuormituksen vähentämisessä on maatalouden ympäristötukijärjestelmä.

 

 

Järven kemiallinen tila on hyvä, koska järvessä ei ole todettu merkittäviä määriä haitallisia aineita kuten raskasmetalleja.

 

 

Köyliönjärven kunnostuksessa ensisijainen tavoite on ulkoisen fosforikuormituksen pienentäminen. Järvessä oleva fosforimäärä on niin suuri, että se ylläpitää vielä pitkään voimakasta sisäistä kuormitusta. Ilman ulkoisen kuormituksen vähentämistä ei ole mahdollista saavuttaa ravinnepitoisuuksien alentumista järvessä. Vesistökuormituksen vähentämisessä tehokkainta on tulvahuippujen tuoman kuormituksen leikkaaminen. Vesinäytteiden ja kuormitusarvion perusteella suurimmat kuormitusvähennykset saadaan, kun toimet kohdistetaan juurikkaan korjuun aloittamisen ja routaantumisen väliseen aikaan.

 

 

Köyliönjärvellä kalan tuotantopotentiaali on erittäin suuri ja perinteisin keinoin toteutetun hoitokalastuksen on havaittu olevan varsin tehotonta, silla poistettu kalakanta korvautuu nopeasti uudella. Hoitokalastus ei ole ollut tarpeeseen nähden riittävän tehokasta eikä jatkuvaa.

 

 

Köyliönjärven Natura-alueeseen sisältyy neljä erillistä aluetta järven keski- ja pohjoisosassa: yksi järven pohjoispäässä, yksi järven luusuassa Köyliönjoen suulla ja kaksi Kirkkosaaren ja Kaukosaaren ympärillä.

 

 

Valuma-alueella harjoitetaan intensiivistä erikoiskasviviljelyä, jossa on menneinä vuosikymmeninä käytetty runsaasti lannoitteita. Sen seurauksena peltojen fosforiluvut ovat edelleen korkeita ja ravinteita huuhtoutuu järveen, vaikka lannoitusmääriä on merkittävästi vähennetty 2000-luvun aikana. Vuosikymmenien aikana järveen on kertynyt runsaasti ravinteita, joka ilmenee nykyään voimakkaana sisäisenä kuormituksena.

 

 

Alueen keskeiset lajistoarvot liittyvät lintuihin. Alueella on havaittu mm. yksi erityisesti suojeltava, yksi uhanalainen sekä 19 lintudirektiivin liitteen 1 lintulajia. Putkilokasveista silmälläpidettävä ja alueellisesti uhanalainen on ahonoidanlukko, jonka esiintyminen ei ole pohjavesipurkaumista riippuvainen. Köyliönjärven vesikasvillisuudessa on havaittavissa järven vedenlaadun heikentymisestä johtuvia piirteitä, mm. uposkasvillisuus on melko niukkaa. Suurin osa Natura-alueista kuuluu myös lintuvesien suojeluohjelmaan. Lintudirektiivin I liitteen lajeista suojelun perusteena ovat mustakurkku-uikku, kaulushaikara, ruskosuohaukka, laulujoutsen, luhtahuitti, kurki, suokukko, liro, kalatiira, pyy, harmaapäätikka, pikkulepinkäinen ja yksi uhanalainen laji, jonka tiedot eivät ole julkisia. Lisäksi suojelun perusteena ovat järvellä säännöllisesti tavattavat muuttolinnut härkälintu, heinätavi ja punajalkaviklo. Vesilintujen kannalta merkittävimmät alueet ovat järven pohjoispää, järven luusua ja Kirkkosaaren ruovikkoiset rannat, joilla myös paritiheydet ovat suurimmat.

 

 

Vesikasvillisuus on rehevää etenkin järven pohjoispäässä. Siellä kasvavat runsaina mm. järviruoko, ulpukka, uistinvita, vesirutto, leveäosmankäämi, tylppälehti- ja ahvenvita sekä pikkulimaska. Pohjoispäässä on laajahko kasvusto isonäkinsammalta, joka viihtyy virtaavissa vesissä sekä lähteissä ja lähteiköissä. Lisäksi rannoilla kasvaa haarapalpakkoa, kurjenmiekkaa ja vesikuusta. Koilliskulmassa on tervaleppävaltainen luhtainen alue. Köyliönjärven alueeseen kuuluu myös järven länsirannalla oleva Köyliönjärven luusuaan syntynyt laajahko ruovikko, pensaikko ja niittyalue. Vuonna 2019 tehdyn kasvillisuusselvityksen perusteella vaikuttaa siltä, että järviruoko on lisääntynyt järven pohjoispäässä ja umpeenkasvu sen myötä edennyt.

 

 

Köyliöjärven Natura 2000 -alueille on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma v. 2012.

 

 

Suunnitelmakausi on noin 15 vuotta. Köyliönjärven Natura-alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyjä luonnonsuojelun ja -hoidon toimenpiteitä ovat uusien vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttaminen valuma-alueella, olemassa olevien vesiensuojelutoimenpiteiden kunnostus sekä uusien tehokkaiden vaihtelevissa ilmasto-oloissa toimivien menetelmien kehittäminen. Maatalouden käytäntöjen kehittäminen vesiensuojelumyönteisempään suuntaan edistää ulkoisen kuormituksen vähentämistavoitteita. Riittävällä hoitokalastuksella voidaan tukea järven toipumista. Köyliönjärven kunnostukseen tarvittavan rahoituksen turvaamisella voitaisiin edistää sekä Natura luontotyypin edustavuuden parantamista että vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen vesienhoitotyön tavoitteiden täyttymistä. Varsinais-Suomen ELY-keskukselta saadun tiedon mukaan hoito- ja käyttösuunnitelman toteutumista ei seurata.

 

 

Pohjavedenoton seurauksena voi olla pohjavesivirtauksen väheneminen, lähdevaikutteisuuden väheneminen, vedenlaadun muutokset ja umpeenkasvun lisääntyminen.

 

 

Naturan perusteena olevista Köyliönjärven luontotyypeistä vesitaloudesta ja veden laadusta riippuvainen on luontotyyppi 3150 eli luontaisesti runsasravinteiset järvet. Vesitalous ja veden laatu vaikuttavat osittain myös järvellä pesivään ja siellä muuttoaikoina levähtäviin vesilintuihin.

 

 

Suunniteltu vedenotto vähentää purkautuvan pohjaveden määrää harjua ympäröiville suoalueille, Ilmiinjärven purkuojaan ja Köyliönjärveen laskevaan Mustaojaan. Ilmiinjärven purkuoja Ilmiinoja laskee Ilmiinjärvestä länteen ja edelleen Köyliönjokeen, joka laskee Köyliönjärvestä länteen ja luoteeseen kohti Eurajokea. Ilmiinjärvi on Köyliönjärvestä alajuoksulle, joten sen vedet eivät virtaa Köyliönjärveen.

 

 

Harjua ympäröivistä suoalueista Ilmiinjärven pohjavesialueella sijaitseva Ränkimyssuo ja sen itäpuolella sijaitseva Pieni Kakkurisuo sijaitsevat Köyliönjärven valuma-alueella ja niiden vedet laskevat Köyliönjärveen laskevaan Mustaojaan.

 

 

Suunnitellusta vedenotosta huolimatta pohjaveden virtaus etelään kohti Köyliönjärveä jatkuu, mutta vedenoton vaikutus kohdistuu Köyliönjärveen epäsuorien purkautumien pienentymisenä.

 

 

Vedenottohankkeen mahdolliset vaikutukset Natura-alueen luontotyyppeihin tai lajeihin olisivat todennäköisesti pitkällä aikavälillä rehevöitymistä edistäviä. Köyliönjärven hoito- ja käyttösuunnitelmassa keskeisenä uhkana luonto- ja lintudirektiivin luontotyypeille ja lajeille mainitaan rehevöityminen. Järveen tuleva ulkoinen ja sisäinen fosfori- ja typpikuormitus edistää rehevöitymistä ja voi heikentää järven luontotyypin "luontaisesti runsasravinteiset järvet" edustavuutta. Köyliönjärvi on fosforirajoitteinen ympäri vuoden, joten erityisesti fosforikuormituksella ja pitoisuuksilla on merkitystä.

 

 

Köyliönjärven fosforipitoisuus ja rehevöitymiskehitys on kuitenkin ensisijaisesti seurausta järven valuma-alueelta tulevasta ulkoisesta kuormituksesta sekä järven sisäisestä kuormituksesta eli pohjasedimentistä veteen vapautuvista ravinteista.

 

 

Voidaan arvioida, että Koomankankaan-Ilmiinjärven vedenotto pienentää enimmillään keskimääräistä tulovirtaamaa 0,035 m3/s eli 3,1 %. Järviveden keskimääräinen fosforipitoisuus kasvaa laskennallisesti enimmillään noin 4 %. Tämä ei merkittävästi vaikuta järven rehevyyteen, eikä sen vuoksi vaikuta Köyliönjärven Natura-alueen luontotyyppeihin eikä lajeihin. Vedenottohankkeen vaikutukset kohdistuvat lähinnä järven pohjoispäähän ja pohjoispään Natura-alueeseen. Pohjavesivirtaaman vähenemisellä voi olla vaikutusta pohjoispään Natura-alueen kasvillisuuteen siten, että umpeenkasvu jonkin verran kiihtyy pitkällä aikavälillä. Tehtyjen tutkimusten perusteella hakemuksen mukaisella vedenotolla ei voi olla vaikutusta Natura-alueella sijaitseviin tihkupintoihin, koska ne eivät kerää vettä Mustaojan pohjoispuolelta.

 

 

Köyliönjärveltä ei ole käytettävissä kattavaa kasvillisuuskarttaa. Vesi- ja rantakasvillisuutta hallitsee pinta-kelluntalajit, irtokellujat ja ilmaversoiset vesikasvit. Varsinkin järven pohjoispää on vesikasvillisuudeltaan rehevä. Siellä kasvaa runsaana mm. järviruoko, ulpukka, uistinvita, vesirutto, leveäosmankäämi, tylppälehti- ja ahvenvita sekä pikkulimaska.

 

 

Köyliönjärven Natura-alueen pohjoisosaan perustettiin elokuussa 2019 viisi 2 m x 2 m tutkimusruutua sisältävä kasvillisuuslinja eri luontotyypeille. Kosteaa keskiravinteista lehtoa edustavalla 2 m x 2 m tutkimusruudulla havaittiin kaksi pohjavesistä hyötyvää kasvilajia: korpi-imarre ja soreahiirenporras.

 

 

Köyliönjärvi on valtakunnallisesti merkittävä lintujärvi. Se on mukana lintuvesien suojeluohjelmassa. Natura-ohjelmassa se on mukana vesilinnustollisen arvonsa vuoksi. Köyliönjärvi kuuluu yhdessä Säkylän Pyhäjärven kanssa kansainvälisesti arvokkaisiin lintuvesiin. Linnustossa arvokkaita lajeja ovat mm. kaulushaikara, ruskosuohaukka, luhtahuitti, kurki ja kalasääski.

 

 

Köyliönjärven pohjoisosassa on pesinyt tai on tavattu pesimäaikaan viime vuosina seuraavia uhanalaisia vesilintulajeja: Punasotka (äärimmäisen uhanalainen), Mustakurkku-uikku (erittäin uhanalainen), Tukkasotka (erittäin uhanalainen), Nokikana (erittäin uhanalainen), Haapana (vaarantunut), Heinätavi (vaarantunut), Silkkiuikku (silmälläpidettävä) ja Härkälintu (silmälläpidettävä).

 

 

Koko valtakunnassa havaittu sisävesillä pesivien vesilintujen pesimäkantojen heikentyminen on havaittavissa myös Köyliönjärvellä. Tärkeimpänä tekijänä heikentymiseen pidetään vesistöjen rehevöitymistä, joka johtaa umpeenkasvuun ja ravintovarojen huononemiseen. Linnustollisen arvon säilyttämiseksi tulisi toteuttaa kunnostustoimia, joilla vähennetään rehevöitymistä ja estetään rehevöitymisen eteneminen.

 

 

Haja- ja loma-asutuksen sekä hulevesien aiheuttama fosforikuormitus oli vuonna 2018 VEMALA-mallilaskelman mukaan noin 9 % järven kokonaiskuormituksesta ja sen osuus tulee tulevina vuosina laskemaan.

 

 

Peltoviljelystä aiheutuva kuormitus Köyliönjärven kokonaisfosforikuormituksesta oli vuonna 2018 67 %. Metsätalouden osuus fosforikuormituksesta on pieni, vuonna 2018 noin 3 %. Metsäojitukset vaikuttavat merkittävästi valuma-alueiden hydrologiaan ja myös pohjaveden muodostukseen. Ojituksen tarkoituksena on johdattaa ylimääräinen vesi nopeasti pois alueelta metsän kasvun turvaamiseksi. Kun pintavedet johdetaan alueelta pois, niiden suotautuminen maahan ja sitä kautta pohjaveden muodostuminen vähenee.

 

 

Säkylän ja Köyliön alueella maatalouden päätuotantosuuntana on tärkkelysperunan, sokerijuurikkaan ja muu puutarhakasvien tuotanto ja eläintuotanto on vähäisempää.

 

 

Pitkään jatkunut järven sietokyvyn ylittävä ulkoinen kuormitus ruokkii voimakasta sisäistä kuormitusta. Sisäinen kuormitus tarkoittaa pohjaan aikojen kuluessa varastoituneiden ravinteiden vapautumista eliöiden käyttöön. 2000-luvun alussa tehtyjen arvioiden mukaan matalilla alueilla merkittävin ravinteiden kuljettaja on eroosio ja vedessä lähinnä pH:n muutosten vuoksi tapahtuva sisäinen kuormitus. Hieman syvemmillä alueilla ravinteet päätyvät takaisin veteen joko resuspension (mm. kalojen aiheuttama) tai suoran liukenemisen kautta. Välisyvyyksissä ravinteiden vapautumista säätelevät vuoroin alhainen happipitoisuus ja vuoroin korkea pH. Pienialaisen syvänteen alueella happipitoisuus on todennäköisesti merkittävin ravinteiden vapautumista säätelevä tekijä.

 

 

Ilmastonmuutoksen on ennustettu ilmenevän Suomessa ilmaston lämpenemisenä, sateisuuden lisääntymisenä ja sen vuodenaikaisjakauman muuttumisena. Vesistöjen keskilämpötila sekä maksimilämpötilat kasvavat. Tulvien, rankkasateiden ja kuivuuden kaltaiset ääri-ilmiöt yleistyvät Sadeolojen muutokset vaikuttavat myös veden laatuun. Lounais- ja Länsi-Suomen vesistöjen kannalta merkittävin seuraus ilmastonmuutoksesta lienee rehevöitymiskehityksen nopeutuminen. Talvien leudontuminen johtaa jääpeitteen lyhenemiseen, minkä seurauksena vesistöjen tuotantokausi pitenee. Talviaikaisten joki- ja ojavirtaamien kasvu lisää vesistöihin kulkeutuvan rehevöittävän typen ja fosforin määrää. Ravinnekuormituksen ajoittumisen ja määrän muutokset, lämpötilamuutokset sekä jääpeitteen väheneminen tulevat todennäköisesti aiheuttamaan merkittäviä muutoksia lounaissuomalaisten järvien ekosysteemeissä ja nopeuttamaan niiden rehevöitymistä, mikäli samanaikaisesti ei toteuteta mittavasti kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä. Hajakuormituksen vähentäminen tulee olemaan entistä haasteellisempaa, sillä biologiaan tai kemiaan perustuvat vesiensuojelukeinot (kosteikot, suoja-vyöhykkeet, suodattimet) eivät juurikaan pidätä ravinteita talvella. Uusia keinoja tarvitaan sekä vesimäärien että ravinnekuormituksen hallintaan. Rehevöityminen ja mahdolliset kuivat kesät, jolloin veden pinta on alhaalla, saattaa edistää ennestään rehevän Köyliönjärvenkin kasvillisuuden leviämistä ja umpeenkasvua. Sen on todettu olevan Köyliönjärven linnustollisen arvon suurin uhkatekijä.

 

 

Köyliönjärveen kohdistunut pistekuormitus on päättynyt kokonaan. Köyliönjärven eteläosassa Kankaanpään kylässä toiminut Köyliön Kalanviljely Oy on ympäristöluvan mukaan saanut johtaa vesistöön enintään 80 kg fosforia vuodessa ja typpeä enintään 800 kg vuodessa. Tarkkailun perusteella toteutunut kuormitus oli kuitenkin 2000-luvulla jäänyt pienemmäksi kuin lupamääräykset sallivat. Köyliön Kalanviljely Oy on lopettanut toimintansa ja näin ollen myös sen aiheuttama kuormitus on päättynyt. Myös Kankaanpään kylässä sijainneen jätevedenpuhdistamon toiminta on päättynyt. Jätevedenpuhdistamo (AVL 200, Qmit 71 m3/d) on toimiessaan ollut merkittävä pistekuormittaja. Kankaanpään puhdistamolle johdetut jätevedet johdetaan tulevaisuudessa johdetaan nykyään siirtoviemäriä pitkin Säkylän Köörnummen puhdistamolle. Historiallisesti merkittäviä kuormittajia ovat olleet myös vuosina 1913-74 toiminut meijeri sekä Lännen tehtaiden sokeritehdas, joka rakennettiin vuonna 1953 ja kuormitti jätevesillään Köyliönjärveä aina 1960-luvun puoliväliin saakka.

 

 

Johtopäätökset:

 

Koomankankaan-Ilmiinjärven suunniteltu vedenotto pienentää enimmillään keskimääräistä tulovirtaamaa 0,035 m3/s eli 3,1 %. Järviveden keskimääräinen fosforipitoisuus kasvaa laskennallisesti enimmillään noin 4 %. Tämä ei merkittävästi vaikuta järven rehevyyteen, eikä sen vuoksi vaikuta Köyliönjärven Natura-alueen luontotyyppeihin eikä lajeihin. Vedenottohankkeen vaikutukset kohdistuvat lähinnä järven pohjoispäähän ja pohjoispään Natura-alueeseen. Pohjavesivirtaaman vähenemisellä voi olla vaikutusta pohjoispään Natura-alueen kasvillisuuteen siten, että umpeenkasvu jonkin verran kiihtyy pitkällä aikavälillä.

 

Säkylänharjun-Virttaankankaan ja Koomankangas-Ilmiinjärven pohjavesialueilla sijaitsevat vedenottamot (suunniteltu vedenottamo mukaan lukien) vähentävät Köyliönjärven purkautuvaa pohjaveden määrää yhteensä enimmillään 5 320 m3/d. Laskennallinen vaikutus vesitaseeseen on noin 5 % ja keskimääräinen laskennallinen fosforipitoisuus kasvaisi alle 7 %. Yhteisvaikutuskaan ei merkittävästi vaikuta Köyliönjärven jo ennalta korkeaan rehevyystasoon eikä Natura-perusteina olevaan luontotyyppiin "luontaisesti runsasravinteiset järvet".

 

 

Peltoviljely on Köyliönjärven merkittävin kuormittaja ja sen osuus ulkoisesta kuormituksesta oli vuonna 2018 65 %. Pelloilta ja metsistä tulevan luonnonhuuhtoutuman osuus kokonaiskuormituksesta on yhteensä noin 15 % ulkoisesta fosforikuormituksesta. Haja- ja loma-asutuksen kuormitus on viemäröinnin sekä haja- ja loma-asutuksen kiinteistökohtaiset jätevesien käsittelyn tehostamisen ansiosta jatkuvasta pienenemässä.

 

 

Metsätalouden osuus kuormituksesta on vähäinen ja pistekuormitusta ei Köyliönjärveen kohdistu enää käytännössä lainkaan. Suunnitellun vedenoton vaikutus Köyliönjärven fosforitaseeseen on kaikki yhteisvaikutukset huomioon ottaen enimmilläänkin vähäinen.

 

 

Luontotyyppiin luontaisesti runsasravinteiset järvet kuuluu alle 20 % Köyliönjärven pinta-alasta. Etenkään Köyliönjärven pohjoisosa ei täytä luontotyypin luontaisesti runsasravinteiset järvet kriteereitä, koska suurin osa järven pohjoisosan valuma-alueesta on kitkamaalajeja.

 

 

Tehtyjen tutkimusten perusteella hakemuksen mukaisella vedenotolla ei voi olla vaikutusta Natura-alueella sijaitseviin tihkupintoihin, koska ne eivät kerää vettä Mustaojan pohjoispuolelta.

 

 

Köyliönjärven rantaviivan yläpuolella sijaitsee useita lähteitä, joista purkautuva pohjavesi voi olla peräisin Ilmiinjärven suunnalta. Kyseisten lähteiden virtaaman pienentyminen suunnitellun vedenoton vaikutuksesta on epätodennäköistä, mutta niiden seuranta on kuitenkin tarpeen. Pääosa mahdollisesta vedenoton virtaamia vähentävästä vaikutuksesta kohdistuu Mustaojaan sekä sen rannalla sijaitsevien lähteiden virtaamiin. Hakemuksen mukaisen vedenoton vaikutusalueen alapuolella muodostuvan pohjavesimäärän voidaan arvioida olevan 2500 - 3000 m3/d. Vedenotosta huolimatta tämä vesimäärä purkautuu Mustaojaan sekä mahdollisesti lähteikköihin.

 

 

Suunniteltu vedenotto ei yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa ei merkittävästi heikennä Köyliönjärven Natura-alueen luonnonarvoja.

 

 

--------

 

 

Esityslistan liitteet:

 

Natura-arviointi, Kuninkaanmännyn Vesi Oy, 27.11.2019

 

(Natura-arviointi liitteineen on ladattavissa osoitteesta www.avi.fi/lupa-tietopalvelu.)

 

Lisätietoja:

Kunnanjohtaja Teijo Mäenpää, puh. 02-8328 300

 

Tekninen johtaja Tarmo Saarinen, puh. 02-8328 317

 

Kunnanjohtaja:

Säkylän kunta toteaa lausuntonaan seuraavaa:

 

 

Säkylän kunta katsoo, että suunnitellulla vedenotolla on merkittäviä haitallisia vaikutuksia paikalliseen vesitalouteen sekä Köyliönjärveen ja pohjavesiin. Välillisesti nämä haitat heijastuvat myös paikalliseen ja alueelliseen elintarviketuotannon ketjuun. Säkylän kunta esittää, että vedenoton määrää tulee alentaa merkittävästi esitetyistä määristä.

 

 

Suurien hetkittäisten vedenpumppausten välttämiseksi vedenottomäärä tulee vuosikeskiarvon sijasta rajata esim. vuorokausikeskiarvoon.

 

 

Vedenottomäärää tulee valvovan viranomaisen voida määrätä pienentämään tai lopettamaan vedenoton, mikäli vedenottamo aiheuttaa haitallisia vaikutuksia natura-alueisiin tai Säkylän kunnan tai säkyläläisten yritysten vedenottoon. Toimintaa valvovalle viranomaiselle tulee antaa selkeät seuranta raja-arvot sekä toimivalta, jos poikkeamaa ilmenee ja pumppaamista pitää vähentää taikka se tulee keskeyttää.

 

 

Säkylän kunta edellyttää, että mikäli vedenottoa rajoitetaan tai se keskeytetään, niin Säkylän kunta, yritykset tai yksittäiset asukkaat eivät voi joutua korvausvelvollisiksi. Tämä tulee kirjata lupaehtoihin, mikäli lupa myönnettäisiin.

 

 

Mahdollinen koepumppaus ja aikanaan vedenotto pitää tapahtua vastuullisesti. Köyliönjärven valuma-alue ei kestä lisärasitteita kuten todetaan Klopinmontun ELY:n lausunnossakin.

 

 

Säkylän kunta edellyttää, että hakija ei ryhdy missään tilanteessa valmistamaan tekopohjavettä Säkylän kunnan alueella.

 

 

Luvan hakijalle tulee määrätä vuosittainen erittäin merkittävän suuruinen kalatalousmaksu, joka on käytettävä Köyliönjärven tilan parantamiseen. Tämä maksu voidaan ohjata Säkylän kunnan kautta kyseiseen toimintaan.

 

 

Kunta edellyttää, että EU:n vesidirektiivin mukaisesti selvitys pohjaveden purkautumisesta alueella ja mahdollisen vedenoton vaikutuksista laaditaan täydellisenä. Yhtiön nykyiset selvitykset ovat paikoitellen ristiriitaiset sekä puutteelliset.

 

 

Jos yhtiön omistuspohjaa muutetaan tai laajennetaan, haluaa Säkylän kunta mahdollisuuden halutessaan lunastaa myytävänä olevan osuuden.

 

 

Jos mahdollisesta vedenotosta syntyy vähäistä merkittävämpää haittaa kunnalle, liiketoiminnalle taikka asukkaille, tulee Kuninkaanmännyn Vesi Oy määrätä täysimääräisesti korvausvelvolliseksi.

 

 

Säkylän kunta esittää, että lupamääräyksiin sisällytetään ehto, että kunta, yhtiö taikka yksittäinen asukas ei missään tilanteessa voi joutua korvaus velvolliseksi (suorat taikka epäsuorat korvaukset), jos yhtiön pohjaveden ottoa joudutaan rajoittamaan tai lopettamaan.

 

 

Haja-asutukselta tulevan fosforikuormituksen vähentämiseksi Säkylän kunta toteuttaa vuoden 2020 aikana Lähteenkylän ja Järvenpään pohjavesialueiden asuinkiinteistöjen läheisyyteen runkoviemäröinnin.

 

 

----

 

 

Kokouksessa käydyn keskustelun ja kunnanvaltuuston II varapuheenjohtajan Susanna Salo-Kimpan selostuksen pohjalta kunnanjohtaja täydensi seuraavat kohdat:

 

 

"Koska hakemuksen alueella on Natura-aluetta, EU-oikeuden asettama tarkkuusvaatimus (luontodirektiivi 6. artikla 3. kohta) hakijan hakemukselle ja selvitykselle vaatii, että hakemuksen ja hakijan selvityksen tulee olla erityisen yksityiskohtainen ja täydellinen, ja hakijan tulee voida "hälventää kaikenlainen perusteltu tieteellinen epäilys". -> Köyliönjärven lähteistä on tutkittu ainoastaan 6 vaikka lähteitä tiedetään olevan ainakin 20. Lisäksi Vesilaki (587/2011) yksiselitteisesti kieltää luonnontilaisten lähteiden vaarantamisen."

 

 

"EU:n vesipuitedirektiivin (VPD 2000/60/EY) ja sen perusteella annetut EU-tuomioistuimen ja kansalliset ennakkopäätökset kieltävät järvien tilaluokan laskemisen alempaan luokkaan ja myös toimet, joilla tilaluokka vaarantuu. Koska kunta itsekin tekee toimenpiteitä fosforikuormituksen vähentämiseksi, ei voida myöskään sallia toimia, joilla fosforikuormitus vastaavasti kasvaisi (vedenotto)."

 

Päätös:

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti päätösehdotuksen ja esittelijän tekemät täydennykset ja hyväksyi Säkylän kunnan lausunnon:

 

 

Säkylän kunta katsoo, että suunnitellulla vedenotolla on merkittäviä haitallisia vaikutuksia paikalliseen vesitalouteen sekä Köyliönjärveen ja pohjavesiin. Välillisesti nämä haitat heijastuvat myös paikalliseen ja alueelliseen elintarviketuotannon ketjuun. Säkylän kunta esittää, että vedenoton määrää tulee alentaa merkittävästi esitetyistä määristä.

 

 

Suurien hetkittäisten vedenpumppausten välttämiseksi vedenottomäärä tulee vuosikeskiarvon sijasta rajata esim. vuorokausikeskiarvoon.

 

 

Vedenottomäärää tulee valvovan viranomaisen voida määrätä pienentämään tai lopettamaan vedenoton, mikäli vedenottamo aiheuttaa haitallisia vaikutuksia natura-alueisiin tai Säkylän kunnan tai säkyläläisten yritysten vedenottoon. Toimintaa valvovalle viranomaiselle tulee antaa selkeät seuranta raja-arvot sekä toimivalta, jos poikkeamaa ilmenee ja pumppaamista pitää vähentää taikka se tulee keskeyttää.

 

 

Säkylän kunta edellyttää, että mikäli vedenottoa rajoitetaan tai se keskeytetään, niin Säkylän kunta, yritykset tai yksittäiset asukkaat eivät voi joutua korvausvelvollisiksi. Tämä tulee kirjata lupaehtoihin, mikäli lupa myönnettäisiin.

 

 

Mahdollinen koepumppaus ja aikanaan vedenotto pitää tapahtua vastuullisesti. Köyliönjärven valuma-alue ei kestä lisärasitteita kuten todetaan Klopinmontun ELY:n lausunnossakin.

 

 

Säkylän kunta edellyttää, että hakija ei ryhdy missään tilanteessa valmistamaan tekopohjavettä Säkylän kunnan alueella.

 

 

Luvan hakijalle tulee määrätä vuosittainen erittäin merkittävän suuruinen kalatalousmaksu, joka on käytettävä Köyliönjärven tilan parantamiseen. Tämä maksu voidaan ohjata Säkylän kunnan kautta kyseiseen toimintaan.

 

 

Kunta edellyttää, että EU:n vesidirektiivin mukaisesti selvitys pohjaveden purkautumisesta alueella ja mahdollisen vedenoton vaikutuksista laaditaan täydellisenä. Yhtiön nykyiset selvitykset ovat paikoitellen ristiriitaiset sekä puutteelliset.

 

 

Koska hakemuksen alueella on Natura-aluetta, EU-oikeuden asettama tarkkuusvaatimus (luontodirektiivi 6. artikla 3. kohta) hakijan hakemukselle ja selvitykselle vaatii, että hakemuksen ja hakijan selvityksen tulee olla erityisen yksityiskohtainen ja täydellinen, ja hakijan tulee voida "hälventää kaikenlainen perusteltu tieteellinen epäilys". -> Köyliönjärven lähteistä on tutkittu ainoastaan 6 vaikka lähteitä tiedetään olevan ainakin 20. Lisäksi Vesilaki (587/2011) yksiselitteisesti kieltää luonnontilaisten lähteiden vaarantamisen.

 

 

Jos yhtiön omistuspohjaa muutetaan tai laajennetaan, haluaa Säkylän kunta mahdollisuuden halutessaan lunastaa myytävänä olevan osuuden.

 

 

Jos mahdollisesta vedenotosta syntyy vähäistä merkittävämpää haittaa kunnalle, liiketoiminnalle taikka asukkaille, tulee Kuninkaanmännyn Vesi Oy määrätä täysimääräisesti korvausvelvolliseksi.

 

 

Säkylän kunta esittää, että lupamääräyksiin sisällytetään ehto, että kunta, yhtiö taikka yksittäinen asukas ei missään tilanteessa voi joutua korvaus velvolliseksi (suorat taikka epäsuorat korvaukset), jos yhtiön pohjaveden ottoa joudutaan rajoittamaan tai lopettamaan.

 

 

Haja-asutukselta tulevan fosforikuormituksen vähentämiseksi Säkylän kunta toteuttaa vuoden 2020 aikana Lähteenkylän ja Järvenpään pohjavesialueiden asuinkiinteistöjen läheisyyteen runkoviemäröinnin.

 

 

EU:n vesipuitedirektiivin (VPD 2000/60/EY) ja sen perusteella annetut EU-tuomioistuimen ja kansalliset ennakkopäätökset kieltävät järvien tilaluokan laskemisen alempaan luokkaan ja myös toimet, joilla tilaluokka vaarantuu. Koska kunta itsekin tekee toimenpiteitä fosforikuormituksen vähentämiseksi, ei voida myöskään sallia toimia, joilla fosforikuormitus vastaavasti kasvaisi (vedenotto).

 

 

======

KH 09.08.2021 § 130

 

Aluehallintovirasto on toimittanut esityslistan liitteenä olevan lausuntopyynnön (päiväys 10.6.2021) lausunnonantoviranomaisille. Erityisesti lausuntoa pyydetään: Varsinais-Suomen ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta:

 

 

Onko hakemuksessa esitetty koetoimintajakson tarkkailu riittävä ja tarkoituksenmukainen, ja tulisiko se hyväksyä mahdollisen luvan yhteydessä vai valvontaviranomaisen päätöksellä?

 

ELY-keskuksen näkemys hakemuksessa esitetystä:

 

- koetoimintajakson jälkeisestä vedenoton määrästä

 

- luvan tarkistamisesta

 

- luvan voimassaolosta

 

ELY-keskuksen näkemys esitetyn lupamääräyksen valvottavuudesta: "Vedenotto ei saa kuitenkaan ylittää ottamon antoisuutta.

 

 

Aluehallintovirasto pyytää lausuntoanne asiakohdassa mainitusta hakemuksesta 20.8.2021 mennessä.

 

 

Hakemus on aikaisemmin kuulutettu 17.8.-17.9.2018. Asiasta tällöin annetut lausunnot otetaan huomioon asian käsittelyssä.

 

 

Kuninkaanmännyn Vesi Oy on toimittanut Aluehallintovirastolle uuden hakemusasiakirjan (päiväys 12.4.2021), joka korvaa aiemman 7.7.2017 päivätyn ja myöhemmin täydennetyn hakemusasiakirjan.

 

 

Hakemusasiakirjassa on esitetty, että vedenottamolla vuosina 2015-2016 suoritetun noin 5 kuukauden pituisen koepumppauksen tulosten perusteella vedenottamolta olisi jatkuvasti otettavissa hyvälaatuista pohjavettä 3000 m3/d. Koepumppauksen aikana seurattiin vedenoton vaikutuksia pohjaveden sekä Pitkäjärven ja Ilmiinjärven pinnankorkeuksiin. Seurantaan kuului myös laaja vedenlaadun tarkkailu ja koepumppaus oli kestoajaltaan keskimääräistä pidempi. Hankkeen haitalliset vaikutukset on hakemuksessa todettu vähäiseksi. Hankkeesta on laadittu Natura-arviointi, jossa vedenoton teoreettisesti suurimmat mahdolliset vaikutukset on otettu huomioon varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Vedenottolupaa haetaan vedenotolle 3000 m3/d neljännesvuosikeskiarvona laskettuna. Hakemukseen sisältyy poikkeuksen saaminen Mustaojan töyräällä sijaitsevan luonnontilaisen lähteen vaarantamiskiellosta, vedenottamon sisäisten siirtolinjojen ja kaapeli- ja tieyhteyksien käyttöoikeudet sekä valmistelulupa niiden rakentamiselle. Lupa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi.

 

 

Kuninkaanmännyn Vesi Oy täydentää aiempaa hakemusta vedenottomäärien osalta siten että myönnettävään vedenottolupaan sisällytettäisiin velvoite, jonka mukaan luvan saajan tulee tehdä aluehallintoviranomaiselle hakemus vedenottomäärää koskevan lupamääräyksen tarkistamiseksi kolmen vuoden kuluessa vedenottoluvan lainvoimaiseksi tulemisesta. Lisäksi hakija esittää lupamääräykseen lisäystä, jonka perusteella vedenottoa on rajoitettava, mikäli ilmenee vedenotosta aiheutuvia ennakoimattomia haitallisia vaikutuksia.

 

 

Lupamääräysten tarkistushakemusta ja alueen vedenhankinnan yhteisvaikutusten virtausmallintamista varten toteutetaan uusi, noin kahden vuoden pituinen koetoimintajakso. Sen aikana tarkkaillaan tehostetusti ja poikkeuksellisen laajasti vedenoton vaikutuksia vesistöihin virtavesiin ja luonnonolosuhteisiin sekä pohjaveden käyttöön. Sen avulla voidaan tehdä alueen vedenottamojen yhteisvaikutuksista virtausmallinnus, jonka avulla vedenhankinta on mahdollista toteuttaa eri sääolosuhteissa ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Koetoiminnasta saatavat tarkkailutiedot olisivat edellä mainitun vedenottomäärän tarkistamista koskevan hakemuksen perustana. Koetoimintajakso toteutetaan ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla.

 

 

Esityslistan liitteet:

 

- Aluehallintoviraston lausuntopyyntö, 10.6.2021

 

- Kuninkaanmänty hakemus 12.4.2021

 

(Kuulutus- ja hakemusasiakirjat liitteineen ovat ladattavissa osoitteesta ylupa.avi.fi)

 

Lisätietoja:

Tekninen johtaja Tarmo Saarinen, puh. 044 5171 014

Kunnanjohtaja Teijo Mäenpää, puh. 044 5171 012

 

Kunnanjohtaja:

Säkylän kunta toteaa lausuntonaan seuraavaa:

 

 

Lupamääräyksissä tulee huomioida, että vedenottomäärää ei tule milloinkaan korottaa vaikka koepumppaustulokset tai käyttökokemukset osoittaisivatkin sen olevan mahdollista. Maksimi vedenottomäärä tulee määrittää vuorokausikeskiarvona.

 

 

Säkylän kunta kyseenalaistaa kokonaisuudessaan poikkeuksen myöntämisen Mustaojan töyräällä sijaitsevan luonnontilaisen lähteen vaarantamiskiellosta.

 

 

Säkylän kunta on aikaisemmissa lausunnoissaan esittänyt kantansa hankkeelle ja pysyy edelleenkin samalla kannalla (KH 15.6.2020 § 113):

 

 

Säkylän kunta katsoo, että suunnitellulla vedenotolla on merkittäviä haitallisia vaikutuksia paikalliseen vesitalouteen sekä Köyliönjärveen ja pohjavesiin. Välillisesti nämä haitat heijastuvat myös paikalliseen ja alueelliseen elintarviketuotannon ketjuun eli yleiseen etuun. Säkylän kunta esittää, että sallittua vedenoton määrää tulee alentaa merkittävästi esitetyistä määristä.

 

 

Suurien hetkittäisten vedenpumppausten välttämiseksi vedenottomäärä tulee vuosikeskiarvon sijasta rajata esim. vuorokausikeskiarvoon.

 

 

Säkylän kunta edellyttää, että vedenottomäärää tulee valvovan viranomaisen voida määrätä pienentämään tai lopettamaan vedenoton, mikäli vedenottamo aiheuttaa haitallisia vaikutuksia natura-alueisiin tai Säkylän kunnan tai säkyläläisten yritysten vedenottoon. Toimintaa valvovalle viranomaiselle tulee antaa selkeät seuranta raja-arvot sekä toimivalta, jos poikkeamaa ilmenee ja pumppaamista pitää vähentää taikka se tulee keskeyttää.

 

 

Säkylän kunta edellyttää, että mikäli vedenottoa rajoitetaan tai se keskeytetään, niin Säkylän kunta, yritykset tai yksittäiset asukkaat eivät voi joutua korvausvelvollisiksi. Tämä tulee kirjata lupaehtoihin, mikäli lupa myönnettäisiin.

 

 

Mahdollinen koepumppaus ja aikanaan vedenotto pitää tapahtua vastuullisesti. Köyliönjärven valuma-alue ei kestä lisärasitteita kuten todetaan Klopinmontun ELY:n lausunnossakin.

 

 

Säkylän kunta edellyttää, että hakija ei ryhdy missään tilanteessa valmistamaan tekopohjavettä Säkylän kunnan alueella.

 

 

Luvan hakijalle tulee määrätä vuosittainen erittäin merkittävän suuruinen kalatalousmaksu, joka on käytettävä Köyliönjärven tilan parantamiseen. Tämä maksu voidaan ohjata Säkylän kunnan kautta kyseiseen toimintaan.

 

 

Kunta edellyttää, että EU:n vesidirektiivin mukaisesti selvitys pohjaveden purkautumisesta alueella ja mahdollisen vedenoton vaikutuksista laaditaan täydellisenä. Yhtiön nykyiset selvitykset ovat paikoitellen ristiriitaiset sekä puutteelliset.

 

 

Koska hakemuksen alueella on Natura-aluetta, EU-oikeuden asettama tarkkuusvaatimus (luontodirektiivi 6. artikla 3. kohta) hakijan hakemukselle ja selvitykselle vaatii, että hakemuksen ja hakijan selvityksen tulee olla erityisen yksityiskohtainen ja täydellinen, ja hakijan tulee voida "hälventää kaikenlainen perusteltu tieteellinen epäilys". -> Köyliönjärven lähteistä on tutkittu ainoastaan 6 vaikka lähteitä tiedetään olevan ainakin 20. Lisäksi Vesilaki (587/2011) yksiselitteisesti kieltää luonnontilaisten lähteiden vaarantamisen.

 

 

Jos yhtiön omistuspohjaa muutetaan tai laajennetaan, haluaa Säkylän kunta mahdollisuuden halutessaan lunastaa myytävänä olevan osuuden.

 

 

Jos mahdollisesta vedenotosta syntyy vähäistä merkittävämpää haittaa kunnalle, liiketoiminnalle taikka asukkaille, tulee Kuninkaanmännyn Vesi Oy määrätä täysimääräisesti korvausvelvolliseksi.

 

 

Säkylän kunta esittää, että lupamääräyksiin sisällytetään ehto, että kunta, yhtiö taikka yksittäinen asukas ei missään tilanteessa voi joutua korvausvelvolliseksi (suorat taikka epäsuorat korvaukset), jos yhtiön pohjaveden ottoa joudutaan rajoittamaan tai lopettamaan.

 

 

Haja-asutukselta tulevan fosforikuormituksen vähentämiseksi Säkylän kunta toteuttaa vuoden 2020 aikana Lähteenkylän ja Järvenpään pohjavesialueiden asuinkiinteistöjen läheisyyteen runkoviemäröinnin (toteutettiin v. 2020).

 

 

EU:n vesipuitedirektiivin (VPD 2000/60/EY) ja sen perusteella annetut EU-tuomioistuimen ja kansalliset ennakkopäätökset kieltävät järvien tilaluokan laskemisen alempaan luokkaan ja myös toimet, joilla tilaluokka vaarantuu. Koska kunta itsekin tekee toimenpiteitä fosforikuormituksen vähentämiseksi, ei voida myöskään sallia toimia, joilla fosforikuormitus vastaavasti kasvaisi (vedenotto).

 

Päätös:

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti tehdyn esityksen.

 

 

======