Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta
Pöytäkirja 26.06.2018/Pykälä 57

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta

§ 57

26.06.2018

 

PYHÄJÄRVISEUDUN YMPÄRISTÖHUOLTO OY:N YMPÄRISTÖLUPA

 

156/64.641/2018

 

PJSYMPLK 26.06.2018 § 57

 

LUVAN HAKIJA

 

Nimi: Pyhäjärviseudun Ympäristöhuolto Oy

 

 

 

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

 

Pyhäjärviseudun Ympäristöhuolto Oy hakee ympäristölupaa rakennus- ja purkujätteen vastaanottoon, murskaukseen ja käsittelyyn. Toiminta on uutta ja se on suunniteltu sijoitettavan Euran kunnan Souppaan kylään ...

 

 

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

Ympäristönsuojelulain 27 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n kohtien c ja f mukaan jätteen laitos- tai ammattimainen käsittely vaativat ympäristöluvan, jonka käsittelee kunnan ympäristölupaviranomainen, kun jätteitä käsitellään alle 20 000 tonnia vuodessa.

 

 

ASIAN VIREILLETULO

 

Ympäristölupa hakemus on jätetty Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle 20.4.2018.

 

 

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

 

Toiminta on uutta, joten sillä ei ole aikaisempaa ympäristönsuojeluun liittyvää lupaa. Yritys on hyväksytty jätehuoltorekisteriin (VARELY/1584/2014).

 

 

Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava sekä Euran keskustan osayleiskaava. Satakunnan Maakuntakaavassa alue on merkitty "Teollisuus- ja varastotoimintojen alueeksi". Euran keskustan osayleiskaavassa alue on varattu Teollisuus- ja varastoalueen laajentumiselle. Asemakaavaa kiinteistön alueella ei ole. Kiinteistö sijaitsee Fankkeen teollisuusalueen pohjoispuolella rajautuen Fankkeen asemakaava-alueen teollisuustontteihin.

 

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

 

Pyhäjärviseudun Ympäristöhuolto Oy:n suunnittelema toiminta-alue rajautuu Fankkeen teollisuusalueeseen. Aluetta ympäröi pohjois- ja itäosilta metsä, mutta eteläpuolella on Länsi-Suomen Prosessivesi Oy:n jätevedenkäsittelylaitos sekä rakentamaton teollisuustontti ja länsipuolella Jätehuolto Teuvo Askosen varikon ja jäteaseman toiminta-aluetta. Lähialueilla on myös Kaukokiidon kuljetusterminaali sekä muita kuljetusyrityksiä. Pohjoiseen mentäessä metsän takana on ensimmäinen asuttu rakennus noin 400 metrin etäisyydellä. Lähialueella ei ole erityisiä häiriintyviä kohteita. Euran keskustaan on noin 2 km. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä sen välittömässä läheisyydessä sijaitse Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita tai muita luonnonsuojelualueita. Etäisyys lähimpään vesistöön eli Eurajokeen on 2 km ja Pyhäjärveen noin 3,5 km. Alue kuuluu Eurajoen keskiosan valuma-alueeseen (34.02) ja siellä Ruonojan lähivaluma-alueeseen (34.023)

 

 

LAITOKSEN TOIMINTA

 

Pyhäjärviseudun Ympäristöhuolto Oy:n pääasiallista toimintaa on erilaisten jätejakeiden kuljetus. Lisäksi yritys myy ja vuokraa jäteastioita sekä tarjoaa jäteastioiden pesupalvelua. Yritys hakee ympäristölupaa rakennus- ja purkutyömailta tuotavan rakennus- ja purkujätteen vastaanottoon, murskaukseen ja käsittelyyn paremmin hyödynnettävään muotoon tuotantomäärälle 18 500 tonnia vuodessa. Toiminta on tarkoitus sijoittaa Fankkeen teollisuusalueen laajennukselle osoitteeseen Metsäpolku 3. Toimintaa varten on varattu 3,2 ha alue, josta kolme neljäsosaa asfaltoidaan jätteiden ulkona tapahtuvaa käsittelyä varten. Loput alueesta päällystetään murskeella ja varataan toimintaa varten rakennettavalle hallille. Myöhemmässä vaiheessa osa seulonnasta on tarkoitus siirtää rakennettavaan n. 3000 m ²-kokoiseen halliin. Vastaanotettava rakennus- ja purkujäte ei sisällä vaarallisia jätteitä eikä asbestia tai muuta vastaavaa erityisjätettä. Käsiteltävä jäte sisältää keskimäärin 30-40 % muovia tai muovin kaltaista jätettä, 10-30 % puuta, 5-10 % metallia ja loppu 10-30 % koostuu maa-aineksesta kuten hiekasta. Valtaosa vastaanotettavasta materiaalista on rakennusjätettä ja vain alle 10 % syntyy purkukohteista. Rakennusmateriaalit vastaanotetaan yrityksestä, joka on jo esilajitellut syntyvän jätteen.

 

 

Rakennus- ja purkujäte murskataan mekaanisesti ja sen jälkeen se seulotaan. Käsittelyssä erotetaan metallit, muovi ja muu polttokelpoinen jae sekä kivet ja muu maa-aines. Kaikki eroteltu materiaali saadaan hyötykäyttöön: metalli toimitetaan metallinkierrätykseen, polttokelpoinen jäte energiantuotantoon jätteenpolttolaitokseen ja jäljelle jäävä aines käsitellään maanrakennuskäyttöön soveltuvaksi. Toimintaa harjoitetaan alkuvaiheessa ainoastaan ulkona asfaltoidulla kentällä. Suunnitelmissa on siirtää osa seulonnasta jatkossa myöhemmin rakennettavan hallin sisällä. Alkuvaiheessa valmis polttokelpoinen jäte varastoidaan ennen hyötykäyttöön ohjaamista naapurissa sijaitsevassa Jätehuolto Teuvo Askosen varastohallissa. Myöhemmin oman hallin valmistumisen jälkeen varastointi tapahtuu omassa hallissa. Kiinteistöllä on kertavarastoituna enintään 500 tonnia käsittelemätöntä rakennus- ja purkujätettä. Murskattu ja seulottuja valmiita jäte-eriä varastoidaan alueella korkeintaan neljä viikkoa.

 

 

Rakennus- ja purkujätettä otetaan vastaan arkisin klo 6-22 välisenä aikana. Poikkeustilanteissa jätettä voidaan ottaa vastaan myös muina aikoina. Vastaanotettavat kuormat, joita ei ole punnittu jo lähtötilanteessa, punnitaan Jätehuolto Teuvo Askosen kiinteistöllä sijaitsevalla autovaa'alla. Ennen vastaanottoa tarkistetaan jätteen siirtoasiakirjoista materiaalin alkuperä ja jätekoodi. Jäte murskataan mekaanisesti hidaskäyntisellä puoliksi leikkaavalla murskaimella. Murskattavan tavaran syöttö murskaimelle tehdään tartuntakouralla varustetulla kuormaajalla. Esiseulonta tehdään rumpuseulalla, jonka jälkeen hienojakoiset partikkelit erotellaan tuuliseulalla. Murskaus ja seulonta suoritaan erilaisten jakeiden erottelemiseksi erilaisissa murskaus- ja seulontalaitteistoissa tarvittaessa moneen kertaan. Polttokelpoinen jäte toimitetaan energiantuotantoon, metallit metallinkeräykseen ja maa-aines käytetään maanrakennukseen. Syntyvä alite käytetään kierrätyspolttoaineena.

 

 

 

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

 

Ympäristökuormitusta ja sen rajoittamista on arvioitu hakemuksen, tarkastuksessa saatujen tietojen ja yleisesti tiedossa olevien asioiden perusteella. Toiminnasta mahdollisesti syntyvät riskit ovat päästöt maaperään ja vesiin, päästöt ilmaan sekä mahdolliset melu-, tärinä- ja hajuhaitat.

 

 

Päästöt maaperään ja pintavesiin

 

Toiminnassa ei käytetä vettä eikä kiinteistölle tule vesiliittymää eikä viemäröintiä. Myös alueelle myöhemmin rakennettava halli on vailla viemäröintiä. Yrityksen työntekijät käyttävät naapurissa sijaitsevan Jätehuolto Teuvo Askosen sosiaalitiloja. Näin ollen toiminnasta ei synny jätevesipäästöjä vesistöön eikä viemäriin. Toiminta ei myöskään vaadi minkäänlaisten kemikaalien käyttöä. Alue asfaltoidaan ennen toiminnan aloittamista heinäkuun 2018 loppuun mennessä. Asfaltin sekä toiminnassa käytettävän laitteiston ja ajoneuvojen kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja mahdolliset viat korjataan viipymättä. Ajoneuvoista tai laitteistosta tapahtuvat mahdolliset öljyvuodot imeytetään välittömästi öljynimeytysaineeseen, joka toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn vaarallista jätettä käsittelevälle toimijalle.

 

 

Ainoat toiminnasta syntyvät jätevedet ovat likaantuneita sadevesiä. Sadevesi likaantuu huuhdellessaan erilaisia jäte-eriä. Hulevedet asfaltoidulta alueelta johdetaan pintavaluntana keskitetysti alueen pohjoisosaan asfaltti- ja murskealueen reunaan. Alueen reunoille ei tehdä ojia vaan kallistuksia hyväksi käyttäen vedet johdetaan tähän yhteen pisteeseen. Hulevesille rakennetaan 5 m³- kokoinen saostuskaivo, joka varustetaan T-kappaleella. Saostuskaivoon jäävät kaikki sadevesien mukana kulkeutuvat kiinteät partikkelit. Saostuskaivosta vedet ohjataan ojaan. Järjestelmä rakennetaan niin, että ojaan laskevasta vedestä pystytään ottamaan vesinäyte.

 

 

Päästöt ilmaan ja hajuhaitat

 

Päästöjä ilmaan aiheuttavat toimintaan kuuluvan liikenteen pakokaasupäästöt sekä jätteiden käsittelyn aiheuttama pölyäminen. Liikenteen päästöjä pyritään vähentämään kaluston säännöllisellä ja riittävällä huollolla sekä suosimalla vähemmän ympäristöä kuormittavia polttoaineita ja voiteluöljyjä. Myös ajoneuvojen turhaa tyhjäkäyntiä vältetään. Lisäksi kiinteistölle tapahtuva liikennöinti pidetään minimissään suunnittelemalla ajoreitti niin, että autot kulkevat mahdollisimman täydellä kuormalla ja turhia ajoja vältetään.

 

 

Murskaimet on varustettu omalla polttomoottorilla ja käytettävät seulat toimivat voimavirralla. Energian käyttöä pyritään minimoimaan käyttämällä uusia ja hyötysuhteeltaan hyviä laitteita sekä uusimalla kalustoa mahdollisimman usein. Käyttöön otettavan uuden murskaimen hyötysuhde on hyvä ja uusien seulojen höytysuhde on erittäin hyvä.

 

 

Jätteen käsittelystä syntyviä pölyhaittoja ja pölyn kulkeutumista voidaan vähentää kastelulla sekä välttämällä pölyäviä työvaiheita tuulisella ilmalla. Pyhäjärviseudun Ympäristöhuolto Oy:n seulat on varustettu uudella kastelujärjestelmällä, missä seulottavaa ainetta sumutetaan pölyn leviämisen estämiseksi. Tulevaisuudessa sähkömoottorilla käyviä laitteita kuten seuloja sijoitetaan myös rakennettavan hallin sisälle. Liikenteestä aiheutuvaa pölyämistä estetään asfaltoimalla toiminta-alue sekä käytettävät tiet ja kulkureitit. Rakennus- ja purkujätteistä ei oleteta aiheutuvan mainittavaa hajuhaittaa.

 

 

Melu ja tärinä

 

Toiminnasta syntyy melua ja vähäisessä määrin tärinää erityisesti kuorma-autoliikenteestä sekä jätteen murskauksesta. Jätteiden kuljetus kiinteistölle aiheuttaa raskasta liikennettä keskimäärin viisi kuormaa vuorokaudessa. Murskauksessa melua aiheutuu lähinnä aggregaatin voimalähteestä, joka on iso polttomoottori. Murskainten desibelitasot ovat seuraavat: Murskain Tana Shark 6330 keskimääräinen äänitehotaso /LWA) 115 dB(A) ja murskain Hammel VB 750 D (LWA) 112 dB. Laitteistoja ei voi siirtää sisätiloihin palovaaran vuoksi. Melun häiritsevyyttä minimoidaan ajoittamalla toiminta niin, ettei kiinteistölle liikennöidä eikä laitteita käytetä klo 22-6 välisenä aikana mahdollisia poikkeustilanteita lukuun ottamatta.

 

 

Liikenne alueelle kulkee valtatieltä 12 Fankkeentien ja Teollisuustien kautta Metsäpolulle eli olemassa olevaa tieverkkoa hyödyntäen. Toiminnan aiheuttama liikennemäärän lisäys teillä ei ole merkittävä eikä lisää liikenteen häiritsevyyttä. Teollisuusalueella on mm. kuljetusyrityksiä ja muita toimijoita, joiden aiheuttama liikenne on moninkertainen Pyhäjärviseudun Ympäristöhuolto Oy:n murskausalueen liikennemääriin verrattuna.

 

 

Jätehuolto ja yleinen siisteys

 

Jätettä syntyy toiminnassa lähinnä vastaanotettavassa jätteessä ilmenevinä epäpuhtauksina. Näitä ovat mm. lasi, villa, PVC-muovi ja kipsilevy. Jätteitä syntyy korkeintaan 3-5 % laitokselle tuotavan jätteen määrästä eli n. 550-920 tonnia vuodessa. Epäpuhtaudet toimitetaan loppusijoitukseen tai massapolttoon. Toiminnassa syntyvät muut tavanomaiset jätteet lajitellaan ja ohjataan edelleen kierrätykseen.

 

 

Roskaantumista voi aiheutua kun roskia leviää jäte-eristä tuulen mukana ympäristöön. Murskauksen ja seulonnan jälkeen energiakäyttöön menevä jäte säilytetään sisällä sekä sen käyttökelpoisuuden vuoksi, mutta myös sen vuoksi ettei kevyitä jäte-eriä leviäisi ympäristöön eikä ympäristö roskaantuisi. Seulonnan siirtäminen sisätiloihin hallin valmistumisen jälkeen todennäköisesti vuonna 2020 myös vähentää ympäristön roskaantumista.

 

 

Yleistä epäsiisteyttä voi aiheuttaa myös ajoneuvojen renkaissa mahdollisesti lähiympäristöön kulkeutuvat epäpuhtaudet. Tämä otetaan huomioon tarkistamalla ajoneuvojen renkaat kiinteistöltä lähdettäessä. Epäpuhtaudet poistetaan renkaista joko renkaiden pesulla tai mekaanisesti.

 

 

 

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT

 

 

Ympäristön pilaantumisen riskit liittyvät lähinnä hulevesien vaikutukseen sekä melun, tärinän ja pölyn aiheuttamiin viihtyvyys ym. tekijöihin. Merkittävin ympäristö- ja samalla onnettomuusriski ovat tulipalot. Tulipaloriskiin varaudutaan varustamalla toiminnassa käytettävä laitteisto sekä kuorma-autot riittävällä sammutuskalustolla. Käsittelylaitteisto varustetaan automaattisella palosammutusjärjestelmällä. Henkilökuntaa ohjeistetaan tulipalotilanteessa toimimisesta. Toiminnasta ei perustamisen jälkeen aiheudu merkittäviä eikä pysyviä vaikutuksia ympäristöön. Kaiken kaikkiaan toiminnan ympäristöriskit arvioidaan melko vähäisiksi.

 

 

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

 

Kiinteistölle tulevat jätekuormat punnitaan ja jätteensiirtoasiakirjat tarkistetaan. Kuorma tarkistetaan aistinvaraisesti ja kirjataan jätelajeittain. Vastaanotettavan jätteen määrästä ja syntypaikasta pidetään kirjaa. Tiedoista laaditaan valvontaviranomaiselle vuosittainen yhteenvetoraportti.

 

 

Toiminnan sijoituspaikan pohjarakenteiden ja käytettävän kaluston kuntoa tarkkaillaan jatkuvasti. Tarkkailun yhteydessä havaitut viat, vauriot ja puutteet korjataan välittömästi. Tarkkailussa havaituista merkittävistä häiriötilanteista sekä terveydelle ja ympäristölle haittaa aiheuttavista tilanteista ilmoitetaan valvontaviranomaiselle viipymättä. Muilta osin toiminnassa noudatetaan tavanomaista toiminnan tarkkailua.

 

 

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

 

Lupahakemuksesta tiedottaminen

 

Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Euran kunnan ilmoitustaululla 23.4.-22.5.2018 ja kuulutusta koskeva tiedotus on julkaistu Alasatakunta -lehdessä. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Pyhäjärviseudun ympäristötoimistossa.

 

 

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet.

 

Ympäristölupahakemuksesta on pyydetty terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

 

 

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

 

Suunnitellulla toimintapaikalla on suoritettu 19.6.2018 tarkastuskäynti, jossa olivat läsnä ... sekä ympäristötarkastaja Johanna Thessler.

 

 

 

YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ympäristötarkastaja:

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta päättää myöntää Pyhäjärviseudun Ympäristöhuolto Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan rakennus- ja purkujätteen vastaanottoon, murskaukseen ja käsittelyyn Euran kunnan Souppaan kylään ... Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä.

 

 

 

Yleiset määräykset

 

 

1. Pyhäjärviseudun Ympäristöhuolto Oy saa ottaa vastaan, varastoida ja käsitellä ympäristölupahakemuksen mukaisesti rakennus- ja purkujätteitä yhteensä 18 500 tn vuodessa. Laitoksen toiminta-aika on arkipäivisin klo 6-22 välisenä aikana. Kuljetuksia voi poikkeustilanteessa olla tämän ajan ulkopuolella.

 

2. Laitoksella on oltava nimettynä ympäristö- ja jätevesiasioista vastaava henkilö, joka vastaa laitoksen ympäristönsuojelusta, toiminnan ja päästöjen tarkkailusta ja pitää tarvittaessa yhteyttä valvontaviranomaisiin. Henkilön on myös vastattava sekä henkilöstön ympäristöasioihin ja turvallisuuteen liittyvästä ohjeistuksesta ja koulutuksesta.

 

3. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanottamiensa jätteiden laadusta ja määrästä ja niiden sopivuudesta laitoksen toimintaan ja annettuun lupaan. Vastaanotetut jätteet eivät saa sisältää vaarallisia jätteitä tai asbestia tai muita erityisjätteitä. Laitokselle sopimattomat jäte-erät on palautettava lähettäjälle.

 

 

4. Laitoksen alue on asfaltoitava ennen toiminnan alkua niiltä osin missä on toimintaa eli missä kuljetetaan ja missä varastoidaan tai käsitellään raaka-aineita tai jätteitä. Mahdolliset päällystevauriot tai aukot päällysteessä on jatkossa korjattava välittömästi. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan päästöjä. Rakenteissa olevat puutteet on korjattava välittömästi.

 

 

5. Laitoksen toiminta on järjestettävä ja sen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, etteivät laitoksen toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista, ympäristön roskaantumista, yleistä viihtyisyyden alenemista tai muuta näihin verrattavaa haittaa.

 

 

Päästöt pintavesiin

 

 

6. Laitosalueelta syntyvät likaantuneet sadevedet on ohjattava hallitusti yhteen pisteeseen ja johdettava kiintoainetta pidättävän saostuskaivon tai sitä vastaavan järjestelmän kautta ojaan. Laitteisto on suunniteltava niin, että ojaan purkautuvista likaantuneista hulevesistä on mahdollista ottaa vesinäyte. Kaivo on tyhjennettävä riittävän usein ja sen rakenteet on pidettävä kunnossa.

 

 

7. Alueelta syntyvistä ojaan johdettavista hulevesistä on toiminnan alettua otettava kaksi kertaa vuodessa näyte keväisin ja syksyisin. Näytteistä on analysoitava ainakin kiintoaine, sameus, pH, sähkönjohtavuus, kok-P, kok-N, COD ja BOD. Ympäristölautakunnan päätöksellä näytteenottotiheyttä ja analysoitavia aineita voidaan myöhemmin muuttaa tai näytteenotosta voidaan luopua kokonaan, jos se todetaan tarpeettomaksi. Näytteenottajan tulee olla ulkopuolinen, luotettavaksi tunnustettu ja puolueeton taho. Tulosten perusteella ja ympäristölautakunnan erillisellä päätöksellä toiminnanharjoittaja voidaan määrätä esittämään suunnitelma vesien käsittelystä ja parantamaan ojaan johdettavien vesien käsittelyä, jos se on ympäristölle aiheutuvan pilaantumisen tai sen riskin vuoksi tarpeellista.

 

 

Ilmansuojelu ja pölyntorjunta

 

 

8. Toiminnanharjoittajan on toteutettava ja edistettävä pölyntorjuntaa kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Alueelle tulevat toiminnot on sijoitettava niin, että pölyäminen aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa. Toimintoja on mahdollisuuksien mukaan suoritettava sisätiloissa hallin valmistumisen jälkeen ja ulkona tapahtuvien työvaiheiden osalta on pölyämistä estettävä tarvittaessa kastelemalla. Myös alueelle kulkevia teitä sekä kenttää, jolla liikennöidään, on tarvittaessa kasteltava pölyämisen ehkäisemiseksi.

 

 

Meluntorjunta

 

 

9. Toiminnasta johtuva melutaso ei alueen muusta teollisesta toiminnasta johtuva taustamelu huomioiden saa ylittää lähimmissä häiriintyvissä kohteissa melun A-painotetun ekvivalentti-tason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Tarvittaessa toiminnanharjoittajan on suoritettava alueella erikseen päätettävän suunnitelman mukainen meluselvitys. Jos melun ohjearvot jollain alueella ylittyvät, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä melua rajoittaviin erikseen päätettäviin toimenpiteisiin.

 

 

10. Toiminnanharjoittajan on suunnitelmallisesti toteutettava ja edistettävä meluntorjuntaa toiminnassaan käyttämällä koneita ja laitteita joiden äänitehotasot ovat mahdollisimman alhaiset. Alueelle tulevat toiminnot, rakennukset, laitteet ja liikennejärjestelyt tulee sijoittaa ja toteuttaa niin, että toiminnasta aiheutuva meluhaitta ovat mahdollisimman vähäinen.

 

 

 

Jätteet ja yleinen siisteys

 

 

11. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä. Laitoksen toiminta on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei alueelle lammikoidu vesiä eikä toiminnasta aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Ympäristöön tuulen mukana mahdollisesti kulkeutuneet roskat on säännöllisesti siivottava. Laitokselle tulevat ja sieltä lähtevät kuormat on kuljetettava asianmukaisesti siten, että kuormauksen tai kuljetuksen aikana materiaaleja ei pääse leviämään ympäristöön. Kuljetus- ja siirtokaluston puhtaudesta on huolehdittava, jotta ajoneuvojen pyörien tai muiden rakenteiden mukana ei leviä epäpuhtauksia ympäristöön eikä materiaaleja pääse putoamaan tai leviämään kuljetusreiteille eikä laitosalueen ulkopuolelle. Likaantuneet alueet on siivottava välittömästi.

 

12.

Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt on säilytettävä tällaisten jätteiden varastoinnista annettujen ohjeiden mukaisesti ja toimitettava asianmukaiseen vaarallisten jätteiden keräykseen.

 

13.

Laitoksella on kaikin tavoin pyrittävä vähentämään loppusijoitettavien jätteiden muodostumista. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Jätteet on toimitettava laitoksiin, joiden ympäristöluvissa on hyväksytty ko. jätteen vastaanottaminen.

 

14.

Haittaeläimiä on tarvittaessa torjuttava hygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja naapureiden toimintaan vaikuttavien haittojen estämiseksi.

 

 

Tarkkailu, tiedonsaanti ja raportointi

 

 

15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Luvan saajan tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Pyhäjärviseudun ympäristötoimistolle edellistä kalenterivuotta koskeva yhteenvetoraportti toiminnasta. Yhteenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

 

- laitokselle vastaanotettujen, varastoitujen ja käsiteltyjen jätteiden määrä ja laatu

 

- laitoksessa käsiteltyjen ja poiskuljetettujen jätteiden määrä, laatu ja toimituspaikat

 

- alueelta poiskuljetettujen muiden jätteiden määrä laatu ja toimituspaikat

 

- tiedot saostuskaivon tyhjennyksistä ja huollosta sekä lähtevän veden tarkkailusta

 

- hulevesitarkkailusta laadittu sanallinen vertailu edellisiin tuloksiin sekä arvio mahdollisten muutosten syistä ja toiminnan mahdollisista vaikutuksista vesien laadulle.

 

- tiedot mahdollisista olennaisista muutoksista, huolloista ja korjauksista

 

- tiedot mahdollisista laitoksen toiminnassa tapahtuneista häiriöistä, onnettomuuksista tai poikkeustilanteista kuten laitoksen toiminta-ajoista poikkeamisista ja niiden syistä

 

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja käytäntö (BEP)

 

 

16.Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitokselle soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

 

 

Vaarallisten ja haitallisten aineiden, jätteiden ja raaka-aineiden varastointi, käsittely ja hyödyntäminen

 

 

17. Polttoaineita, vaarallisia jätteitä, jätteitä, raaka-aineita ja tuotteita on käsiteltävä, varastoitava ja hyödynnettävä siten, että niiden päätyminen pohjaveteen ja pintavesiin estetään, sekä niin että ne eivät aiheuta maaperän pilaantumisen vaaraa.

 

 

Onnettomuustilanteet

 

 

18. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalta on laitoksella oltava saatavilla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntatarvikkeita, kuten imeytysmateriaalia sekä alkusammutukseen tarvittavaa kalustoa.

 

 

Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen ja lopettaminen

 

19. Ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä muista toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

 

 

20. Toiminnan loputtua laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminnan keskeytyessä toiminnassa varastoidut jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen viipymättä.

 

 

Vakuus

 

 

21. Toiminnanharjoittajan on ennen ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittamista, kuitenkin viimeistään 1.10.2018, toimitettava Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle 8 000 €:n vakuus. Vakuuden tulee olla voimassa niin kauan kuin ympäristölupakin.

 

 

RATKAISUN PERUSTELUT

 

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

 

Toimittaessa hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitetyllä tavalla toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupapäätöstä annettaessa on muutoinkin otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

 

 

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, haittaa luonnolle tai sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Siitä ei myöskään aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, tai vedenhankinnan tai muulta yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.

 

 

Lupamääräysten perustelut

 

 

Lupamääräyksellä 1 määritellään jätteiden varasto - ja käsittelylaitoksessa käsiteltävien ja varastoitavien jätteiden määrät ja laatu. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan jätteen käsittelyä koskeva ympäristölupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn. Jos kiinteistöllä käsitellään tai hyödynnetään 20 000 tonnia tai enemmän jätteitä vuosittain, lupaviranomaisena toimii valtion viranomainen.

 

 

Laitoksen ympäristönsuojelun riittävän tason turvaamiseksi ja viranomaisten yhteydenpidon helpottamiseksi on tarpeen, että laitokselle on nimetty jätevesi- ja ympäristöasioista vastaava henkilö (lupamääräys 2). Henkilön on tunnettava riittävästi laitoksen toiminta ja prosessit, laitosta koskevat ympäristönsuojeluun liittyvät säädökset ja määräykset, laitoksen päästöt, jätteet, jätevedet sekä ympäristövahinkojen torjunta.

 

 

Lupamääräys 3: Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

 

 

Lupamääräykset 4 ja 5 on annettu sen varmistamiseksi, että jätteiden varastointi, käsittely ja kuljetus eivät aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa, eivätkä kohtuutonta haittaa naapureille. Laitoksen toiminnasta ja ympäristönsuojelusta on huolehdittava, jotta siitä ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaista terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, jätelain mukaista roskaantumista tai eräistä naapuruussuhteita annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

 

 

Lupamääräykset 6-7 on annettu pintavesien pilaantumisvaaran minimoimiseksi sekä siitä syystä, että toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen ojaan päästämiensä jätevesien laadusta ja sen mahdollisesti ojille tai vesistölle aiheuttamasta haitasta. Koska etukäteen ei ole tarkkaa tietoa minkä laatuisia jätevesiä alueelta ojaan johdetaan, on tarpeen antaa mahdollisuus tulosten perusteella joko lieventää tai tiukentaa näytteenottoa sekä tarkentaa ja muuttaa jäteveden käsittelyvaatimuksia myöhemmin.

 

 

Lupamääräys 8 on annettu ilman pilaantumisen ja etenkin pölyämisen estämiseksi. Naapuruussuhdelain 17 §:n mukaan kiinteistöä ei saa käyttää siten, että naapurille aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten pölystä, hajusta, melusta, tärinästä tai muista vastaavista vaikutuksista.

 

 

Lupamääräykset 9 ja 10 on annettu estämään laitoksen aiheuttaman melun muodostuminen haitalliseksi tai kohtuuttomaksi. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja asumiseen käytettävillä alueilla. Mikäli toiminnan aiheuttamasta melusta myöhemmin valitetaan, voidaan melutaso määrätä mitattavaksi tai laskennallisesti selvitettäviksi. Jos annetut meluohjearvot ylittyvät, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin melun vähentämiseksi lupamääräyksessä vaaditulle tasolle.

 

 

Lupamääräys 11 on annettu jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella, jonka mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Jätteet on myös kuljetettava asianmukaisia kuljetusvälineitä käyttäen ja varmistuen siitä, että jätteestä ei aiheudu kuljetuksen aikana ympäristöhaittaa. Kuljetusreitit tulee valita siten, että ympäristölle aiheutuva häiriö minimoidaan.

 

 

Lupamääräykset 12 ja 13 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Vaarallisten jätteiden, kuten jäteöljyn, toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten mm. paperi-, pahvi-, muovi-, metalli- ja lasijäte tulee ensisijaisesti pyrkiä valmistelemaan uudelleenkäyttöä varten ja toissijaisesti kierrättää. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin mm. energiana.

 

 

Haittaeläinten torjunnalla (lupamääräys 14) estetään haitallisten ympäristövaikutusten, kuten terveys-, ympäristö-, epäsiisteys- ja viihtyisyyshaitan syntyminen. Haittaeläimillä tarkoitetaan mm. rottia, hiiriä, kärpäsiä sekä muita haitallisia hyönteisiä ja tuholaisia.

 

 

Toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 15 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja annetun luvan noudattamista. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä.

 

 

Lupamääräyksellä 16 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia.

 

 

Lupamääräys 17 on annettu yleisesti sen varmistamiseksi, että raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet varastoidaan ja käsitellään toiminnassa niin, että niistä ei aiheudu terveyshaittaa, kohtuutonta hajuhaittaa tai saastumisvaaraa maaperään, pinta- tai pohjavesiin tai muutakaan haittaa ympäristölle.

 

 

Lupamääräys 18: Ympäristönsuojeluasetuksen 30 §:n mukaan poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvollisuus on annettu välittömän ympäristövahingon torjumiseksi ja viranomaisten sekä lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä ja keinoista hallita niitä.

 

 

Lupamääräys 19 varmistaa, että tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää ympäristöriskien poistamista ja varastoitujen jätteiden hävittämistä (lupamääräys 20). Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä.

 

 

 

Lupamääräys 21. Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi.

 

 

LUVAN VOIMASSAOLO

 

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

 

 

ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN

 

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

 

 

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

Toimintaa on harjoitettava tämän luvan mukaisesti sen jälkeen, kun tämä päätös saavuttaa lainvoiman.

 

 

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5. luku; Lupamenettely, 6. luku; Lupaharkinta ja lupamääräykset, 8. luku; Lupapäätös ja 9. luku; Luvan voimassaolo, muuttaminen ja toiminnan lopettaminen. 19. luku; Muutoksen haku ja päätöksen täytäntöönpano

 

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 1. luku; Lupaviranomaisen toimivalta, 2. luku; Lupahakemus, 3. luku; Lupahakemuksen käsittely ja lupapäätös

 

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

 

Jätelaki (646/2011) 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, 28-31 §, 72-73 §

 

Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

 

Terveydensuojeluasetus (1280/94) 11 §

 

Valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista (993/1992)

 

 

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

Ympäristöluvan käsittelystä peritään käsittelymaksua 2830 euroa. Maksu perustuu Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan 1.3.2018 voimaan tulleeseen taksaan.

 

 

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely- ympäristökeskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:ssä mainituille sekä julkaistaan kunnan ilmoitustaululla.

 

 

MUUTOKSENHAKU

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä.

 

Päätös:

Esityksen mukaan.

======