Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta
Pöytäkirja 23.01.2018/Pykälä 7

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta

§ 7

23.01.2018

 

LÄNSI-SUOMEN PROSESSIVESI OY:N KOMPOSTOINTILAITOKSEN YMPÄRISTÖLUVAN MUUTOS JA LUPA ALOITTAA UUDEN LUVAN MUKAINEN TOIMINTA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

 

488/64.641/2014

 

PJSYMPLK 23.01.2018 § 7

 

 

LUVAN HAKIJA

 

Nimi: Länsi-Suomen Prosessivesi Oy

 

 

 

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

 

 

 

Länsi-Suomen Prosessivesi Oy hakee muutosta olemassa olevaan ympäristölupaansa, joka on myönnetty orgaanisten jätteiden kompostointilaitokselle. Muutosta haetaan toiminnan laajentamiselle koskemaan myös betonijätteen vastaanottoa, murskausta ja esikäsittelyä sekä tämän jätteen hyötykäyttöä laitoksen kiinteistöllä. Kompostointilaitos sijaitsee osoitteessa Luvalahdentie 319, Säkylän kunnan Kepolan kylän kiinteistöllä Haavistonnummi 319-405-1-381.

 

 

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

 

 

Ympäristönsuojelulain 27 § (yleinen luvanvaraisuus) ja ympäristönsuojelulain liite 1 kohta 13 f. (jätteenkäsittelyn luvanvaraisuus)

 

Ympäristönsuojelulain 34 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 2 §:n 12 f kohdan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee jätteen käsittelyluvan, jossa toiminta on ammattimaista tai laitosmaista ja jossa käsitellään jätettä alle 20000 tonnia vuodessa.

 

 

ASIAN VIREILLETULO

 

 

Ympäristöluvan muutoshakemus on jätetty Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle 3.10.2017.

 

 

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE

 

 

Länsi-Suomen Prosessivesi Oy:llä on Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan 19.5.2015 myöntämä ympäristölupa orgaanisten jätteiden rumpukompostointilaitokselle.

 

 

Alueella on voimassa Satakunnan Maakuntakaava. Satakunnan Maakuntakaavassa ei ole aluetta koskevia merkintöjä. Suunniteltu laitosalue rajautuu kaavamerkintään EJ eli jätteenkäsittelyalue. Merkinnällä osoitetaan Hallavaaran jätteidenkäsittelyalueen käyttöön varattu alue. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

 

Kompostointilaitoksen toiminnalle haetaan laitoshyväksyntää Elintarviketurvallisuusvirastosta (Evira) lannoitevalmisteen valmistusta varten.

 

 

TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

 

 

Rumpukompostointilaitos sijaitsee Säkylän kunnan Kepolan kylässä määräalalla kiinteistöstä Haavistonnummi 319-405-1-381. Länsi-Suomen Prosessivesi Oy on ostanut kyseisen määräalan Köyliön kunnalta. Laitos sijoittuu Luvalahdentien varrelle Hallavaaran jätteidenkäsittelylaitokselle menevän liittymän viereen. Laitosalueen ympäristö on jätteenkäsittelylaitosta lukuun ottamatta metsää. Määräala on kooltaan noin 7,2 ha. Tästä noin puolet päällystetään laitosalueeksi. Loppuosa kiinteistöstä on tarkoitus omasta murskaustoiminnasta syntyvän betonimurskeen avulla rakentaa kantavaksi kenttäalueeksi. Luvalahdentien ja laitoksen väliin jätetään n. 70 m leveä metsäinen suojakaista.

 

 

Laitoksen lähin naapuri on Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n Hallavaaran jätteidenkäsittelylaitos. Laitosalueet sijaitsevat aivan vierekkäin. Noin 500 metriä suunnitellusta laitoksesta etelään sijaitsee pari vapaa-ajan asuntoa ja lähin ympärivuotisesti asuttu rakennus on noin 1,4 km päässä. Kepolan kyläkeskukseen on laitokselta matkaa n. 2,8 km. Muita häiriintyviä kohteita lähialueella ei ole.

 

 

Laitos sijoittuu Eurajoen vesistöalueen Köyliönjoen valuma-alueelle ja siellä Köyliönjärven lähivaluma-alueelle 34.054. Köyliönjärveen on matkaa runsaat 4 km. Laitoksen sijoituspaikka ei ole pohjavesialuetta.

 

 

 

LAITOKSEN TOIMINTA

 

 

Kompostointitoiminta

 

 

Länsi-Suomen Prosessivesi Oy:n kompostointilaitoksessa käsitellään mm. erilliskerättyä biojätettä, elintarviketeollisuuden rasvanerotuskaivojen lietteitä ja kaupan ylipäiväisiä tuotteita. Lopputuotteena syntyy maanparannuskompostia. Laitos on suljettu jatkuvatoiminen rumpukompostointilaitos, joka käsittää kolme kompostointirumpua (3 x 125 m³). Rumpujen yhteiskapasiteetti on 6000 tn/a. Laitoksella voidaan käsitellä kolmea erityyppistä biojätettä, jotka määräytyvät syntypaikan, käsittelyvaatimusten ja lopputuotteen käyttökohteen mukaan.

 

 

Laitosalue koostuu asfaltoidusta piha-alueesta, jolla sijaitsevat 1800 m² kokoinen kompostointihalli ja 2400 m² kokoinen jälkikypsytysalue. Piha-alueella on myös vaaka tulevan materiaalin punnitusta varten. Kompostointihallirakennukseen tulevat tuotantotilojen lisäksi WC- ja muut sosiaalitilat.

 

 

Ensimmäiseksi laitokselle tulevat materiaalit punnitaan pihalla sijaitsevalla vaa'alla ja sen jälkeen erityyppiset biojätejakeet lajitellaan syntypaikkansa mukaan suoraan kompostointihallissa sijaitseviin vastaanottokaukaloihin. Tässä vaiheessa jätteestä erottuu ylimääräinen vesi. Erilliskerätty biojäte, kaupan ylihintaiset tuotteet ja muut sitä tarvitsevat jätteet murskataan tässä vaiheessa hallissa sijaitsevalla murskaimella sopivaan palakokoon. Seuraavaksi massaan lisätään tarpeellinen määrä tukiainetta. Tukiaineena käytetään ensisijaisesti kompostointiturvetta ja kierrätystukiaineena puhdasta rakennusjätepuusta murskattua puuhaketta. (palakoko<50mm) Tukiainetta varastoidaan sisällä kompostointihallissa. Toistaiseksi laitos ei ota vastaan hygieniasointia vaativia jätteitä eikä laitosta näin ollen varusteta hygieniasointiyksiköllä, mutta se on mahdollista myöhemmin jos tarve vaatii. Jos näitä jätteitä myöhemmin vastaanotetaan, jakeet jotka vaativat hygienisoinnin, ohjataan ennen kompostointiprosessia hallissa sijaitsevan hygienisointiyksikön kautta. Jäte ohjataan tällöin automaattiseen hygienisointiprosessiin, jossa jäte on lämpötilassa +70 ºC tunnin ajan.

 

 

Tukiaineen lisäämisen jälkeen valmis syöte siirretään syöttökuljettimella kompostoitumisprosessiin. Kompostoitumisprosessi on jatkuvatoiminen ja sen keskimääräinen viipymä on 10 vrk. Rummuissa tapahtuu massan ilmastus sekä sekoittuminen. Prosessiin syötetään ilmaa tuloilmapuhaltimilla (1000-2000 m³/h) rumpujen etupäästä ja poistetaan poistoilmapuhaltimella purkupäästä. Prosessin aikana massasta poistuu kosteutta vesihöyrynä, lämpötila nousee (> 55 ºC) ja samalla tapahtuu orgaanisen aineen hajoamista. Massan määrä vähenee rumpukompostoinnin aikana noin 10-20 %.

 

 

Massa poistuu rummuista automaattisesti ja se välivarastoidaan poistokuljettimen alle kekomaiseen kasaan. Tässä ensimmäisen vaiheen välivarastossa massaa säilytetään 3-7 vrk. Välivarasto sijaitsee ulkona aivan rakennuksen vieressä n. kolmen metrin päässä seinästä katoksen alla. Seuraavaksi komposti siirretään pyöräkuormaajilla jälkikypsytysaumoihin tätä varten varatulle alueelle. Jälkikypsytysaumoissa komposti on noin 4-6 kk. Jälkikypsytyksen aikana kompostiaumoihin ei normaalisti tarvitse koskea. Niitä ei esim. käännellä jälkikompostoitumisen aikana. Valmis komposti seulotaan tarvittaessa rumpuseulalla, joka sijaitsee jälkikypsytysalueella. Seulonnassa poistetaan kompostointiprosessissa sulamattomat muovit ja muut epäpuhtaudet. Valmis tavara varastoidaan jälkikypsytysalueelle odottamaan jatkokäsittelyyn toimittamista. Eri käsittelyprosesseista tulevat massat pidetään kypsymisajan eri aumoissa. Lopputuotteena syntyy maanparannuskompostia. Tuote analysoidaan ennen sen toimittamista loppukäyttöön.

 

 

Betonijätteen murskaus ja hyötykäyttö

 

 

Ympäristöluvan muutoshakemuksen mukaan laitosalueelle haetaan kompostointitoiminnan lisäksi lupaa harjoittaa jätteiden pääasiassa betonin vastaanottoa, murskausta, lajittelua ja hyötykäyttöä maanrakennustarkoitukseen. Käsiteltävän betonin määrä on 5000 tonnia vuodessa. Arviolta kiinteistöllä säilytetään kerrallaan murskaamatonta betonia ja valmiiksi murskattua betonia enintään 2000 m³ kumpaakin. Hakemuksen mukaan laitoksella murskataan seuraavia jätteitä:

 

 

Betonijäte ja betoniliete (10 13 14)

 

Betonijäte(17 01 01)

 

Tiilet (17 01 02)

 

Laatat ja keramiikka (17 01 03)

 

Betonin, tiilen, laattojen ja keramiikan seokset (17 01 07)

 

Lasi (17 02 02)

 

Mekaanisessa käsittelyssä syntyneet jäteseokset (19 12 12)

 

Haitallisia aineita kuten asbestia sisältäviä jakeita ei oteta käsittelyyn.

 

 

Nykyisen laitosalueen itäreunalla asfaltoidun alueen ulkopuolelle on tarkoitus perustaa n. 500 m² kokoinen alue, jolla murskaus tapahtuu. Purkutyömailta muodostuneet betonijätteet vastaanotetaan ja varastoidaan murskausalueen välittömässä läheisyydessä tiivispohjaisella alueella. Betonia murskataan arviolta 2-4 kertaa vuodessa 1-2 viikkoa kerrallaan. Maksimissaan murskausta on näin ollen kahdeksan viikkoa vuodessa. Murskauksen käytännön työn suorittaa Haaviston Sora Oy tuomalla alueelle siirrettävän murskauslaitteiston, kun betonia on varastoituna riittävä määrä. Betonijäte murskataan palakokoon <150 mm (pulverointi). Murskaimessa on magneetti, joka erottelee raudan betonin joukosta. Rauta varastoidaan lavalle ja toimitetaan hyötykäyttöön. Betonia kevyemmät epäpuhtaudet kuten muovijätteet ja pieni määrä puujätettä, poistetaan pulveroidun betonin joukosta siirrettävällä tuuliseulalla. Tämä jäte toimitetaan hyötykäytettäväksi energiana. Rauta- ja muovijäte varastoidaan lavoilla ja niiden täytyttyä lavat viedään Jätehuolto Teuvo Askosen laitokselle Fankkeen teollisuusalueelle ja ohjataan sieltä edelleen hyödynnettäväksi.

 

 

Tarkoituksena on käyttää murskattavaa betonia kompostointilaitoksen kiinteistön kenttäalueen laajennukseen. Kaikki murskattu betonijäte käytetään 2-3 ensimmäistä toimintavuotta oman alueen rakentamiseen. Kiinteistö on tarkoitus päällystää muiltakin kuin nykyisen kompostointilaitoksen ympäristöstä ja betonijätettä käytetään kentän rakennuksessa rakennekerroksena. Omalle tontille tehtävään laajennukseen (noin 1,3 ha) käytetään betonimursketta keskimäärin yhden metrin kerrosvahvuudelta, sen jälkeen tulevaan tasauskerrokseen tulee soraa kerrospaksuudella 0,2-0,3 m. Asfaltointi suoritetaan vuosien 2019-2020 aikana. Hyödyntämisalue on rajallinen, mutta betonin murskaukselle haetaan kuitenkin toistaiseksi voimassa olevaa lupaa. Oman käytön jälkeen betonimursketta on tarkoitus välittää hyödynnettäväksi muuallekin. Tässä tapauksessa valmis betonijäte varastoidaan joko asfaltoidulla tai muuten tiivispohjaisella kenttäalueella.

 

 

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN

 

 

Ympäristökuormitusta ja sen rajoittamista on arvioitu hakemuksen, tarkastuksessa saatujen tietojen ja yleisesti tiedossa olevien asioiden perusteella. Toiminnasta mahdollisesti syntyvät päästöt ovat päästöt maaperään ja vesiin, päästöt ilmaan sekä mahdolliset melu-, tärinä- ja hajuhaitat.

 

 

Jätevedet ja päästöt vesistöön ja maaperään

 

 

Prosessissa syntyvät jätevedet johdetaan rakennuksen nurkalla sijaitsevaan 20 m³ kokoiseen umpisäiliöön, josta ne toimitetaan jätevedenpuhdistamolle arviolta 1-4 viikon välein. Autojen pesu suoritetaan vastaanottoaltaiden yhteydessä hallin sisällä, joten autojen pesusta muodostuvat vedet johdetaan myös samaan umpisäiliöön. Rakennuksen WC- ja pesuvesiä varten rakennetaan oma n. 2 m³ kokoinen umpisäiliö, josta vedet viedään jätevedenpuhdistamolle. Laitoksen piha-alue on kokonaan päällystetty. Varsinainen toiminta suoritetaan jälkikompostoitumista ja seulontaa lukuun ottamatta kokonaan sisätiloissa. Tuotavaa jätettä ei käsitellä pihalla, sillä jäte-eriä tuova kuljetuskalusto peruuttaa punnituksen jälkeen suoraan vastaanottohalliin. Jälkikypsytysalueen suoto- ja valumavedet johdetaan alueen kulmassa sijaitsevaan 40 m³ kokoiseen umpisäiliöön ja sieltä edelleen jätevedenpuhdistamolle. Alueen reunaan tulee korotus, jotta vedet eivät valu hallitsemattomasti piha-alueelle tai päällystetyn alueen ulkopuolelle. Piha-alueen sadevedet johdetaan kallistuksia hyväksi käyttäen sadevesiviemäreihin ja sieltä saostuskaivon kautta n. 200 m ³ kokoiseen tasausaltaaseen. Kiintoaine, hiekka ym. epäpuhtaudet erottuvat saostuskaivoon tai sen jälkeiseen tasausaltaaseen ja sen jälkeen vesi johdetaan ojaan. Murskaustoiminnassa ei käytetä vettä. Betonimurskaimen polttoaineen tankkauksessa noudatetaan varovaisuutta ja mahdollisten öljyvuotojen varalta työskentelyalueelle on varattu öljynimeytysainetta.

 

 

Päästöt ilmaan ja hajuhaitat

 

Kompostointiprosessi tuottaa siinä määrin lämpöä, ettei tuotantohallia ole tarpeen muulla tavoin lämmittää. Sosiaalitilat varustetaan sähköpatterein. Lämmön talteenottoa ei ole suunniteltu tehtäväksi, mutta poistoilmasta on mahdollista ottaa lämpöä talteen lämmönjohtimen ja lämpöpumpun avulla, jos se myöhemmin koetaan tarpeelliseksi. Prosessista poistuva ilmamäärä on noin 5000 m³/h. Syntyvät poistokaasut koostuvat pääosin hiilidioksidista ja vesihöyrystä, mutta saattavat sisältää myös haisevia yhdisteitä, kuten ammoniakkia ja erilaisia rikkiyhdisteitä. Ilmanvaihdon avulla rakennuksen poistoilma johdetaan ulos yhdestä piipusta rakennuksen räystään korkeudelta. Betonimurskaimessa on oma diesel-moottori, jonka kulutus on 48 l/tunti. Tuuliseulan sähkömoottoriteho on 30 kW. Murskauksessa käytettävä laitteisto on leukamurskain, joten murskauksesta aiheutuva pöly on vähäistä. Lisäksi murskain on varustettu pölynsidontajärjestelmällä. Tuuliseula on täysin koteloitu ja sen aiheuttamaa pölyn leviämistä ei pidetä merkittävänä. Toiminta sijoittuu kauas asutuksesta ja toiminta-aluetta ympäröi metsäalue.

 

 

Päästöjä ilmaan aiheuttavat myös toimintaan kuuluvan liikenteen pakokaasupäästöt.

 

 

Melu ja tärinä

 

 

Melua ja tärinää aiheutuu alueelle kulkevasta liikenteestä sekä erilaisista työvaiheista kuten seulonnasta sekä mm. ilmanvaihtolaitteista. Suurin osa erilaisista melua tuottavista töistä suoritetaan sisätiloissa. Kompostointirummut ja murskain sijaitsevat rakennuksen sisällä suljetussa tilassa. Laitoksen kuljettimet toimivat suhteellisen pienillä (max 5,5 kW) sähkömoottoreilla eikä niiden aiheuttama melu ylitä prosessitilassakaan 80 dB. Piha-alueella melua aiheuttavat rumpuseula sekä ilmanvaihtolaitteet. Ilmanvaihtolaitteiden aiheuttama melu arvioidaan pieneksi.

 

 

Liikennettä syntyy kompostoitavien materiaalien ja tukiaineen tuonnista, lopputuotteen poiskuljetuksesta sekä jätevesien ja jätteiden kuljetuksesta. Arvioitu toiminnasta aiheutuva liikenne on n. 10 raskasta ajoneuvoa päivittäin. Murskaukseen tulevan betonin kuljetuksesta aiheutuva liikennemäärä on 1-5- kertaa viikossa ja 2-3 kuormaa päivässä. Betonin kuljetus pyritään ajoittamaan arkipäiviin ja 6-22 väliselle ajalle. Ensimmäisten 2-3 vuoden aikana kaikki murskattu betoni käytetään omalla tontilla. Sen jälkeen ulkopuolisille toimitettavan valmiin betonimurskeen ajoa on edellisten lisäksi 1-5 kuormaa viikossa. Murskauksen yhteydessä syntyvien jätteiden kuten metallin ja muovin poiskuljetuksia on kerran kutakin murskausjaksoa kohti. Liikennettä on kaiken kaikkiaan pääsääntöisesti arkipäivisin. Muina aikoina raskasta liikennettä on ainoastaan poikkeustapauksissa. Lisäksi on laitoksen henkilökunnan aiheuttamaa liikennettä. Laitoksella ei työskennellä vakituisesti. Laitoksen toiminta-aika on arkipäivisin klo 6-22.

 

 

Betonin murskaus tapahtuu normaalisti arkipäivisin klo 6-18 välisenä aikana ja ainoastaan poikkeustapauksissa lauantaisin. Siitä aiheutuvan melun ei uskota kantautuvan häiritsevästi alueen ulkopuolelle. Lisäksi murskausta suoritetaan vain noin 2-4 kertaa vuodessa 1-2 viikkoa kerrallaan.

 

 

Jätteet

 

 

Laitoksen laitteistoissa käytettyjä hydrauli- ja voiteluöljyjä syntyy vajaat 100 litraa vuodessa. Jäteöljyt toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Lopputuotteen seulonnassa poistetaan kompostointiprosessissa sulamattomat muovit ja muut epäpuhtaudet. Suurin osa seulontajätteestä on muovia. Muovijäte toimitetaan polttolaitokseen. Kiinteistöllä on sekajäteastia toiminnassa syntyvälle hyödyntämiskelvottomalle jätteelle. Betonin murskaustoiminnan yhteydessä syntyy metallijätettä noin 250 tn/a. Se toimitetaan kierrätykseen. Murskeesta erotellun muovijätteen määrän arvioidaan olevan noin 50 tn/a. Se toimitetaan energiantuotantoon. Betonin murskauksessa syntyvät jätteet varastoidaan lavoille ja viedään pois aina murskauksen kulloinkin loputtua. Roskaantumisen estämiseksi muovijätelava peitetään kuljetuksen ajaksi.

 

 

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN JA YMPÄRISTÖRISKIT

 

 

Toiminnan merkittävimmät ympäristöriskit ovat päästöt ilmaan ja veteen. Toiminnasta ei kuitenkaan ole odotettavissa merkittäviä eikä pysyviä vaikutuksia ympäristöön. Kaiken kaikkiaan toiminnan ympäristöriskit arvioidaan kohtalaisiksi.

 

 

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU

 

 

Laitoksen toimintaa, kompostointiprosessia ja lopputuotteen laatua seurataan Elintarvikeviraston hyväksymän omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Hakija ei ole hakemuksessa esittänyt laitoksen ympäristövaikutusten tarkkailua.

 

 

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

 

 

 

Lupahakemuksesta tiedottaminen

 

 

Ympäristöluvan muutoksen vireilläolosta on kuulutettu Säkylän kunnan ilmoitustaululla 5.10.-3.11.2017 ja kuulutusta koskeva tiedotus on julkaistu Alasatakunta -lehdessä. Lisäksi hakemuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Pyhäjärviseudun ympäristötoimistossa.

 

 

Lausunnot, muistutukset ja mielipiteet.

 

 

Kompostointilaitoksen ympäristölupahakemuksen muutoshakemuksesta on pyydetty terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. Muistutuksen on tehnyt Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy. Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen annetuista lausunnoista ja tehdyistä muistutuksesta. Muistutus ja vastine ovat liitteenä.

 

 

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

 

 

Laitoksella on suoritettu 15.12.2017 ympäristölupatarkastus, jossa olivat läsnä toiminnanharjoittajan edustajat Mikko Askonen, Hannu Luoto ja Juha-Ville Kangas sekä ympäristötarkastaja Johanna Thessler. Ympäristölupatarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty ympäristölupa-asiakirjoihin.

 

 

YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU

 

Ympäristöpäällikkö:

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta päättää myöntää Länsi-Suomen Prosessivesi Oy:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen muutoksen kompostointilaitoksen toimintaan Säkylän kunnan Kepolan kylään määräalalle kiinteistöstä Haavistonnummi 319-405-1-381. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei seuraavissa lupamääräyksissä toisin määrätä. Lisäksi myönnetään lupa aloittaa uuden luvan mukainen toiminta muutoksen hausta huolimatta.

 

 

Pilaantumisen ehkäisy

 

 

1. Länsi-Suomen Prosessivesi Oy voi vastaanottaa ja käsitellä suljettuun prosessiin perustuvalla kompostointitekniikalla ja sen jälkeisellä jälkikompostoinnilla hakemuksen mukaisesti orgaanisia jätteitä yhteensä enintään 6000 tonnia/a. Kompostoinnin tukimateriaaleina voidaan käyttää turvetta ja puuhaketta tai muita niihin verrattavia luonnonmateriaaleja. Lisäksi laitoksen tontilla voidaan vastaanottaa, käsitellä ja hyödyntää enintään 5000 tn/a tiili- ja betonijätteitä. Laitoksella voidaan käsitellä ja hyödyntää ainoastaan Valtioneuvoston asetuksen (843/2017) mukaisia betoni- ja tiilijätteitä sekä näiden seoksia. Laitoksella ei saa vastaanottaa eikä käsitellä asetuksen ulkopuolelle jääviä hakemuksessa esitettyjä jätteitä kuten lasijätettä ja laatta- ja keramiikkajätettä.

 

 

2. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä vastaanotettujen jätteiden laadusta. Vastaanotetut biojätteet eivät saa sisältää kompostoitumisen kannalta haitallisia aineita siten, että ne haittaavat kompostointiprosessia, vaikeuttavat hajukaasujen käsittelyä tai valmiin kompostointituotteen hyötykäyttöä. Vastaanotetut betonijätteet eivät saa sisältää asbestia tai muita vaarallisia jätteitä.

 

 

3. Toiminnanharjoittajan tulee haju- ja muiden ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi ja lopputuotteen laadun varmistamiseksi huolehtia siitä, että kompostoitumisprosessi tapahtuu kompostoitumisen kannalta optimaalisissa olosuhteissa. Kaikki kompostointiprosessiin kuuluvat työvaiheet tulee suorittaa laitoksen sisällä jälkikypsytystä, seulontaa ja lopputuotteen varastointia lukuun ottamatta.

 

 

4. Laitoksen toiminta on järjestettävä ja sen ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, etteivät toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muuttumista, yleistä viihtyisyyden alenemista tai muuta näihin verrattavaa haittaa.

 

 

5. Toiminnasta ei saa aiheutua roskaantumista tai epäsiisteyttä eikä haju-, pöly-, tärinä-, melu- tai muuta kohtuutonta haittaa naapureille. Toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä tarvittaviin ja ympäristönsuojeluviranomaisen määräämiin toimenpiteisiin naapureille aiheutuvien haittojen torjumiseksi.

 

 

6. Jälkikompostointi voidaan tehdä aumakompostissa vasta kun rumpukompostoidun biojätteen kypsyys on riittävä. Jälkikompostointiin, seulontaan ja lopputuotteen varastointiin tulee varata riittävästi kenttätilaa. Tämä kenttä tulee päällystää tiiviillä pinnoitteella, joka kestää kompostoitavan materiaalin ominaisuudet ja työkoneiden kulutuksen. Pohja on muotoiltava ja siihen on rakennettava reunat niin, että suoto- ja valumavedet eivät pääse valumaan jälkikypsytys-, seulonta- ja varastoalueen ulkopuolelle. Jälkikypsytyksessä olevaa ja valmista kompostia voidaan varastoida alueella korkeintaan kolme vuotta kuitenkin niin, että ulkona varastoitava materiaali mahtuu kokonaisuudessaan edellä mainitulla tavalla varustetulle kenttäalueelle, josta jätevedet ohjataan umpisäiliöön ja kuljetetaan siitä edelleen jätevedenpuhdistamolle.

 

 

Vaihtoehtoisesti, jos jälkikypsytys-, seulonta- ja varastointialueen suoto- ja valumavedet johdetaan ojan kautta vesistöön, on suoto- ja valumavesien käsittelyä varten rakennettava jätevedenpuhdistamo. Vesipäästöjä ja puhdistamon rakentamista varten on hyvissä ajoin etukäteen esitettävä asetuksessa (713/2014) edelletyt selvitykset ja haettava ympäristöluvan muutosta.

 

 

7. Prosessissa ja saniteettitiloissa muodostuvat jätevedet on toimitettava jätevedenpuhdistamolle. Umpisäiliöt on tyhjennettävä riittävän usein ja ne on varustettava hälyttimillä. Laitoksen muu piha-alue, jossa kompostoitavaa materiaalia ei käsitellä eikä varastoida, on myös kokonaan päällystettävä ja sadevedet sieltä on ohjattava kallistuksia hyväksi käyttäen sadevesikaivoihin ja hakemuksen mukaisesti saostuskaivon/hiekanerottimen ja tasausaltaan kautta ennen niiden laskemista ojaan. Saostuskaivo ja/tai hiekanerotin on tyhjennettävä säännöllisesti.

 

 

8. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä. Laitoksen toiminta on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei alueelle lammikoidu vesiä eikä toiminnasta aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Laitokselle tulevat ja sieltä lähtevät kuormat on kuljetettava asianmukaisesti siten, että kuormauksen tai kuljetuksen aikana materiaaleja ei pääse leviämään ympäristöön. Kuljetus- ja siirtokaluston puhtaudesta on huolehdittava, jotta ajoneuvojen pyörien tai muiden rakenteiden mukana ei leviä epäpuhtauksia ympäristöön eikä materiaaleja pääse putoamaan tai leviämään kuljetusreiteille eikä laitosalueen ulkopuolelle. Roskaantuneet ja likaantuneet alueet on siivottava välittömästi.

 

 

9. Vaaralliset jätteet kuten jäteöljyt on säilytettävä tällaisten jätteiden varastoinnista annettujen ohjeiden mukaisesti ja toimitettava asianmukaiseen vaarallisten jätteiden keräykseen. Muut laitoksella muodostuvat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön mahdollisimman tehokkaasti.

 

 

10. Haittaeläimiä on tarvittaessa torjuttava hygieniaan, yleiseen viihtyisyyteen ja naapureiden toimintaan vaikuttavien haittojen estämiseksi.

 

 

11. Hajuhaittojen ehkäisemiseksi tulee tarvittaessa muuttaa käytettävän seosaineen määrää tai laatua tai peittää aumat. Prosessin poistokaasut on hakemuksen mukaisesti johdettava ulos keskitetysti yhdestä piipusta, jossa on oltava valmius hajukaasujen puhdistuslaitteen asentamiseksi. Jos laitoksen hajupäästöt osoittautuvat merkittäviksi ja aiheuttavat haittaa ympäristölle tai naapureille, tulee toiminnanharjoittajan esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle hajukaasujen poistosuunnitelma aikatauluineen. Toiminnanharjoittajan on myöhemmin tarpeen mukaan myös suoritettava hajukaasujen mittausta, jos se katsotaan tarpeelliseksi ja ympäristönsuojeluviranomainen sitä vaatii.

 

 

12. Toiminnasta johtuva melutaso ei alueen muusta teollisesta toiminnasta johtuva taustamelu huomioiden saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo 7-22) 55 dB eikä yöohjearvoa (klo 22-7) 50 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB.

 

 

Tarkkailu, tiedonsaanti ja raportointi

 

 

13. Laitokselle on nimettävä asiantunteva vastaava hoitaja, jonka yhteystiedot on toimitettava Pyhäjärviseudun ympäristötoimistoon ennen toiminnan aloittamista.

 

 

14. Toiminnanharjoittajan on esitettävä kolme kuukautta ennen toiminnan aloittamista suunnitelma laitosalueelta johtavien ojavesien tarkkailusta Pyhäjärviseudun ympäristötoimistolle. Ojavesien tarkkailusuunnitelmassa on otettava huomioon myös betonijätteiden varastointi ulkona sekä jätteen hyötykäyttö kentän laajennuksen rakenteissa.

 

 

 

15. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnasta. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Pyhäjärviseudun ympäristötoimistolle edellistä kalenterivuotta koskeva yhteenvetoraportti toiminnasta. Yhteenvetoraportin tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot:

 

 

- laitokselle tuotujen jätteiden (myös betonijäte) laatu, määrä ja alkuperä

 

- käytettyjen tukiaineiden laatu, määrä ja alkuperä

 

- toimitetun lopputuotteen (myös betonijäte) määrä, laatu ja toimituspaikka ja -aika

 

- jälkikypsytyskentän varastointilanne materiaaleittain

 

- murskaamattoman ja murskatun betonijätteen varastointitilanne

 

- toiminnassa muodostuneiden jätteiden laatu, määrä ja toimituspaikka

 

- laitteistojen huolto- ja korjaustoimenpiteet

 

- umpisäiliöiden, saostuskaivojen ja hiekanerottimen tyhjennykset ja jäteveden sekä lietteiden toimituspaikka

 

- ojavesitarkkailun ja mahdollisten hajukaasumittausten tulokset

 

- tiedot mahdollisista toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista.

 

- toteutuneiden betoninmurskausaikojen yhteenveto

 

- kiinteistöllä hyödynnetyn betonijätteen määrä

 

 

Paras käyttökelpoinen tekniikka ja käytäntö

 

 

16. Toiminnanharjoittajan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toimittava ympäristön kannalta parhaan käytännön mukaan. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava toimintaan soveltuvan uuden tekniikan ja uusien käytäntöjen käyttöönottoon.

 

 

Onnettomuustilanteet

 

 

17. Mahdollisista häiriö- ja onnettomuustilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää vaaraa tai haittaa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Onnettomuus- ja häiriötilanteissa luvanhaltijan on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin päästöjen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

 

 

Toiminnan muuttaminen ja keskeyttäminen

 

 

18. Ympäristöluvan haltijan on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle toiminnan pysyvästä tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Luvanhaltijan vaihtuessa on luvan uuden haltijan ilmoitettava vaihtumisesta valvontaviranomaiselle.

 

 

19. Toiminnan loputtua laitosalue on saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä tai ympäristön pilaantumisen vaaraa.

 

 

Vakuus

 

 

20. Toiminnanharjoittajan on ennen muutoksen mukaisen toiminnan aloittamista toimitettava Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnalle 20 000 €:n vakuus. Vakuuden tulee olla voimassa luvan toiminta-ajan lisäksi niin kauan kun alueella on toiminnan jälkikypsytystoimintaa.

 

 

RATKAISUN PERUSTELUT

 

 

Luvan myöntämisen edellytykset

 

 

 

Toimittaessa hakemuksessa ja lupamääräyksissä esitetyllä tavalla toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lupapäätöstä annettaessa on muutoinkin otettu huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään.

 

 

Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, haittaa luonnolle tai sen toiminnoille, luonnonvarojen käyttämisen estymistä tai melkoista vaikeutumista, ympäristön yleisen viihtyisyyden tai erityisten kulttuuriarvojen vähentymistä, ympäristön yleiseen virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymistä, vahinkoa tai haittaa omaisuudelle taikka sen käytölle tai muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Siitä ei myöskään aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, tai vedenhankinnan tai muulta yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset jätteiden määrän vähentämisestä ja jätteiden hyödyntämisestä. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski.

 

 

Lupamääräysten perustelut

 

 

Lupamääräyksellä 1 määritellään laitoksella kompostoitavien, käsiteltävien ja varastoitavien jätteiden määrät ja laatu. Ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan jätteen käsittelyä koskeva ympäristölupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn Jos kiinteistöllä käsitellään tai hyödynnetään 20 000 tonnia tai enemmän jätteitä vuosittain, lupaviranomaisena toimii aluehallintovirasto. Laitos on esittänyt vastaanottavansa mm. lasijätettä (17 02 02) ja laatta- ja keramiikkajätettä (17 01 03) käsiteltäväksi ja maanrakennuskäyttöön toimitettavaksi. Nämä jätteet eivät ole ns. MARA-asetuksen (Vna eräiden jätteiden käyttämisestä maarakentamisessa 843/2017) mukaisia maanrakennuksessa hyödynnettäviä jätteitä eikä kyseisiä jätteitä ole tarkoituksenmukaista ohjata maarakentamiseen. Purkukohteista syntyviä kyseisiä jätteitä voi olla mukana MARA -asetuksen mukaisessa jätejakeessa 17 01 07 betonin, tiilen, laattojen ja keramiikan seokset.

 

 

 

Lupamääräys 2: Ympäristönsuojelulain 6 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja niiden hallinnasta sekä haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista (selvilläolovelvollisuus).

 

 

Lupamääräykset 3-5: Laitoksen toiminnasta ja ympäristönsuojelusta on huolehdittava, jotta siitä ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaista terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa tai eräistä naapuruussuhteita annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

 

 

Lupamääräykset 6 ja 7 on säädetty estämään sekä jätevesien aiheuttamat haitat. Määräyksillä estetään myös päällystämättömän piha-alueen aiheuttama maaperän pilaantuminen sekä alueelta valuvien valumavesien aiheuttamat haitat vesistöissä. Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista(331/2013) määrittelee paikan kaatopaikaksi, jos siellä varastoidaan jätettä yli kolme vuotta ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä. Lupamääräystä 6 on muutettu jätevesien ojaan johtamisen osalta siksi, että valtioneuvoston asetuksessa ympäristönsuojelusta edellytetään tekemään tiettyjä selvityksiä ympäristölupahakemuksessa, jos laitos aiheuttaa päästöjä vesistöön.

 

 

Lupamääräys 8 on annettu jätelain mukaisen roskaamiskiellon perusteella sekä naapuruussuhdelain 17 §:n perusteella. Roskaamiskiellon mukaan ympäristöön ei saa jättää jätettä, hylätä konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä eikä päästää ainetta siten että siitä voi aiheutua epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä, ihmisen tai eläimen loukkaantumisen vaaraa tai muuta niihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Naapuruussuhdelain 17 §:n mukaan kiinteistöä ei saa käyttää siten, että naapurille aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten pölystä, hajusta, melusta, tärinästä tai muista vastaavista vaikutuksista. Jätteet on kuljetettava asianmukaisia kuljetusvälineitä käyttäen ja varmistuen siitä, että jätteestä ei aiheudu kuljetuksen aikana ympäristöhaittaa.

 

 

Lupamääräys 9 on annettu estämään jätteiden aiheuttamat haitat. Jätteiden asianmukaisella käsittelyllä ja varastoinnilla sekä niiden toimittamisella asianmukaiseen käsittelyyn voidaan estää ennakolta haitallisten vaikutusten syntyminen. Vaarallisten jätteiden, kuten jäteöljyn, toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä.

 

 

Haittaeläinten torjunnalla (lupamääräys 10) estetään haitallisten ympäristövaikutusten, kuten terveys-, ympäristö-, epäsiisteys- ja viihtyisyyshaitan syntyminen. Haittaeläimillä tarkoitetaan mm. rottia, hiiriä, kärpäsiä sekä muita haitallisia hyönteisiä ja tuholaisia.

 

 

Lupamääräys 11 on annettu estämään laitoksen aiheuttaman hajuhaitan ja lupamääräys 12 sen aiheuttaman melun muodostuminen haitalliseksi tai kohtuuttomaksi.

 

 

Lupamääräys 13 ja 14 sekä toiminnan raportointia koskeva lupamääräys 15 on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saatavien tietojen perusteella viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lupamääräyksen 14 mukaisen tarkkailuvelvoitteen avulla saadaan tietoa laitoksen aiheuttamista ympäristövaikutuksista.

 

 

Lupamääräyksellä 16 velvoitetaan toiminnanharjoittaja noudattamaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja ympäristön kannalta parhaan käytännön (BEP) periaatteita. Lupamääräyksellä velvoitetaan toiminnanharjoittaja myös jatkossa ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä ilman kohtuuttomia kustannuksia

 

 

Lupamääräys 17: Ympäristönsuojeluasetuksen 30 §:n mukaan poikkeuksellisen suurista häiriöistä ja onnettomuuksista on tiedotettava valvontaviranomaiselle, jotta tarvittaviin torjuntatoimiin päästään välittömästi ja ympäristölle aihetuvat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Haitallisten terveys- ja ympäristövaikutusten estämiseksi onnettomuustilanteisiin tulee varautua etukäteen.

 

 

Lupamääräys 18 varmistaa, että tilanteen muuttuminen laitoksella tulee valvontaviranomaisen tietoon. Toiminnan olennainen muuttaminen tai lisääminen edellyttää uutta ympäristölupaa. Toiminnan lopettaminen edellyttää ympäristöriskien poistamista ja varastoitujen jätteiden hävittämistä (lupamääräys 19). Samalla toiminta poistuu tietojärjestelmästä.

 

 

Lupamääräys 20. Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaan jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on asetettava vakuus asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Aikaisemman luvan mukainen 15 000 €:n vakuus voidaan vapautta kun uusi betonin käsittelyn sisältävä vakuussumma on toimitettu.

 

 

TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA

 

 

 

Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta katsoo, ettei toiminnan aloittamiselle ole ympäristönsuojelullisia esteitä lupaehtoja noudattamalla eikä päätöksen täytäntöön pano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminnassa ei voida katsoa olevan sellaisia ympäristöriskitekijöitä, jotka voisivat aiheuttaa ympäristössä voimakasta pilaantumista esimerkiksi onnettomuustilanteessa.

 

 

LUVAN VOIMASSAOLO

 

 

Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa.

 

 

ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN

 

 

Jos asetuksella annetaan tämän päätöksen määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

 

 

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

 

 

Toimintaa on harjoitettava tämän luvan mukaisesti sen jälkeen, kun tämä päätös saavuttaa lainvoiman. Toimintaa on harjoitettava tätä lupapäätöstä noudattaen myös mahdollisessa muutoksenhaku tilanteessa.

 

 

SOVELLETUT OIKEUSOHJEET

 

 

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5. luku; Lupamenettely, 6. luku; Lupaharkinta ja lupamääräykset, 8. luku; Lupapäätös ja 9. luku; Luvan voimassaolo, muuttaminen ja toiminnan lopettaminen. 19. luku; Muutoksen haku ja päätöksen täytäntöönpano

 

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 1. luku; Lupaviranomaisen toimivalta, 2. luku; Lupahakemus, 3. luku; Lupahakemuksen käsittely ja lupapäätös

 

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/20) 17 §

 

Jätelaki (646/2011) 8 §, 12 §, 13 §, 15 §, 28-31 §, 72-73 §

 

Terveydensuojelulaki (763/94) 22 §

 

Terveydensuojeluasetus (1280/94) 11 §

 

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

 

 

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

 

 

Ympäristöluvan käsittelystä peritään käsittelymaksua 2830 euroa. Maksu perustuu Pyhäjärviseudun ympäristölautakunnan 1.6.2016 hyväksymään taksaan.

 

 

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

 

 

Tämä lupapäätös lähetetään hakijalle sekä Varsinais-Suomen Ely-keskukselle. Ilmoitus päätöksestä lähetetään ympäristönsuojelulain 85 §:ssä mainituille sekä julkaistaan kunnan ilmoitustaululla.

 

 

MUUTOKSENHAKU

 

 

Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Tarkemmat valitusohjeet ovat liitteenä.

 

Päätös:

Esityksen mukaan.

======